Esitelmä Kuusta

Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa oli vuorossa avaruustähtitieteen dosentti Karri Muinonen, jonka aiheena oli Kuu eilen, tänään ja huomenna. Luento pidettiin Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa ja sen rahoitti Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta. Esitelmää kuunteli 30 kuulijaa.

Klikkaa kuvaa!
Dosentti Karri Muinonen.

Dosentti Karri Muinonen Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitokselta on aurinkokunnan kappaleiden tutkija. Hän tutkii erityisesti pikkuplaneettoja (eli asteroideja) ja muita kiinteäpintaisia kappaleita.

Esitelmöitsijä kertoi Kuu-tutkimuksen tulevaisuudesta ja menneisyydestä sekä suomalaispanoksesta erityisesti SMART-1 -luotaimen AMIE-kamerakuvien tulkinnassa. Tässä on suomalaisilla suuri osuus.

Klikkaa kuvaa!
Dosentti Karri Muinosen esitelmää Kirkkonummella kuuli 30 kuulijaa. Kuva Seppo Linnaluoto.

Perustietoa Kuusta

Kuu on läheinen naapurimme avaruudessa. Kuu kiertää Maan ympäri kerran kuukaudessa. Tähtien suhteen Kuun kierros kestää 27,3 vuorokautta. Tämä on sideerinen kuukausi. Käytännössä tärkeämpi on kuitenkin synodinen kuukausi eli aika esimerkiksi täysikuusta seuraavaan täysikuuhun. Se on pitempi kuin sideerinen kuukausi, koska yhden sideerisen kierroksen aikanamaapallo on ehtinyt liikkua radallaan Auringon ympäri, ja Kuun on edettävä vielä hieman lisää tullakseen samaan asemaan Maan ja Auringon suhteen. Auringosta katsoen Maa ja Kuu näyttää kaksoisplaneetalta. Kuu näyttää kiertävän Aurinkoa, se vain hieman heilahtelee Maan ympärillä.

Klikkaa kuvaa!
Täysikuu.

Kuun etäisyys Maasta on keskimäärin 384000 km. Auringon säde on 696000 km; Kuu mahtuisi siis mainiosti kiertämään Auringon sisällä.

Kuun halkaisija on 3476 km. Kuu on siis yli neljäsosa Maan halkaisijasta. Massaltaan Kuu taas on vain 80-osa Maasta. Kuun massa on kylläkin suhteessa emoplaneettansa massaan suurin kuun massa lukuunottamatta Pluton kuuta.

Täydenkuun kirkkaus on -12,7 magnitudia. Taivaankappaleista kirkkain on tietysti Aurinko, sen magnitudi on -26,8. Kirkkaudeltaan kolmas taivaankappale on Venus, jonka magnitudi on -4,4. Viiden magnitudin erotus vastaa 100-kertaista kirkkaussuhdetta.

Luotaimia Kuuhun

Kuun pintaa peittää jopa kymmenien metrien paksuinen regoliittikerros, joka on suurimmaksi osaksi pölyä. Hiukkaset ovat muutaman sadasosamillin kokoisia. Se on syntynyt asteroidien ja komeettojen pommitusten tuloksena.

Kuulla on selvä oppositioefekti, joka aiheutuu moninkertaisen sironnan interferensista ja varjostusilmiöstä.

Klikkaa kuvaa!
Karri Muinosen esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto.

Syyskuussa 1959 Neuvostoliiton Luna 2 -luotain osui ensimmäisenä Kuun pintaan. Seuraavassa kuussa Luna 3 kiersi Kuun taitse ja lähetti ensimmäiset kuvat Kuun Maahan näkymättömästä puolesta.

Heinäkuussa 1964 Yhdysvaltain Ranger 7 otti kuvia Kuusta ennen törmäämistään Kuun pintaan. Helmikuussa 1966 Neuvostoliiton Luna 9 laskeutui ensimmäisenä pehmeästi Kuun pinnalle ja otti kuvia. Seuraavassa kesäkuussa USA:n Surveyor 1 teki saman. Elokuussa 1966 USA:n Lunar Orbiter1 asettui Kuuta kiertämään ja kartoitti sen pintaa. Syyskuussa 1968 Neuvostoliitto lähetti Zond 5:n, joka kiersi Kuun, otti kuvia ja palasi Maahan.

Joulukuussa miehitetty Apollo 8 kiersi Kuun ja palasi Maahan. Sitten heinäkuussa 1969 Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja Neil Armstrong ensimmäisenä ihmisenä käveli Kuun pinnalla. Vuosina 1969-72 yhteensä 6 Apollo-alusta laskeutui Kuuhun ja 12 ihmistä käveli Kuussa.

Klikkaa kuvaa!
Apollo 17:n astronautti Harrison Schmitt Kuun pinnalla vuonna 1972. Apollolento oli viimeinen.

Syyskuussa Neuvostoliiton Luna 16 toi näyttetä Kuun pinnalta Maahan. Marraskuussa 1970 Kuuhun laskeutui Lunokhod 1, joka kulki kilometrikaupalla Kuun pinnalla. Automaattinen näytteennoutaja Luna 24 kävi Kuussa elokuussa 1976. Tämän jälkeen alkoi pitkä tauko kuulennoissa.

1989 Jupiteriin lähetetty USA:n Galileo-luotain kuvasi Kuuta kahdella ohilennolla. 1994 Clementine luotain lähetettiin Kuuta kiertämään. Se kartoitti koko Kuun pinnan. Clementine ja Lunar Prospector löysivät merkkejä jäästä Kuun napa-alueilta. Jää on pinnan alla kraattereissa, joiden pohjat ovat aina varjossa.

Viime vuoden syyskuussa matkaan lähetettiin SMART-1 kohti Kuuta. Siinä kokeillaan hyvin heikkotehoista ioni-mottoria, joka vie SMART-1:n 1,5 vuodessa Kuuhun. Suomalaisilla tutkijoilla on suuri vastuu sen AMIE-kameran kuvien tulkinnassa.

Klikkaa kuvaa!
Dosentti Karri Muinonen työskentelee Yliopiston Observatoriossa Tähtitorninmäellä.

Avoimia kysymyksiä

Avoinna on edelleen useita kysymyksiä. Miten Kuu on syntynyt? Onko Kuu tosiaan syntynyt noin 4 miljardia vuotta sitten, kun Maa ja Marsin kokoinen kappale on törmännyt. Millainen on Maan ja Kuun tulevaisuus?

Miksi Kuun mare-alueet ovat kasautuneet Kuun näkyvälle puoliskolle?

Miksi Kuun massakeskipiste poikkeaa geometrisestä keskipisteestä? Ne poikkeavat 2,5 km toisistaan. Onko tämä vuorovesivoimien vaikutusta?

Kuussa on todennäköisesti vettä. Mitä ihminen aikoo sillä tehdä?

12 ihmistä on kävellyt Kuun pinnalla. Kuka on 13.? Ja kuka on ensimmäinen naispuolinen kuukävelijä? Ja milloin seuraavat ihmiset menevät Kuuhun?

Seuraava esitelmä on tiistaina 10.2. klo 18.30 Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa. Sen pitää professori Martti Lehtinen. Hänen aiheensa ovat meteoriitit, erityisesti Marsista peräisin olevat.

Seppo Linnaluoto