Altair ry
Tähtitieteellinen yhdistys Keski-Uudenmaan Altair ry

Sampo-radioteleskooppi

        

Ionosfääri ja SID

Ionosfääri

Aivan 1900-luvun alussa ilmakehästä löydettiin kerros, joka myöhemmin nimettiin ionosfääriksi. Ionosfääri syntyy Auringon lyhytaalto- ja hiukkassäteilyn ionisoidessa ilmakehän atomeja ja molekyylejä. Päivällä ionosfääri on paksuimmillaan ja sen kerrokset alimmillaan. Ionosfäärin tilaan vaikuttavat vuorokauden lisäksi Auringon aktiivisuus, vuodenaika sekä maantieteellinen sijainti. Ionosfäärin kerroksissa vallitsee dynaaminen tasapaino ionisaation ja rekombinaation välillä. Ionosfäärissä esiintyy elektronitiheydeltään erilaisia kerroksia, joilla ei ole selvää rajaa. Elektronitiheys ei kasva ionosfäärissä ylöspäin mentäessä tasaisesti vaan tietyillä korkeuksilla on elektronitihentymiä.

  • D-kerros
    • 60 - 90 km korkeudella
    • syntyy Auringon noustessa
    • katoaa Auringon laskiessa ionien ja elektronien voimakkaan rekombinaation takia
    • ionisoituminen aiheutuu pääasiassa Lyman-a-säteilystä (? = 121,5 nm), UV-säteilystä (? = 102-112 nm) ja "kovasta röntgensäteilystä" (? < 1 nm)
  • E-kerros
    • 90 - 120 km korkeudella
    • syntyy Auringon noustessa, katoaa yöllä lähes kokonaan
    • ionisoituminen aiheutuu "pehmeästä" röntgensäteilystä (aallonpituus 1-10 nm) ja UV-säteilystä (aallonpituus 80-102,6 nm)
  • F-kerros
    • jaetaan F1- ja F2-kerrokseen
    • F1-kerros sijaitsee 140 km:stä ylöspäin ja F2-kerros 250 km korkeudelta alkaen
    • ionisoituminen pääasiassa UV-säteilyn (aallonpituus 10 - 100 nm) aiheuttamaa
    • päivällä F1- ja F2-kerros ovat yhdessä, mutta yöllä erillään
    • on olemassa vuorokauden ympäri

Äkillinen ionosfäärin häiriö (SID = Sudden Ionospheric Disturbance)

Äkillinen ionosfäärin häiriö tarkoittaa ionosfäärin D-kerroksen ionisaation äkillistä ja mahdollisesti voimakasta kasvua. Se aiheutuu Auringon pinnalla tapahtuvista roihuista ja muista purkauksista. Purkaus lähettää runsaasti hiukkasia sekä mm. röntgen- ja UV-säteilyä kohti Maan Auringon puolella olevaa puoliskoa. Säteilyn matka Maahan kestää noin 8 minuuttia, hiukkasilla aikaa kuluu enemmän, jopa vuorokausia. Röntgen- ja UV-säteily absorboituu ionosfäärin hiukkasiin, jonka seurauksena molekyylejä ja atomeja ionisoituu.



Havaintotoiminta | Altair ry | Yhteystietoja
altair(a)ursa.fi

Päivitetty 18.9.2014 altair(a)ursa.fi
© Copyright Tähtitieteellinen yhdistys Keski-Uudenmaan Altair ry