Aurinkokunta

KOKO: Aurinkokunnan tunnettujen planeettojen kiertoratojen muodostaman alueen säde eli etäisyys Auringosta Neptunukseen on n. 4,5 miljardia km eli n. 30 AU. (1 AU on Maan etäisyys Auringosta eli n. 150 milj. km.)

Saarijärven Aurinkokuntamalli eli Arkin polku esittää Aurinkokuntaamme mittakaavassa 1 : 1 000 000 000.

Tässä mittakaavassa Maa on n. 150 m päässä Auringosta ja Neptunus n. 4,5 km etäisyydellä.

Myös kääpiöplaneetta Pluto sijoitettiin Arkin polulle. Se on polulla kauimmaisena n. 5,9 km päässä aivan Puuhapuisto Veijarin portin vieressä. Polku päättyy Pluton kohdalla.

Mutta jos Aurinkokunnan koko määritellään Auringosta kauimpina Aurinkoa kiertävien asteroidien, ts. avaruudessa kiertävien kivenkappaleiden mukaan, on Aurinkokunnan säde jopa satoja AUita. Arkin polun mittakaavassa ne olisivat kymmenien kilometrien päässä Aurinkopallosta.

PLANEETAT ym.: Aurinkokunnassa on 8 planeettaa ja satoja kuita sekä lukematon määrä eri kokoisia asteroideja ja komeettojen jäisiä ytimiä.

Omassa Aurinkokunnassamme kaikki planeetat ovat niin ”lähellä toisiaan”, että yöllä voi paljain silmin nähdä viisi, joskus jopa seitsemän planeettaa samanaikaisesti.

Jos haluat tietää, miten planeetat yöllä ovat näkyvissä, osta pieni keltainen Helsingin yliopiston taskualmanakka. Siinä on tietoja mm. näkymisistä viikottain koko vuoden aikana.

ETÄISYYKSISTÄ: Yöllä voimme nähdä taivaalla hieman vaaleamman vyöhykkeen. Silloin katsomme sisältäpäin kohti litteän Linnunradan reunaa ja miljoonia kaukana olevia tähtiä. Reunan suunnassa näkyykin paljon enemmän tähtiä kuin muualle päin katsottaessa.

Aurinkokunnan planeetat ovat meidän lähinaapureitamme, ja Linnunrata satoine miljardeine tähtineen on meidän kotigalaksimme. Tämä litteähkö galaksi on aivan valtavan suuri. Sen läpimitta on n. 100 000 valovuotta (vv) ja paksuus vain n. 1000 - 10 000 vv. Me itse olemme sen sisällä suunnilleen puolessa välissä kohti reunaa. Keskustassa olevaan Mustaan aukkoon on Aurinkokunnasta matkaa n. 25 000 vv (1 vv on n. 10 biljoonaa km).

Yhden vv:n pituisen matkan matkustamiseen meiltä menisi nykyisillä nopeuksilla ainakin 25 000 vuotta. Olemme oman Aurinkokuntamme vankeja ja sillä sipuli.

MUIDEN TÄHTIEN PLANEETTOJEN NÄKYMINEN: Kaikki planeetat kaikkialla avaruudessa vain heijastavat kukin oman tähtensä valoa. Täältä valovuosien päästä katsottaessa ne eivät näy oman tähtensä mahtavan valovoiman ansiosta. Eivät edes kaikkein suurimmilla kaukoputkilla. Olemme niistä niin valtavan kaukana.

Scifi-tarinat ovat mielikuvitusrikasta seikkailua, mutta täynnä mahdottomuuksia. Mielikuvituksellisten tarinoiden avulla voimme kyllä kuvitella, millaistahan olisi, jos mielikuvitusmatkat todella voisi toteuttaa, kuten monissa elokuvissa.

Mikään tarinoiden vieras planeetta ei kuitenkaan vedä vertoja tälle todelliselle, ainutlaatuiselle ja ihanalle Maapallolle. Olkaamme kiitollisia siitä, että olemme saaneet syntyä tähän todelliseen paratiisiin. Maapallo on meille aivan korvaamaton. Muistathan suojella sitä parhaan kykysi mukaan!

VAUHTI: Olemme Linnunradan sisällä ja koko Aurinkokunta ja me siinä mukana pyörimme koko ajan aivan hurjaa vauhtia. Yksi pyörähdys kestää n. 800 000 vuotta. Meidän vauhtimme on koko ajan n. 220 km/s eli n. 700 000 km/h. Siis mennään ”tukka suorana” koko ajan! Miksi liike ei kuitenkaan tunnu missään? Osaatkos siihen vastata? Miksi tuntuu, kuin olisimme aivan liikkumattomina paikallamme?

TUNNETUN MAAILMANKAIKKEUDEN KOKO: Meidän etäisyytemme tunnetun maailmankaikkeuden kaukaisimpiin kohteisiin on n. 13 miljardia vv. Kilometreissä se on n. 130 000 000 000 000 000 000 000 km eli 130 000 triljoonaa km, joten meidän tuntemamme ns. tunnettu avaruus eli Kosmos on aivan uskomattoman iso! Ja me itse olemme tässä valtavassa avaruudessa vain aivan uskomattoman pieniä hitusia.

GALAKSIT: Kaikki galaksit liikkuvat toisiinsa nähden. Suuri osa galakseista etääntyy meistä ja osa lähestyy. Meitä lähimpänä oleva iso Andromedan galaksi lähestyy Linnunrataa koko ajan valtavalla vauhdilla. Täällä hetkellä se on n. 2 miljoonan vv etäisyydellä, mutta törmää Linnunrataan joskus miljoonien vuosien päästä. Miten silloin Aurinkokunnan käy, kun molempien galaksien tähdet ja niiden planeetat vilistävät hurjaa vauhtia toistensa ohi ja törmäilevät? Onneksi emme silloin ole sitä kokemassa.

LISÄTIETOJA: Nasa: https://solarsystem.nasa.gov/planets/mercury/overview/

Halley-85:n Veli-Pekka Savela 12.4.2014 asentamassa rakentamaansa 1,4 m kokoista Aurinkoa Saarijärven lukion pihalla, polun alkuperäisellä lähtöpaikalla (lähellä uutta sijaintia). Auringosta alkava Arkin polku, avaruus miljardisosamittakaavassa, jatkuu lukiolta Puuhapuisto Veijariin, jossa on kääpiöplaneetta Pluto. (kuva: Ensio Saarela)