Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Timo Nousiainen (tpnousia_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 13.08.2010

Hei,

Oli puhetta siitä sinisen kuun selityksestä. Ohessa on (tosi kökkö) skannaus graafista josta selityksen pitäisi aueta.

http://capita.wustl.edu/capita/capitareports/AerosolCourse/Figure30.gif

Eli käppyrät kuvaavat sitä miten tehokkaasti pallomaiset aerosolit vaimentavat valoa. X-akselilla on niin sanottu kokoparametri eli hidun koon ja aallonpituuden suhde, mutta jos oletamme että meillä on jonkin tietyn kokoista hitua ilmassa, voimme kiinnittää koon ja silloin vain aallonpituus (lambda) muuttuu. Tällöin siis aallonpituus lyhenee kun mennään x-akselilla oikealle. Kannattaa katsoa vain ylintä käppyrää.

Sininen kuu voisi liittyä siis tilanteeseen jolloin hitukoko on sellainen että punaisen valon aallonpituus sattuisi suunnilleen ensimmäisen vaimennusmaksimin kohdalle (kokoparametri noin 5, mikä vastaa punaisen valon aallonpituudella hiukkaskokoa noin 500 nm säteeltään). Tällöin lyhemmät aallonpituudet eli punaisesta siniseen päin menisi maksimin laskevaan rinteeseen, eli punainen valo vaimenisi aerosolien toimesta enemmän kuin sininen. Toisaalta ilmakehä vaimentaa aina sinistä valoa enemmän, joten aerosolihiukkasia pitäisi olla paljon jotta niiden vaikutus dominoisi riittävästi ilmamolekyylien normaalia vaikutusta.

Kaaviosta samalla ilmenee että jos hiduilla on kokojakaumaa, eri kokoiset hidut osuvat eri kohtiin käyrää ja siten niiden vaimennus eri aallonpituuksilla vaihtelee. Sinisen kuun näkyminen edellyttäisi siis varsin kapeaa kokojakaumaa tuonne 500 nm hujakoille. Tämä lienee selittänee osaltaan sen miksi sininen kuu on niin harvinainen ilmiö.

Lopuksi pitää vielä todeta että myös hiukkasten koostumus vaikuttaa tuon vaimennuskäyrän muotoon. Esimerkiksi jos hiukkaset absorboivat, saadaan sen ylimmän käppyrän sijaan se toiseksi ylin käppyrä, eli se ensimmäinen maksimi säilyy jotakuinkin hengissä mutta myöhemmät maksimit kuihtuvat nopeasti. Koostumus voi vaikuttaa jonkin verran myös ensimmäisen maksimin sijaintiin (siis kokoon jolla se esiintyy), joten sininen kuu näkyy paremmin jos ilmassa on vain yhdenlaista aerosolihiukkasta suuressa määrin.

--

Timo Nousiainen
Department of Physics
P.O. Box 48
FI-00014 University of Helsinki
Finland

Tel: +358 9 19151064
Fax: +358 9 19150860

--

Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi *** Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html *** Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)