|
myrskybongarit-l_ät_ursa.fi
viestiarkisto
Tämä myrskybongarit-l_ät_ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
Vesitilanne/Lokakuu oli vähäsateinen, vedet olivat tavallista lämpimämpiä
-
Lokakuu oli keskimääräistä vähäsateisempi. Laajoilla alueilla satoi vain
puolet keskiarvosta. Järvien pinnat olivat maan itä- ja keskiosassa
yleisesti keskiarvon yläpuolella, muualla vedenkorkeus vaihteli
keskimääräisen molemmin puolin. Virtaamat olivat keskimääräisiä lokakuun
arvoja suurempia. Pienissä pohjavesimuodostumissa veden pinta oli
keskiarvon yläpuolella. Vesistöt olivat etenkin maan etelä- ja keskiosassa
tavallista lämpimämpiä.
Lokakuussa satoi pääosin tavanomaista vähemmän. Vain etelärannikolla satoi
keskimääräisesti, eli 60-65 mm, muualla pääosin 25-50 mm. Suuressa osassa
maan etelä- ja keskiosaa satoi yleisesti 30-40 % tavallista vähemmän,
pohjoisessa vain puolet keskiarvosta.
-
Keski- ja Pohjois-Lapissa satoi lunta kuun loppupuolella. Lokakuun lopussa
lunta oli Pohjois-Lapissa 10-20 cm ja Keski-Lapissa vajaat 10 cm.
-
Kuun lopussa vedenpinnat olivat maan itä- ja keskiosassa yleisesti
keskimääräisen yläpuolella, muualla ne vaihtelivat keskiarvon molemmin
puolin. Pohjois-Suomessa vedenkorkeudet ovat kään-tymässä talven tulon
myötä laskuun. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat lokakuussa
tavallista isompia. Rannikon pienissä joissa virtaamat olivat lokakuussa
keskiarvon tuntumassa.
-
Lämpimistä vesistöistä haihtui lokakuussa ajankohdan keskiarvoa enemmän.
Maahaihdunta oli maan etelä- ja keskiosassa 10-30 mm, Lapissa pääosin alle
10 mm.
-
Pienissä pohjavesimuodostumissa veden pinta oli lähes koko maassa 10-40 cm
ajankohdan kes-kiarvoa korkeammalla. Osassa suuria pohjavesimuodostumia
pohjaveden pinta nousi hieman.
Maa routaantui hieman pohjoisimmassa Lapissa, muualla oli sulaa.
-
Vesistöjen lämpötila oli lokakuussa pääosin keskiarvoa korkeampi. Vedet
jäähtyivät kuun aikana 4-9 astetta. Lokakuun lopussa pintaveden lämpötila
oli maan etelä- ja keskiosassa 3-7 astetta. Suu-ret järvet, kuten Saimaa,
Päijänne ja Kallavesi, olivat vielä keskiarvoa lämpimämpiä. Lapissa lam-met
ja pienet järvet olivat jäässä kuun loppuessa.
-
Ennuste: Syksyn sateet pitävät Vuoksen vesistön suuria järviä Pielistä,
Kallavettä ja Saimaata keskimääräistä korkeammalla loppusyksyn ja
alkutalven. Saimaan pinnan nousua hillitään lisäjuoksutuksilla, jotka on
aloitettu elokuussa ja joita jatketaan ainakin loppusyksy ja alkutalvi.
Saimaalla on 1.11. lisätty juoksutusta 800 kuutiometristä sekunnissa 850
kuutiometriin sekunnissa. Pielisen poik-keusjuoksutus sekä Kallaveden
lisäjuoksutus lopetettiin noin viikko sitten, mikä auttaa Saimaan
vedenkorkeuden nousun pysäyttämisessä. Vuoksen virtaamat pysyvät koko
syksyn ja talven keski-määräistä suurempina.
-
Päijänteen vedenpinta pysyy keskimääräistä ylempänä ja juoksutus sekä
Kymijoen virtaama keskimääräistä suurempana syksyn ja alkutalven. Tilanne
on sama lähes kaikissa Kymijoen suurissa järvissä.
Kokemäenjoen vesistössä Vanajan, Ruoveden, Näsijärven ja Pyhäjärven pinnat
pysyvät ajankohdan keskimääräisellä tasolla, mutta vesistön itäosan
luonnontilaiset järvet jäävät alkutalveksi tavallista korkeammalle kesän ja
syksyn sateiden takia. Vesistön pääuoman Kokemäenjoen virtaamat pysyvät
syksyn ja alkutalven keskimääräisinä.
-
Etelä-Suomessa Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven pinnat pysyvät talvella
lähellä ajankohdan keskiarvoa.
Pohjanmaalla Lappajärvi ja Pyhäjoen Pyhäjärvi jäävät normaalia korkeammalle
talveksi. Tekojärvet Uljua, Hautaperä, Hirvijärvi ja Kalajärvi pidetään
ajankohdan kesimääräisellä tasolla syksyn ja talven. Tekojärvet lasketaan
kevääksi alarajalle kevättulvaa varten. Oulujoen ja Iijoen vesistöjen
järvet lähenevät talven aikana ajankohdan keskiarvoja samoin kuin näiden
jokien virtaamat.
-
Lapissa Lokka, Porttipahta ovat lähes saavuttaneet ajankohdan keskiarvon ja
Kemijärvi on täytty-nyt. Järvet pysyvät ajankohdan keskimääräisellä
korkeudella talvella, jolloin ne lasketaan alarajalle. Inarin vedenpinta
pysyy alkutalvesta keskimääräistä korkeammalla. Lapin jokien virtaamat
pysyvät lähellä ajankohdan keskiarvoja.
-
LISÄTIETOJA:
Jatkuvasti päivittyvää tietoa vesitilanteesta on saatavilla seuraavilta
internet-sivuilta:
http://www.ymparisto.fi/vesitilanne
http://www.ymparisto.fi/vesistoennusteet
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hydrologian yksikkö
Vesitilanne yleensä:
Erikoistutkija Marja Reuna, puh. (09) 4030 0553, Marja.Reuna_ät_ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, puh. (09) 4030 0556,
Johanna.Korhonen_ät_ymparisto.fi
Hydrologi Esko Kuusisto, puh. (09) 4030 0566, Esko.Kuusisto_ät_ymparisto.fi
Hydrologi Bertel Vehviläinen, puh. (09) 4030 0562,
Bertel.Vehvilainen_ät_ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Geohydrologi Risto Mäkinen, puh. (09) 4030 0519 ja 040 740 2549,
Risto.P.Makinen_ät_ymparisto.fi
Ennusteet:
Bertel Vehviläinen, puh. (09) 4030 0562, 040 561 5533,
Bertel.Vehvilainen_ät_ymparisto.fi
Alueellisia tietoja antavat alueelliset ympäristökeskukset:
www.ymparisto.fi > Alueelliset ympäristökeskukset
SYKEn viestintäyksikkö
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE, puh. (09) 4030 0707, 040 740 2186,
ulla.sonck_ät_ymparisto.fi
--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/cgi-bin/majordomo?myrskybongarit-l&ro ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
|