Linnunrataa Joutsenen tähtikuvion suunnalla.
Pohjois-Amerikkasumu kuin suoraan karttakirjasta repäistynä!
Kefeuksen tähdistössä, punaisen my Kefeuksen, Erakis-tähden alapuolella sijaitsee IC 1396:n sumupilvi. Sisällään se pitää mm. Norsunkärsäsumun, keskeltä oikealle. Kevola 14.10.09 ja Iso-Heikkilä 16.11.11.
IC 5146, Cocoon- eli Kotelosumu näyttäytyy tähtirikkaalla alueella Joutsenessa, pitkän pimeän sumutunnelin päässä. Kevola 14.10.09 ja vetyalfakuvat Iso-Heikkilä 25.12.11
NGC 6888, Sirppisumu Joutsenessa. Sumun keskellä oleva kuuma tähti on purskautellut ympärilleen punaisena hohtavaa vetykaasua. Kevola 16.9.09.
M1, Rapusumu Härän tähdistössä. Supernovaräjähdyksen jäänne. Kevola 11.10.10.
Cirrus-, Harso- eli Huntusumu Joutsenessa. Vanha supernovajäänne Linnunradassa. Kevola 12.10.10.
Cirrus- eli Huntusumu vetyalfavalolla boostattuna. Kevola 28.9.11.
Huntusumun itäistä reunaa kaukoputkella kuvattuna. Kevola 1.9.10.
Joutsenen supernovajäänteen, Huntusumun toinen reuna. Kevola 26.8.12
Cirrus- eli Huntusumun oikeanpuoleinen,läntinen reuna. Alhaalla "Noidanluutasumu". Keskellä, koko kuvan leveydellä näkyy himmeämpi Pickeringin kolmio. Sumupilvet haittasivat kuvaamista. Pohjoinen oikealla. S-W 80/600, 7X 8 min. valotuksia, ISO 1600. Kevola 25.8.14
IC 410 vas, sekä IC 405 oik. ovat isohkoja sumuja Ajomiehen etelälaidalla.
M 52-tähtijoukon lähellä Kassiopeiassa on myös punaisia vetysumuja, m.m. Kuplasumu. Osa on niin himmeitä ettei niillä ole nimeä tai tunnusta ollenkaan. Kevola 15.10.09 ja Iso-Heikkilä 30.11.11
NGC 7023 Iris Nebula. Heijastussumu Kefeuksessa. Kevola 17.10.10.
NGC 7635, Kuplasumu. Iso-Heikkilä 11.9.08.
Kaliforniasumu Perseuksessa on iso ja kirkkaahko uusien tähtien syntymäpaikka.
M57, planetaarinen sumu Lyyran tähdistössä. Kevola 3.5.10.
M27, planetaarinen sumu, SkyWatcher-linssiputkella kuvattuna. 5X4 minuutin valotuksia. Kevola 26.8.12
M27 Planewavella. Kevola 28.8.17
M97, planetaarinen sumu, Pöllösumu, Isossa Karhussa. Kevola 25.4.11.
M 97, Pöllösumu. 6X8min. valotuksia Planewavella. Kevola 24.4.15
NGC 7662 on pienikokoinen mutta kirkas planetaarinen sumu Andromedassa. Se tunnetaan myös lempinimellä Blue Snowball-sininen lumipallo. Kevola 22.10.11
Planetaarinen sumu NGC 6781 Kotkan tähtikuviossa. Kevola 16.9.12
Planetaarinen sumu NGC 6826 Joutsenessa. Mukava kohde, erottuu pienelläkin kaukoputkella. Sumua suoraan katsottaessa se ikääkuin katoaa, kun taas syrjäsilmällä pomppaa näkyviin. Siitä se on saanut nimensäkin, Blinking planetary, vilkkuva planetaarinen. Kevola 16.9.12
NGC 7009 Saturnussumu, planetaarinen sumu. Uskottava se on, rengaskin erottuu ! 21.9.08 Iso-Heikkilä ja 29.9.08 Kevola.
Linnunrataa Joutsenen suunnalla. 5 valotusta 5 min. kukin ISO 800 50mm f 2.8. EOS40DAstro. Lisätty vety-alfakuvia 10X8 min f 2.8. ISO 1600. Kevola 22.8.09 ja Iso-Heikkilä 24.11.11.
NGC 7000, Pohjois-Amerikkasumu digillä. 10 valotusta yht. 40 min. Iso 1600, Canon 300mm f4. Kevola 7.10.10.
Linnunrataa Joutsenen tähtipilvien suunnalla. Canon 5D 17 sek. ISO 3200, Kaksi valotusta. Canon 24mm f2.8 objektiivi, tripodilla ilman seurantaa. Kevola 15.9.12
Tähtitaivasta idässä. Alhaalla erottuu m.m kirkas Jupiter ja Seulaset. Tripodi. Kevola 16.9.12
Linnunrataa itään. Kuvassa erottuu myös m.m. Andromedan ja Kolmion galaksit. Tripodi. Kevola 16.9.12
NGC 281, Pacman Nebula, kaasusumu Kassiopeiassa, kaukoputkella että teleobjektiivilla kuvattuna. Kevola 28.9.11 ja vety-alfavaloja 90 min. Iso-Heikkilä 25.12.11
Gamma Cygnin alue kuuden kuvan pinona ja PhotoShopilla käsiteltynä. 300mm tele f4, ISO 1600 yht. 24 min. Canon EOS40DAstro. Lisätty 7+8=56 minuuttia Iso-Heikkilässä kuvattuja vetyalfavalotuksia. Kevola 13.10. 2009 ja Iso-Heikkilä 16.11.11.
Linnunradan pitkiä pihoja Kassiopeian ja naapurien suunnilta. Canon zoom 70mm. Kevola 28.8.11.
Suomesta näkyvät Linnunradan kirkkaimmat osat ovat huhtikuun lyhyinä öinä matalalla pohjoisessa ja koillisessa. Kevola 14.4.10.
Linnunrataa syysyönä Kevolassa. Kotigalaksimme keskusta jää hieman horisontin alapuolelle, kuitenkin sen keskuspullistuma alkaa jo hahmottua.
Linnunrataa pystyrajauksella. Keskeltä hiukan ylävasemmalle erottuu kirkas Kilven tähtipilvi. Punaiset täplät keskeltä alaoikealle ovat kaasusumuja M16 ja M17.
Kilven tähdistössä sijaitsee yksi Linnunradan tiheimmistä tähtipilvistä. Kevola 21.10.11
M 16, Kotkasumu Planewavella. Tunnettu paitsi lintua muistuttavasta ulkomuodostaan myös hienoista, tummista pölypilareistaan.Kevola 8.9.16
SkyWatcher-kuva Kotkasumusta. 8X8 min. valotuksia, Canon 40Da, ISO 800. Pinottu kahden tähden menetelmällä Maxim D.L:llä. Hiukan Photoshoppia, rajattu myös jonkin verran. Seuranta ei oikein pitänyt kun M16 oli jo aika alhaalla lounaassa. Kevola 6.9.13
M 17, Joutsen- tai Omegasumu. Tähtien syntymäpaikka niinkuin M16:kin. Hienoja kohteita kaukoputkilla vaikka kovin alhaalla etelässä luurailevatkin. Kevola 19.8.10.
Kaksi kaasusumua ja pieni avoin joukko M18 Linnunradan suunnalla Käärmeen ja Jousimiehen tähdistöissä. Kevola 15.9.12
M20, Trifidisumu Jousimiehessä näkyy etelä-Suomessa parhaimmillaankin vain n. viiden asteen korkeudella. Kevola 29.9.10.
M8, Laguunisimusumu Jousimiehessä on taivaalla vielä asteen alempana kuin M20. Kevola 9.9.10.
Pimeä sumu B143. Tunnetaan myös nimellä Kolmisorminen. Näyttää myös E-kirjaimelta. Sumun löysi Edward Emerson Barnard. Kirkas tähti keskeltä vasemmalle on gamma Aguila, Tarazed. Kevola 21.10.11
Skorpionin tähdistön yläreuna näkyy kevätaamuisin juuri ennen sarastusta etelässä. Keskellä alareunassa erottuu punainen Antares, vasemmalla männyn takana kiiltelee Jupiter. Kevola 28.4.07.
NGC 2392 on kirkas mutta melko pienikokoinen planetaarinen sumu Kaksosissa. Kevola 28.12.16
M76, planetaarinen sumu, "pieni nostopainosumu". Kuvissa hienon värikäs kohde mutta visuaalisesti yksi himmeimmistä Messier-kohteista. Kevola 29.9.10.
NGC 7293, Helixsumu Vesimiehessä. Haastava kohde matalan sijaintinsa takia. Mutta näennäisesti suurikokoisin planetaarisista sumuista. Kevola 16.8.10 ja 1.10.11
Taivaalta, hiukan Albireo-tähden alapuolelta löytyy kosminen vaatehenkari! Kevola 21.10.11
Kevolan vanha zeniittitornikin kylpee pimenevän kesäyön tähtiloistossa. Kevola 21.8.09.
Syysyön majesteetillisimpia näkymiä on ehdottomasti Orionin tähtikuvion nousu idästä ja sen hidas kulku kohti etelää. Tässä se on ehtinyt ennen aamunsarastusta jo kaakon suunnalle. Huomaa myös punertava Barnardin kaari, tähdistön vasemmassa reunassa, zeniittitornin vieressä, josta se kaartuu alas puunlatvojen yläpuolelle. Kevola 21.9.-06 noin klo 5.
Kun Orion nousee näkyville ensi kertaa zeniittitornin takaa syksyllä, on se kuvan paikka! Kevola 28.9.11.
M42, Orionin suuri kaasusumu. 17.10.10.
Orionin sumu sekä sen yläpuolella oleva Running Man Nebula. 16 valotusta yht.60 min. ISO 1600. 300mm tele f4, Canon EOS40DAstro. Kevola 7.10 2008 ja 14.10. 2009.
M42, Orionin suuri sumu sekä muitakin alueen tähtijoukkoja ja sumuja. 90 minuuttia vety-alfavalotuksia tuo esiin hienosti ruosteenväristä, huomattavan himmeää sumuainesta, etenkin alavasemmalla. Kevola 2009 ja 2010, Vety-alfavalotukset 9X10min F4 ISO 1600 Iso-Heikkilä 20.11.11
NGC:t 1973-5-ja-7 eli Running Man Nebula. Mielenkiintoisen näköinen sumu aivan Orionin kaasusumun yläpuolella. Kevola 14.10.09.
NGC 2024, Liekkisumu. Kirkas tähti on Zeta Orionis, Alnitak, Orionin vyön vasemmanpuoleisin jättiläistähti. Kevola 28.3.11.
B33, Hevosenpääsumu ja muitakin sumuja Orionin vyön ympärillä. Kevola 7.10.10 ja Iso-Heikkilä 20.11.11
B33, Hevosenpääsumu Orionissa. Vasemmalta kuvan ulkopuolelta säteilee jättiläistähti Alnitak. Kevola 11.10.10.
M78, heijastussumu Orionissa. Sen lähettyvillä erottuu muitakin samaan kokonaisuuteen kuuluvia sumuja. Kevola 11.10.10.
NGC 2237, Rosettesumu ja nuori tähtijoukko NGC 2244 Yksisarvisessa. Kevola 18.10.10 ja H-alfa 6X12 min. Iso-Heikkilä 1.12.11
Yksisarvisen tähdistössä sijaitsee pieni, muotoaan pikkuhiljaa muuttava Hubblen muuttuva sumu, joka muistuttaa myös komeettoja. Kevola 3.4.14
NGC 2264, avonainen tähtijoukko Yksisarvisen tähdistössä. Joulukuusta muistuttavan tähtiryppään lähettyvillä on myös hienoja sumuja. Etelä ylhäällä. Iso-Heikkilä 17.2.2009.
NGC 2264 on avoin tähtijoukko, tumma Kartiosumu sekä iso punainen vetykaasupilvi Yksisarvisen tähdistössä. Cone- eli Kartiosumun pohjoispuolella sijaitseva tähtijoukko tunnetaan Christmas Tree Nebulana, joulupuu on tosin ylösalaisin! Kevola 15.10.10 ja Iso-Heikkilä (10X10 min vety-alfa) 1.12.11
Beta Cygni, Albireo-tähteä pidetään eräänä hienoimmista kaksoistähdistä. 152/2064 linssiputki, Iso-Heikkilä 16.11.11
Joutsenen värikäs kaksoistähti Albireo. 420/2900mm Planewave-kaukoputki, 10 valotusta yht 5min ISO800 Canon 6D. Kevola 29.8.19
Mizar ja sen pieni kumppani oikealla, Alcor on kuvan vasemmassa reunassa.
M 40, Messierin luettelon ainoa kaksoistähti sijaitsee Otavan keskimmäisen, Megrez-tähden, lähistöllä. Alalaidan kirkas tähti on 70 Ursae Majoris. Kuvan kirkkain galaksi on NGC 4290. Kevola 24.4.11.
Gamma Virginis, Porrima, on ollut viime vuosina erittäin lähekkäinen kaksoistähti. Nyt sen komponentit ovat pikkuhiljaa erkanemassa toisistaan. Iso-Heikkilä 6.5.11.
Punainen kääpiö, Barnardin tähti on yksi lähimmistä tähdistä. Nopea ominaisliikke muihin tähtiin nähden on tuonut sille myös lempinimen "Barnardin nuolitähti". Kuvassa keskeltä hiukan ylöspäin. Kevola 22.9.19
Lalande 21185, kuvan kirkkain tähti, on punainen kääpiö, kuudenneksi lähin. Vaikka sen etäisyys on vain 8,3 valovuotta se vaatii näkyäkseen kiikarit tai kaukoputken. Punaisten kääpiötähtien elinikä on kymmeniä miljardeja vuosia. Ne ovatkin Linnunradan yleisimpiä tähtiä. 3X1min valotuksia ISO 3200. Iso-Heikkilä 24.1.2020
Lyyran rengasumun kanssa samalla suunnalla, mutta paljon kauempana sijaitsee galaksi IC 1296. Kuvassa sen saa näkymään melko kovalla kuvankäsittelyllä. Kevola 9.9.13