myrskybongarit-l_ät_ursa.fi
viestiarkisto
Tämä myrskybongarit-l_ät_ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
...seuraava aihe on maa- ja metsätalousministerin vastaus kansanedustajan
tekemään kyselyyn. Myrskyaiheet nousevat joskus poliittisen keskustelunkin
aiheeksi ;)
-Timo L.
_ät_RUT 067 5 33a
Jsuu/myrskytuhojen jälkihoito/Korkeoja (RUT)
Pvm: 12.10.2004
Klo: 12:12:44
Tekijä: MRU
Tyyppi: IAUPUUTI
Poistopvm:
Jsuu/myrskytuhojen jälkihoito/Korkeoja
-
KK 678/2004 vp - Hannu Hoskonen /kesk
KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2004 vp
Jouhtenisen saaren myrskytuhojen jälkihoito Kontiolahdella
Eduskunnan puhemiehelle
-
Kontiolahdella, Pohjois-Karjalassa riehui 20.8.2004 harvinaislaatuisen
voimakas trombi aiheuttaen merkittäviä metsätuhoja. Puuta kaatui n. 500
hehtaarin alueella. Kaatuneen puuston määräksi on arvioitu yli 50 000 m.
Nyt nämä tuhot uhkaavat vielä kertautua hyönteis- ja sienituhojen muodossa,
ellei kiireellisesti ryhdytä voimakkaisiin ja nopeisiin toimenpiteisiin
kuoripäällisen havupuun poistamiseksi tuhoalueiden metsistä.
Yksityismetsissä puunkorjuu on edennyt nopeasti tuhoalueilla, mutta
Metsähallituksen hallinnoimalla alueella, Kontiolahden Jouhtenisen
saaressa, puusto on edelleen korjaamatta myrskyn jälkeen. Ellei puuta
korjata erittäin nopeasti, menetetään puutavaran arvo, mitä on pidettävä
erittäin suurena taloudellisena menetyksenä. Varsinainen vahinko on
syntymässä ensi kesänä, jolloin tuhoalueelle tulevat hyönteiset ja sienet
leviävät myös ympäröiviin metsiin puustoa vahingoittamaan. Metsäkeskuksen
tehtävänä on lain mukaan valvoa, ettei metsään jääneestä puutavarasta
aiheudu hyönteistuhoja.
-
Jouhtenisen saaren tuhoalue on kooltaan noin 50 hehtaaria, ja tällä
alueella on puustoa kaatunut runsaat 10 000 kuutiometriä. Viime päivinä
julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan myrskyn kaatama puusto
aiotaan jättää korjaamatta luonnonsuojelullisiin syihin vedoten. Edellä
mainittujen taloudellisten menetysten ja odotettavissa olevien hyönteis- ja
sienituhojen lisäksi on vaarana, että puuston korjaamatta jättäminen on
vaarallista alueella liikkujille. Jouhtenisen saari on merkittävää
virkistysaluetta varsinkin kesäaikaan. Jos myrskyn kaatama puusto jätetään
korjaamatta, on myrskyalueella liikkuminen erittäin vaarallista osittain
kaatuneitten puiden sekä maahan kaatuneiden puiden ja arvaamattomien,
rungoissa olevien jännitysten takia. Metsähallitus on vastuussa alueella
liikkuvien ihmisten turvallisuudesta, jos puusto jätetään korjaamatta.
-
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 š:ään viitaten
esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, että Kontiolahden
Jouhtenisen saaren metsätuhoalueen puunkorjuu aloitetaan viipymättä ja
siten pelastetaan myrskyn jäljiltä se, mikä vielä on pelastettavissa, ja
että estetään enempien, jopa laajempien tuhojen sekä tapaturmien
syntyminen?
Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2004
Hannu Hoskonen /kesk
-
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 š:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra
puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi kansanedustaja Hannu Hoskosen näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 678/2004 vp:
Mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, että Kontiolahden
Jouhtenisen saaren metsätuhoalueen puunkorjuu aloitetaan viipymättä ja
siten pelastetaan myrskyn jäljiltä se, mikä vielä on pelastettavissa, ja
että estetään enempien, jopa laajempien tuhojen sekä tapaturmien
syntyminen?
-
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:
-
Kontiolahdella 20.8.2004 riehunut trombi kaatoi Höytiäisen järvellä
Jouhtenisen saaren puustoon yhtenäisen noin 40 hehtaarin aukon. Kaatunutta
puuta on yhteensä noin 10 000 kuutiometriä, josta suurin osa on mäntyä.
Tuhoalue on siirtynyt Metsähallituksen hallintaan ympäristöministeriön
hallinnansiirtopäätöksellä 5.9.2002. Ympäristöministeriön hallintaan alue
on hankittu luonnonsuojelutarkoituksiin Höytiäisen
rantojensuojeluohjelma-alueeseen RSO 070094 ja
harjujensuojeluohjelma-alueeseen Jouhteninen HSO 070078 liitettäväksi.
Jouhtenisen saari kuuluu Natura 2000-ohjelmaan nimellä Jouhteninen
FI0700078. Suojelun toteutustapana on luonnonsuojelulaki. Koko saaren
pinta-ala on 175 hehtaaria, josta Metsähallituksen hallinnassa on 96
hehtaaria. Osa yksityisomistuksessa olevista alueista on rauhoitettu
luonnonsuojelutarkoituksiin.
-
Kysymyksessä todetaan, että ellei puutavaraa korjata viipymättä, menetetään
puutavaran arvo, mitä on pidettävä erittäin suurena taloudellisena
menetyksenä. Koska kyse on luonnonsuojelutarkoi-tuksiin juuri tätä varten
tarkoitetuilla varoilla hankitusta alueesta, ei Metsähallitus ole ryhtynyt
korjaamaan alueen puustoa. Puutavaran taloudellisen arvon sijasta näillä
alueilla korostuu puuston luonnonsuojelullinen arvo. Alueet tulisi saada
mahdollisimman hyvin palvelemaan luonnonsuojelun tavoitteita. Jatkossa
Jouhtenisen alue tarjoaa suotuisan elinympäristön lahopuussa eläville
lajeille, joista monet ovat harvinaistuneet juuri sen takia, että metsissä
on vähän lahoavaa puuta. Tavoitteena onkin saada näitä lajeja alueelle
lisää. Nyt sattunut myrskytuho edistää tätä tavoitetta.
-
Kysymyksessä todetaan myös, että varsinainen vahinko on syntymässä ensi
kesänä, jolloin tuhoalueelle tulevat hyönteiset ja sienet leviävät myös
ympäröiviin metsiin puustoa vahingoittamaan. Ytimennävertäjät ovat
käytännössä ainoita merkittäviä metsätuholaisia, jotka Jouhtenisen
myrskytuhoalueella voisivat aiheuttaa vahinkoja ympäröivälle metsälle.
Myrskyn ajankohdasta 20.8.2004 johtuen riskit ensi keväänä ovat kuitenkin
erittäin pienet. Kesän aikana kaatunut puusto ehtii kuivua siinä määrin,
että se soveltuu huonosti ensi keväänä parveilevien ytimennävertäjien
lisääntymismateriaaliksi. Ytimennävertäjät aiheuttavat kasvutappioita
syömällä ontoksi tuoreita männyn latvakasvaimia. Ne eivät pysty iskeytymään
kasvavien mäntyjen runkoihin, eivätkä siten pysty tappaamaan puita.
Jouhtenisen tuhoalueen reunametsät, joissa mahdolliset kasvutappiot
esiintyisivät, ovat lähes kauttaaltaan Metsähallituksen hallinnassa. Matka
Kontiolahden puolen mantereelle on kolmisen kilometriä.
Ytimennävertäjätuhojen leviäminen niin kauas myrskyvaurioalueesta on
epätodennäköistä.
-
Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (263/1991), joka esillä
olevassa tapauksessa tulee sovellettavaksi, velvoittaa maanomistajaa
ryhtymään metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten leviämisen estämiseksi
tarvittaviin toimenpiteisiin, jos mäntypuutavaraa vahingoittanut tuho on
sattunut syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana (lain 5 š ja 2
š). Metsätuho ei ole sattunut mainittuna aikana.
-
Kysymyksessä todetaan lisäksi, että puuston korjaamatta jättäminen on
vaarallista alueella liikkuville. Alueella liikkuvia retkeilijöitä varten
polkuverkoston, yhden taukopaikan ja rantautumislaiturin päälle kaatuneet
puut on korjattu. Jännityksessä olevia puita on kaadettu. Näillä
toimenpiteillä on varmistettu turvallinen liikkuminen alueella.
-
Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2004
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
--
Myrskybongareiden sähköpostilista: myrskybongarit-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/cgi-bin/majordomo?myrskybongarit-l&ro ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/myrskybongarit-l/summary.html
|