Asteroidivyöhyke

NIMI: Marsin ja Jupiterin välissä on alue, jossa Aurinkoa kiertää miljoonia eri kokoisia kivenkappaleita eli asteroideja. Tätä Auringon ympärillä kiertävää valtavan suurta rengasta kutsutaan Asteroidivyöhykkeeksi.

Eniten asteroideja on aurinkokunnan ulkorajoilla Kuiperin ja Oortin vyöhykkeillä.

KOKO: Vyöhykkeen leveys on n. 300 - 450 miljoonaa km (n. 2 1/2 AU). Paksuus on tuntematon.

Asteroidien koko vaihtelee suuresti, metreistä satoihin kilometreihin. Isompia kappaleita kutsutaan asteroideiksi ja pienempiä alle 50 m kokoisia meteoroideiksi.

Vyöhykkeessä kiertävä suurin asteroidi on nimeltään Ceres. Sen halkaisija on n. 950 km, eli sen koko on n. puolet Pluton halkaisijasta. Molemmat ovat kääpiöplaneettoja. Jos Ceres voitaisiin panna Suomen kohdalle, se peittäisi Suomen alueen lähes kokonaan.

ETÄISYYS: Vyöhykkeen ja samalla Cereksen etäisyys Auringosta on n. 300 miljoonaa km (2 AU).

VAUHTI ja KIERTOAIKA: Asteroidit kiertävät eri nopeuksilla ja törmäilevät toisiinsa. Jotkut suistuvat radaltaan ja voivat aikanaan törmätä myös Maapalloon. Kiertoajat ovat n. 4 - 6 v.

NÄKYMINEN MAAHAN: Kääpiöplaneetat erottuvat vain isolla kaukoputkella.

KOMEETAT: Kun isompi jääpitoinen asteroidi eli ns. ”likainen lumipallo” lähestyy Aurinkoa, se alkaa vähitellen sulaa. Ydin hajoaa ja siitä irtoavat Auringon valaisemat pienet osaset muodostavat pitkän pyrstön eli komeetan. Komeettoja näkee taivaalla silloin tällöin, jopa päivällä ja joskus valtavan kokoisina ulottuen jopa lähes taivaanrannalta toiselle.

HYÖDYNTÄMINEN: Kun maapallolla tulee pula mineraaleista, niin sieltä niitä kuulemma löytyy, väittävät tiedemiehet. Jospa mineraalipitoisia asteroideja joskus tulevaisuudessa hinataankin Maan lähelle kiertämään Maata ylimääräisinä kuina. Mitenkähän hyvin ne silloin mahtavat erottua yötaivaalla?

MUUTA: Nasa: https://solarsystem.nasa.gov/asteroids/overview/