Klikkaa kuvaa!
Kimmo Lehtinen esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto.
Meteoreja (eli tähdenlentoja) voidaan havaita paitsi paljain silmin, myös radiolaitteilla. Paljain silmin meteoreja näkyy normaalisti muutama tunnissa, radiolaitteilla huomattavasti enemmän. Tästä kertoi yleisöluennollaan fil. tri Kimmo Lehtinen Kirkkonummella. Esitelmän järjesti Kirkkonummen Komeetta ja sen rahoitti Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta. Esitelmää kuulemassa oli n. 30 henkeä.
Klikkaa kuvaa!
Kimmo Lehtinen esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto.
Meteoroidi on aurinkokunnassa liikkuva pienehkö kappale. Meteori (eli tähdenlento) on meteoroidin aiheuttama valoilmiö. Meteoriitti on taas Maan pinnalle asti päässyt meteoroidi.
Meteoroideja osuu maapalloon noin satatuhatta kiloa vuorokaudessa. Törmäysnopeus on luokkaa 10-70 kilometriä sekunnissa. Maan ratanopeus Auringon ympäri on 30 km/s, joten meteoroidien törmäysnopeus on samaa luokkaa. Maan pinnalla oleva havaitsija näkee meteoreja paljon enemmän aamulla kuin illalla, sillä aamulla havaitsija on sillä puolella Maata joka on kohti Maan liikesuuntaa, päinvastoin kuin illalla.
Jotta meteoroidi aiheuttaisi valoilmiön, sen pitäisi olla yli 0,1 millimetrin kokoinen. Paria millimetriä suuremmat meteoroidit aiheuttavat ilmakehään osuessaan kirkkaan tulipallon eli bolidin.
Klikkaa kuvaa!
Tulipallo eli bolidi. Oikealla Orionin tähdistö.
Havainnointi radiosironnalla
Kun meteoroidi osuu suurella nopeudella ilmakehään, se höyrystyy saaden aikaan ionisoituneen vanan. Tämä tapahtuu 80-100 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Vanan pituus on noin 15-80 km.
Tämä vana toimii heijastimena, jonka kautta kaukainen televisio- tai radioasema kuuluu lyhyen aikaa, tyypillisesti noin 0,1-1 sekunnin ajan. Ilmiötä hyödyntävät esim. radioamatöörit ja säätietoja lähettävät yksinäiset asemat, jotka ovat noin 300-2000 km etäisyydellä vastaanottajasta.
Heijastumat voi jakaa kahteen eri tyyppiin. Alitiheät heijastumat, joissa ionisoituneen vanan tiheys on pieni, jolloin radioaallot siroavat vanasta. Sironnut signaali on heikompi ja lyhytkestoinen. Ylitiheät heijastumat, joissa tiheys on suurempi ja radioaallot heijastuvat vanasta. Heijastunut signaali on pitkä ja voimakkaampi.
Heijastumia voidaan hyödyntää noin 30-200 MHz:n taajuudella. Alemmilla taajuuksilla on ionosfäärin kautta tapahtuvaa etenemistä, ylemmillä heijastukset ovat liian heikkoja. Taajuusalueella 30-200 MHz löytyy paljon erilaisia lähettimiä: radioasemat, TV-asemat, radioamatöörien majakat, lentoliikenteen tutkat jne.
Klikkaa kuvaa!
Kimmo Lehtinen esitelmää kuunteli kolmisenkymmentä ihmistä.
Kuva Seppo Linnaluoto.
Tämä on erittäin tehokas menetelmä meteorien havaitsemiseen, koska havaintoja voi tehdä ympäri vuoden ja vuorokauden, säästä ja taivaan valoisuudesta riippumatta ja automaattisesti.
Meteorien heijastuksia kuuntelevan harrastajan kannalta vaatimuksina ovat että, asema ei saa kuulua suoraan, eli etäisyyden on oltava yli 600 km. Aseman on lähetettävä koko vuorokauden ajan. Lähetystehoa on oltava riittävästi eli kilowatteja.
Matalammilla taajuuksilla sironnan voimakkuus on suurempi ja sironta on pitkäkestoisempi eli alemmat taajuudet ovat parempia. Yleensä kuunnellaan joko FM-alueen (88-108 MHz) radioasemia tai alemman VHF-alueen (47-88 MHz) TV-asemia.
Radiolähetyksissä on hyvää se, että ne lähettävät koko vuorokauden ja ne ovat teholtaan riittävän voimakkaita. Vastaanottimia ja antenneja on valmiina saatavilla. Huonoa on se, että paikalliset radioasemat ovat häiritseviä.
Käytetään myös TV-lähetysten kuvan kantoaaltoa taajuudella 47-88 MHz. Tässä on hyvää se, että lähetykset ovat voimakkaita. Häiritseviä asemia ei sitäpaitsi ole Suomessa. Huonoa on taas se, että TV-lähetyksiä ei aina lähetetä koko vuorokauden ajan.
Klikkaa kuvaa!
Kimmo Lehtinen työskentelee Helsingin yliopiston Observatoriolla
Tähtitorninmäellä. Kuva Seppo Linnaluoto.
Käytännön havatsemisessa tarvitaan vastaanotin, suunta-antenni ja tietokone datan keruuseen. Suunta-antennina käytetään tyypillisesti 4-5-elementtistä Yagi-antennia.
Esitelmöitsijän suunnitelmissa oli ollut, että hän olisi tuonut paikalle havaintolaitteistonsa. Tästä hän kuitenkin luopui, koska hän ei malttanut keskeyttää havaintojaan koska samana päivänä oli Orionidien tähdenlentoparven maksimi.
Hän esitti havaintojaan edelliseen yöhön saakka. Radiolaitteilla voidaan havaita jopa tuhansia meteoreja vuorokaudessa. Hän esitti lopuksi tietokoneen kaiuttimilla meteorien ääniä.
Seppo Linnaluoto