Ursa   Viestintä   Listat   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

myrskybongarit-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Esa Palmi (esa.palmi_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 09.08.2010



Moro.

Otsikko nyt on hieman kohkaava, mutta "supersolumaisuutta" oli havaittavissa ;)

Eilen kuulin myös mahdollisesta isommasta porukkachasesta syrjäisellä rannikkoseudulla, mutta tällä kertaa päätin ihan aikaisen aamuherätyksen takia jäädä tarkkailemaan tilannetta Pirkanmaalle. Onhan kyseinen alue saanut tänä kesänä osumaa enemmän kuin todennäköisesti viitenä edelliskesänä yhteensä. Myöhään iltapäivällä tutkat näyttivät Vammalan suunnille syntyneen voimakasta tutkakaikua, joka hyvin nopeasti heitti raetutkan äärilukemiinsa. Heti chasen alussa pihalla huomiota kiinnitti valtava alasin, joka tuntui olevan ihan päällä Ylöjärvellä, vaikka solu jylläsi pitkällä Vammalan suunnilla. Pilvien kuvauksellisuuden kannalta ilma oli lähes surkein mahdollinen. Autereinen ilma ja tähän päälle vielä Venäjän metsäpalojen savua. Pilvet jäivät kokonaisuudessaan yleisen harmauden alle.

Matkalla kohti Hämeenkyröä solu vilautti kunnon mammatukset. Samoihin aikoihin radiosta kajahti viranomaisten varoitus suurista rakeista. Vaikeuttavat liikennettä Sastamalan suunnalla ja voivat aiheuttaa aineellisia vahinkoja. Siihen aikoihin tuli esille myös epäilys kananmunan kokoisista rakeista juuri tuon valtavan alasimen alla. Pysähdyin noin 10km ennen Hämeenkyröä kuuntelemaan antaako pilvi minkäänlaista äänimerkkiä itsestään. Ja antoihan se! Jatkuvaa aivan tauotonta jyrinää. Tämä on sikäli hieman ristiriidassa omien myöhempien havaintojen kanssa, koska lähempänä monsteria en huomannut kuin pari maasalamaa ja muutaman väläyksen pilvissä. Näkyvän salamoinnin voimakkuus verrattuna esimerkiksi edellispäivän MCS:n oli paljon heikompi - omiin silmiini.

Saavuttuani Hämeenkyröön oli ukkonen juuri saapumassa sinne. Vyörypilvi systeemin etureunassa oli liikkeessä kohti tulosuuntaani, vaikka koko systeemin tähän astinen liikesuunta oli ollut pohjois-luoteeseen. Vyörypilven etereunassa metsän siimeksessä näkyi myös selvää alapilvimassan pyörimistä. Paikallisen järven takana näkyi vaalea sadeseinämä, joka lähestyi ajorataa. Edessä oli vielä "tyhjää" eli pelkkä pilven alasinosa. Tarkoituksena oli ajaa eteenpäin ja kaartaa oikealle etsimään kunnon kuvauspaikka. Mutta, päästyäni noin kilometrin eteenpäin alkoi alasimesta tiputtelemaan valtavan kokoisia jääkimpaleita. Harvakseltaan, mutta kuitenkin riittävän näkyvästi. Yksi osui auton tuulilasiin, johon tuli kahden pienen kiveniskemän näköinen vekki. Samalla muistaessani vielä tiedon kananmunan kokoisista rakeista, syntyi päätös lähteä pois rakeiden alta. Seuraavasta tiehaarasta kohti pohjoista ja jos sieltä löytyisi kuvauspaikka. Pilvi kuitenkin innostui tämän jälkeen painamaan turbovaihteen silmään ja vesisade, jonka seassa tällä kertaa onneksi vain noin 1,5-2 cm rakeita, ropisi kunnolla auton pelteihin tien vähänkin kaartaessa sitä kohti.

Lopulta Viljakkalassa tie kääntyi kohti Ylöjärven Kyrönlahtea selvästi oikealle. Mutta takana seuraava hirviö vyörypilvineen päätti kaartaa myös entistä enemmän oikealle eikä kuvauspaikan etsimisestä tullut taaskaan mitään. Varsinkin, kun suurin osa tuosta seudusta on sitä tuttua puuränniä. 30km/h ajelevat sunnuntaiautoilijat eivät myöskään helpottaneet tilannetta. Lopulta lähellä Kyrönlahtea pilvi lopetti rankimman oikealle paisumisen ja jatkoi matkaansa nopeasti edelleen leviten kohti Kurua ja Virtoja.

Noin tunnin päästä ajelin uudelleen Hämeenkyröön tutkimaan mahdollisia vahinkoja. Muutamia kaatuneita puita ja järviksi muuttuneita peltoja lukuunottamatta mitään sen erikoisempaa ei osunut silmään. Rakeita oli paikkakunnalla satanut, mutta tuota noin 4cm isompaa jääkimpaletta ei ollut tietääkseni esiintynyt. Suurimmat megarakeet olivat esiintyneet Sastamalassa.

Paluumatkalla illalla Hämeenkyröstä taivas tarjosi vielä rankkasadetta ja muutamia näyttäviä maasalamoita. Lisäksi keskiyöllä Tampereen itäpuolelta ohittanut ukkossysteemi väläytteli Nokialta katseltuna muutaman näyttävän maasalaman. Harmittavasti vain tällöin joutui tyytymään suttuputkella kuvaamiseen ilman laukaisinta.

Nyt myöhemmin on miettinyt, olisiko sittenkin pitänyt jäädä odottelemaan vieläkin isompia rakeita :). Kuitenkin järjellä ajateltuna autoaan ei halua lunastuskuntoon, vaikka vakuutusyhtiöt kuulemma nykyään korvaavat raevahingot. Eniten harmittaa parhaan setin jääminen kennon ulkopuolelle. Auton videojalustan kiinnike petti sopivasti ennen H-hetkeä ja puurännissä kuvauspaikan löytäminen oli tutun vaikeaa. Mutta, joka tapauksessa kokemus, jollaista Suomessa harvemmin saa kokea. Tämä kesä jää muistoihin yhtenä hienoimmista (ja samalla myös valitettavan tuhoisista) ukkoskesistä aikoihin...

Muutama suttukuva päivästä:
http://orko.galleria.fi/kuvat/Ukkoset,%20pilvet,%20myrskyt..../2010/Elokuu/8.8/

Samaan aikaan Sastamalassa: http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/2234498

--
-Esa-

--

Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi *** Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html *** Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html