Ursa   Viestintä   Listat   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

myrskybongarit-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Tom Eklund (tom.eklund_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 02.07.2011



Moikka bongarikansa,

Omalta osaltani heinäkuun ensimmäinen meni melkoiseksi ajeluksi ja pyörimiseksi kotinurkilla, mutta lopulta saldona oli ihan ok ukkosilta. Ei mitään huippusettiä, mutta ihan kivaa salamointia. Kuinka ilta sitten eteni...

Lähdin töistä Forssasta siinä klo. 16:sta jälkeen ja noihin aikoihin Virttaan nurkilla oli jo jonkin aikaa ollut aika muhkeaa sadekaikua. Toisaalta Forssaa "lähestyi" etelästä jonkinsortin kuuroja ja myös kotinurkilla Akaan seudulla oli jonkinlaista settiä liikenteessä. Arvoin aikani, että lähtisikö Virttaan suuntaan, jonne kyllä olisi ollut mainiot tieyhteydet, mutta kotimatkasta tulisi aikas pitkä vai odottelisinko Forssaa lähestyviä juttuja ja ajelisin sitten kohti Pirkanmaata. Valitsin enemmän laiskuutta korostavan vaihtoehdon ja ajelin Forssan pohjoispuolen aukeille odottelemaan. Taivaalla näkyi muutamia satavia kuuroja ja pari just ja just mitan täyttävää pilveä, mutta...nostin kytkintä ja pysähdyin 9-tien varteen Kylmäkoskella.

Kylmäkoskella alkoi sitten illan toinen vaihe. Suoraan 9-tien päällä sekä siitä hieman "pohjoiseen" näkyi pienehköjä kasvavia torneja, joiden alla sateetonta, ja sitten kauempana lähinnä mössöä, paljon mössöä. Salamia ei näkynyt eikä kuulunut, mutta kasvavista torneista lähin oli hienosti niin lähellä, että sen pohja näytti olevan melkein tien päällä ja pilven huippua sai katsoa jonnekin 80 asteen korkeudelle. Pilven pohja oli täydellisesti näkyvissä ja kauttaaltaan niin teräväpiirteisen röpelöinen, että kovasti näytti oikeasti aktiivisen nousuvirtauksen pohjalta. Eipä aikaakaan, kun sateettomalle alueelle ilmestyi ensimmäiset sadejuovat ja sitten salamat. Pilvet näyttivät ajelehtivat pois pohjoiseen, joten lähdin liikkeelle ja suuntasin kohti Vesilahtea. Ajellessani Akaan pohjoisen taajaman läpi kohdalle sattui hyvin suuripisarainen sade. Varmaan noin 10 kilometrin ajan tuntui satavan pelkästään hyvin isoja pisaroita, sellaisia joiden osumasta pläjähtää tuulilasiin sellainen +-8 sentin lätty ja joiden ääni auton pelleissä kuulostaa melkein raesateelta. Ajelin ökypisara sateen läpi ja pois sen alta Vesilahden Koskenkylään, jossa aikani katselin 9-tien varressa hetkeä aiemmin alkanutta salamointia. Seuraavaksi pysähdyin Vesilahden Narvaan, josta löytyi mukava hiljainen ja sateeton tienpätkä salamoinnin katseluun sekä kuvaamisen yrittämiseen. Tässä vaiheessa ja tuosta näkökulmasta pilvet olivat totaalista mössöä, mutta salamointi oli suht aktiivista. Jyrinää melkein muutaman sekunnin välein ja näkyviä salamiakin ihan ok määrä. Yllättäen täältä tarttui mukaan jopa yksi rehellinen luomusalamikuva..Salamointi kuitenkin siirtyi, kuten sen pitääkin, ja minä päätin vielä ajella hieman enemmän pohjoiseen...Hetken ajelin vielä sateessa pohjoiseen ja katselin salamointia auton tuulilasin läpi, mutta sitten totesin, että nyt riittää. Kohti kotia...

Matkalla kotia kohden mössöt vaihtuivat ja taivas alkoi selkenemään. Tietysti taivas myös paljasti jokseenkin komeita kaukaisia ukkoskuuroja ja mieleen alkoi hiipiä ajatus, että jos sitten kokeilisi vielä onneaan...Nooh, ajelin kohti ja pysähtelin ottamaan kuvia kaukaisista pilvistä. Päästyäni melkein kotiin, päätin vielä kerran tarkistaa datapuolta, että missä möröt ovat ja tietysti...löysin itseni seuraavaksi taas Kylmäkoskelta ottamassa vastaan etelän suunnasta vyöryvää kuuropilvien rykelmää. Näkymä pelloilta ei ollut mikään maailman mahtavin, mutta on se joskus huonompikin ollut. Suoraan edessä oli reilusti satava alue, joka myös salamoi harvakseltaan. Sivulla pilvien lomasta pilkotti jotain kaukaisempaa isohkoa tornia ja taas suoraan päällä oli hyvin yksityiskohtainen pilvenpohja, joka näytti tosi paljon aktiivisen nousuvirtauksen pohjalta ja toi puseroon pienen pelon jostain ylläripyllärisalamista. Eipä aikaakaan, kunnes tuo pilven pohja pudotti ensimmäisen pienen sadejuovan ja sitten heti perään salamin. Päätin seurata sitä ja lähdin taas Akaan suuntaan. Muutaman minsan päästä pysähdyin viel'ä kokeilemaan toisen luomusalamin metsästystä. Tässä vaiheessa yksi pieni muutaman asteen levyinen sadejuova oli paisunut tummaksi varmaan 35 asteen levyiseksi ryöpyksi ja salamit viuhuivat muutaman kerran minuutissa. Pilven reuna pudotteli muutamankin suht reilulla kerraisuudella olevan maasalaman, mutta toista luomusalamaa ei kennolle tarttunut. Kerran taisi käydä jopa niin, että salama sammui juuri kuvan oton ajaksi ja sitten syttyi taas. Tässä vaiheessa sademössön reunaan muodostui hieno selvärajainen nousuvirtaustorni, jonka alla sateeton alue. En tosin onnistunut samaan siitä hyvää kuvaa, kun autoilin vähän huonoja reittejä. Pariin otteeseen näytti jopa siltä kuin sateettomalla alueella olisi ollut jonkinlainen wannabe-seinäpilvi, mutta tiedä häntä. Olin kuitenkin sen verran kaukana, että kaikki mitä nousuvirtauksen alla tapahtui, olivat vain nättejä silhuetteja horisontissa. Jossain vaiheessa sateettoman alueen viereen alkoi kasvaa uusia torneja ja arvelin, että noista voisi hyvinkin kehittyä ukkossoluja. Olinkin valinnan edessä, karrikoidusti sanottuna salamointi tien vasemmalla puolen tai nuo uudet mahdollisesti tulevat ukkossolut tien oikealla puolen. Miettiessäni hyviä pysähdyspaikkoja, tuli mieleen vain sellaisia vaihtoehtoja, joista näkyy joko toinen tai toinen. Valitsin nuo uudet solut ja jätin salamoinnit suurimmaksi osaksi puiden taakse. Ajelin taas kerran Nokian puolelle ja eihän niistä uusista soluista sitten kehittynyt mitään, vaikka yksi alkoi jo alasintakin tehdä ja lopulta salamointikin hiipui. Vaikka en salamia kovin hyvin paikalta nähnytkään, alkuvaiheissa jyrinä oli ihan kohtuullisen tiheää ja kyllä muutama viuhahti riittävän lähelle, että ok näkymänkin sai. Ehkä illan paras olikin tuolta paikalta melkein päälle napsahtanut jonkin sortin anvil crawleri.

Anyway, ei mikään huippupäivä, mutta olisi ollut kesän paras muutamanikin aiempana 2000-luvun kesänä. Visuaalisesti näkemäni salamointi ei ollut lähelläkään kovaa missään vaiheessa, mutta kyllä muutaman kerran minuutissa tahtia oli jonkin verran. Illan parasta antia olivat kuitenkin ne hetken, kun sai nähdä seurata taivasta vasten piirtyvää nousuvirtaus tornia ja sen ala olleen sateettoman alueen silhuettia ja sen elämää vasten kirkkaampaa taustataivasta.

Huippuotoksia ei päivältä tullut, mutta tuossa omat räpsyni. http://tomeklund.kuvat.fi/kuvat/storms/1+july+2011/

t. Tom E

--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l@ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html