|
myrskybongarit-l_ät_ursa.fi
viestiarkisto
Tämä myrskybongarit-l_ät_ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
Säiden ääriolot aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vahinkoja
-
Suomessa on ollut poikkeuksellisia säitä viime vuosina. Niistä on
aiheutunut yhteiskunnalle ja kansalaisille erilaisia haittoja ja mm.
taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Vahin-kojen torjuntaan
ollaan varautumassa aiempaa tehokkaammin. Myös keväälle 2005 ennakoi-daan
vahingollisia kevättulvia.
-
Vuoden 2002 kesä oli poikkeuksellisen lämmin, syksy ennätyskuiva ja
seuraava talvi erittäin kylmä. Koko vuosi 2003 oli niukkasateinen. Viime
vuoden keväällä kuivuus alkoi taittua ja seurasi poikke-ukselliset
rankkasateet heinä - elokussa 2004. Tämä vuosi on alkanut ennätyssatein ja
myös meri on myllertänyt. Suomessa tulisi varautua mahdollisiin ensi kevään
vahingollisiin tulviin, joita on odo-tettavissa lähes koko maassa. Itä- ja
Keski-Suomen järvien, Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöjen järvien pinnat
ylittävät jo reilusti ajankohdan keskiarvon, eikä kevään sulamisvesille
ehkä kyetä varaamaan riittävästi tilaa.
-
SYKEssä tehdyn arvion mukaan vuosien 2002-2003 kuivuus aiheutti noin yli
100 miljoonan euron menetykset. Tulvat aiheuttavat myös suuria
taloudellisia vahinkoja. Tulvavahingoista rakennusva-hinkoja on yleensä
noin puolet, aineelliset ja maatalouden vahingot ovat yhteensä noin 40
prosent-tia. Kesän 2004 tulvavahinkojen kokonaismääräksi on arvioitu noin
7,3 milj. euroa. Tästä summasta korvataan 60-80% hyväksyttävistä
vahinkokustannuksista. Korvausprosentti vaihtelee vahinkokoh-detyypeittäin.
-
Ilmaston muutoksen arvioidaan nostavan maapallon keskilämpötilaa, lisäävän
sateita ja kohottavan merten pintaa. Muutosten suuruus vaihtelee
alueittain. Suomessa talvet tulisivat olemaan entistä lyhyempiä, kesät
muutaman asteen lämpimämpiä ja poikkeuksellisia sääolosuhteita olisi
nykyistä useammin. Kuivakaudet mahdollisesti yleistyisivät, rankkasateet
lisääntyisivät ja merivesi olisi ai-empaa korkeammalla.
-
Sään ääri - ilmiöt lisääntyvät ja niihin on ryhdytty myös Suomessa
varautumaan. Vuonna 2003 val-mistuneessa suurtulvatyöryhmän loppuraportissa
on useita ehdotuksia toimenpiteiksi suurista tulvis-ta aiheutuvien
vahinkojen vähentämiseksi. Vuonna 2004 valmistui maa- ja
metsätalousministeriön Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) teettämä selvitys
vuosien 2002-2003 poikkeuksellisen kui-vuuden vaikutuksista. Tämän vuoden
alussa valmistuu ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumis-strategia.
Käynnissä on lisäksi useita tutkimushankkeita kuten tulvien kartoittaminen
satelliitilta mm. Kemijoella ja Vantaanjoella (FloodMAN), tulvakartoituksen
kehittämishanke (EXTRE-FLOOD), tulvatutkimuksen koordinointihanke EU:ssa
(CRUE) sekä alkava hanke rankkasateisiin varautumisen parantamiseksi
(RATU). Ilmastonmuutoksen vaikutusta kaikkein suurimpiin odotet-tavissa
oleviin tulviin, patojen mitoitustulviin, tutkitaan myös SYKEssä parasta
aikaa.
-
Kuivuuskautena 2002-2003 suurimmat vahingot kohdistuivat vedenhankinnalle,
rakennuksille sekä maa- ja metsätaloudelle. Suurimmat taloudelliset
vaikutukset aiheutuivat vähentyneestä vesivoiman tuotannosta ja sähkön
hinnan noususta. Alhainen pohjavedenkorkeus aiheutti kaivojen kuivumista ja
johti vesipulaan yli 1 100 maatilalla ja 10 000 kotitaloudessa. Tehdyn
kyselyn mukaan vettä kul-jetettiin yhteensä yli 250 000 m3, ja pelkästään
veden kuljetuskustannukset olivat noin 1,5 miljoo-naa euroa. Lisäksi
kuivuus aiheutti savikolle rakennettujen talojen epätasaisia painumia ja
kallistu-mia, joten monia taloja esimerkiksi Lounais-Suomessa oli
korjattava pikaisesti.
-
Tulvavahinkojen ennakoimiseksi on useita keinoja. Tärkeää on esimerkiksi
vesistön lähelle raken-nettaessa varmistaa rakennusvirastosta tai
alueellisesta ympäristökeskuksesta rakennuksen alin suo-siteltava
rakentamiskorkeus. Jos rakennus kuitenkin on jo tulva-alueella, on
aiheellista harkita ra-kennuksen suojaamista ja huomioida, että vesi voi
virrata myös putkijohtoja pitkin talon kellariin. Rakennusviranomaisten
tulee varmistaa, ettei tulva - alueille sijoiteta uusia rakennuksia,
rakenteita eikä muita toimintoja niin, että tulva aiheuttaa niille
merkittävää vahinkoa.
-
Lisätietoja:
-
Kehitysinsinööri Jari Silander, Suomen ympäristökeskus(SYKE), puh. (09)
4030 0504,
jari.silander_ät_ymparisto.fi
Hydrologi Esko Kuusisto, SYKE, puh. (09) 4030 0566, 040 831 9165,
esko.kuusisto_ät_ymparisto.fi
-
Tulvat:
DI Erkki A. Järvinen, SYKE, puh. (09) 4030 0512, 040 740 1593,
erkki.jarvinen _ät_ymparisto.fi
Hydrologi Bertel Vehviläinen, (09) 4030 0562, 040 561 5533
-
Tulvakorvaukset:
Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, maa- ja metsätalousministeriö/ maaseutu-
ja tukipolitiikkayksik-kö, puh. (09)160 53396, 040-546 9065,
veli-pekka.reskola_ät_mmm.fi
-
Raportti, Vuosien 2002-2003 poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset SY731:
www.ymparisto.fi > Palvelut, tuotteet j... > Julkaisut > Suomen ympäristö
-sarja > Suomen ympä-ristö -sa... > SY731 Vuosien 2002-2003
poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset
--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/cgi-bin/majordomo?myrskybongarit-l&ro ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
|