Klikkaa kuvaa!
Mikko Suominen esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto.
Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa on vuorossa Mikko Suominen, jonka aiheena on Juri Gagarinin avaruuslennosta 50 vuotta. Esitelmä pidettiin 15.11.2011 Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Esitelmä järjestettiin yhdessä Kirkkonummen Kansalaisopiston kanssa. Esitelmää kuunteli 50 henkeä.
Vuonna 1961, 50 vuotta sitten Juri Gagarin pääsi ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen ja teki kokonaisen kierroksen maapallon ympäri.
Mitä ensimmäisen avaruuslennon aikana tapahtui ja miksi useita lentoon liittyviä asioita pidettiin salassa pitkään sen jälkeen? Esitelmän piti avaruustekniikkaan erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Suominen.
Juri Gagarin
Juri Aleksejevitš Gagarin (1934-1968) oli Neuvostoliiton ilmavoimien koelentäjä, neuvostoliittolainen kosmonautti ja samalla maailman ensimmäinen avaruuslentäjä. Lentonsa jälkeen hänet ylennettiin ensin majuriksi ja myöhemmin everstiksi. Hänet valittiin Neuvostoliiton kansanedustajaksi 1962.
12.4.1961 Gagarinista tuli ensimmäinen avaruudessa matkannut ihminen. Tämä tapahtui Neuvostoliiton avaruusohjelman lennolla Vostok-1.
Lentonsa aikaan Gagarin oli 27-vuotias koelentäjä. Hän voitti viime metreillä German Titovin lähinnä vanhempiensa taustan ansiosta.
Neuvostoliiton avaruusohjelman isä oli Sergei Koroljov. Hän suunnitteli ensimmäiset Neuvostoliiton raketit ja avaruusalukset. Hän kehitti mm. R-7 -ohjuksen, jolla Sputnik-1 lähetettiin. Koroljov suunnitteli myös Sputnik-1:n ja Vostok-1:n.
Klikkaa kuvaa!
Mikko Suominen esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto.
Koroljovin suunnittelemassa Vostok-raketissa oli yksi suuri raketti sekä neljä apurakettia. Siinä oli kolme vaihetta. Polttoaineena siinä oli nestemäistä happea sekä kerosiinia.
Koroljovin arvio Vostok-1:n lennon onnistumistodennäköisyydeksi oli noin 50 %. Moni asia voisi mennä vikaan.
Ensimmäinen avaruuslento
12.4.1961 klo 6.07 UT-aikaa käynnistettiin raketin moottorit ja Vostok-1 nousi alustaltaan Baikonurista vieden Juri Gagarinin avaruuteen.
Vostok-1 oli matalalla radalla, jonka korkein piste oli 327 km ja matalin 169 km merenpinnasta. Radan inklinaatio oli 65 astetta. Rata meni Neuvostoliiton itäisimmän osan yli Tyynelle valtemerelle, Etelä-Amerikan eteläkärjen yli ja Afrikan sekä Turkin yli takaisin Neuvostoliittoon. Lento kesti 108 minuuttia.
Laskeutumisessa oli ongelmia. Huoltomoduuli pysyi kiinnitettynä kapseliin vaijerirykelmästä, joka ei irronnut suunnitelmien mukaisesti. Ilmakehään tullessa kapseli alkoi pyöriä hallitsemattomasti kitkan tarttuessa kiinni jääneeseen huoltomoduuliin. Gagarin ilmoitti kuitenkin kaiken olevan kunnossa. Pari minuuttia myöhemmin kuumuus poltti vaijerit poikki ja alus oikaisi itsensä.
Seitsemän kilometrin korkeudessa automaattinen heittoistuin aktivoitui ja Gagarin jatkoi laskeutumista laskuvarjolla. Gagarin laskeutui maanpinnalle klo 8.05.
Gagarin laskeutui pellolle, jossa oli ihmisiä. Gagarin kertoo: Kun he näkivät minut avaruuspuvussani ja kävellessäni mukana raahautuvan laskuvarjon kanssa, he alkoivat perääntyä peloissaan. Kerroin heille, ettei tarvitsisi pelätä, olen neuvostoliittolainen, kuten hekin. Laskeuduin juuri avaruudesta ja minun täytyy löytää puhelin soittaakseni Moskovaan.
Pelastusjoukot tavoittivat Gagarinin ja kapselin muutamaa tuntia myöhemmin.
Vostok 1:n salaisuudet
Raketin laukaisupaikka väärennettiin lännen hämäämiseksi 250 kilometrin päähän todellisesta. Todellisuudessa USA tiesi Baikonurin sijainnin tarkalleen.
Ilmailuliiton sääntöjen mukaan pilotin oli laskeuduttava koneessaan, jotta ennätys olisi virallinen. Tuon ajan laskuvarjotekniikalla tömäyksestä maahan olisi kuitenkin tullut liian kova. Neuvostoliitto myönsi vasta 1971, että Gagarin oli käyttänyt laskuvarjoa.
Jurin elämä lennon jälkeen
Juri Gagarin oli liian arvokas henkilö vaarannettavaksi uudella lennolla. Gagarin matkusti ympäri maailmaa edustustehtävissä. Hän työskenteli kosmonauttien johtajana.
Mikäli Neuvostoliiton rakettikehitys olisi mennyt hyvin, niin ensimmäinen Kuun pinnalle astunut ihminen olisi ollut Juri Gagarin. Mutta Sergei Koroljov kuoli epäonnistuneen leikkauksen komplikaatioihin vuonna 1966 ja hänen seuraajansa eivät onnistuneet kehittämään kuurakettia, vaan sen kaksi koelaukaisua epäonnistui.
Juri Gagarin masentui, kun häntä ei päästetty enää avaruuslennoille eikä edes lentäjäksi (ennen kuin vuosikymmenen loppupuolella).
Juri Gagarin kuoli lento-onnettomuudessa 27.3.1968 ollessaan Vladimir Serjoginin kanssa koelennolla MIG-15-koneella.
Seppo Linnaluoto