|
myrskybongarit-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä myrskybongarit-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Vastatkoon joku paremmin tietävä perusteellisemmin, mutta puualan diletanttinakin uskaltaudun
spekuloimaan...
Puuston tuulivaurioherkkyydessä on huomioitava ainakin kaksi eri näkökohtaa:
Puuston kasvunopeus ja puuston sijainti.
On selvää, että lannoitteilla avustettu nopeakasvuinen puu on heikompaa kuin hitaasti kasvanut.
Nykyisen tyypillisen hötömännyn ominaispaino saattaa olla vain puolet siitä mitä keskivertoisesti
hitaasti kasvanut puu painaa. Kaikki tietänevät millaista nykyajan rakennuspuu on, kevyttä ja
kelvotonta. Valitettavasti tulos ilmenee usein vasta jonkun vuoden kuluttua home- tai lujuusvautioina.
Myös hidas kasvu sopeuttaa puuta paremmin kestämään tuulta. Selvimmin tämä näkyy saaristossa
tai rannikolla, jossa kokonaiset vanhat metsät saattavat olla latvustostaan taipuneet vallitsevan
tuuleen suuntaan. Kuvittelisin myös, että moni-ikäinen puusto on vähemmän herkkä tuulenkaadoille
koska alempi puusto vaimentaa ja korkeampi on jo siedätyshoitoa saanutta.
Kuvittelen myös, että viimeaikaiset metsätuhot olisivat olleet hyvinkin toisenlaiset jos vallitseva
metsänhoito perustuisi muuhun kuin puun kasvunopeuden (ja tasalaadun) maksimoimiseen.
Jan Eerala, itseoppinut autodidakti.
--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
|