ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
On Fri, 6 Aug 2010, Kari A K wrote:
> minä ymmärsin tuon Timon selityksen niin, että savupilven hiukkaskoko on samaa
> tai jonkin kokonaismonikerran luokkaa kuin sinisen valon aallonpituus.
> Savupilven läpi nähty Aurinko tai Kuu näkyy sinisenä koska muut valon
> aallonpituudet vaimenevat enemmän kuin sinisen valon aallonpituudet. Olenko
> tulkinnassani edes samalla tontilla?
Vaikka monikerrat tuottavat myös interferenssimaksimeja, ne eivät ole
kovin hyviä tarkoitukseen koska ovat niin kapeita ja heikkoja etteivät
ulotu sopivasti näkyvän valon aallonpituuksien yli (mikä tarvitaan jotta
vaimentuminen olisi erilaista lyhyessä ja pitkässä päässä). Eli se
aallonpituuden kokoluokka olisi tähän ihanteellinen. Voin kaivaa teille
graafin jahka pääsen töihin, keskiviikon hujakoilla.
Itse asiassa ei tätä olisi paha simuloidakaan Mie-mallilla...
>
> Kari A K
>
> 6.8.2010 0:40, Timo Nousiainen kirjoitti:
> > On Fri, 6 Aug 2010, Veikko Mäkelä wrote:
> >
> >
> > > Voitko Timo hiukan havainnollistaa lisää. Pelkään, että tipahdin
> > > hiukan kärryiltä. Osittain varmaan johtuu siitä, etten näe
> > > asiaa graafisena kuvaajana.
> > >
> > Pointti on siis siinä että vaimennustehokkuudessa on maksimi, josta se
> > tippuu kun mennään suurempiin tai pienempiin hituihin (tai lyhyempiin tai
> > pidempiin aallonpituuksiin). Sopivan kokoiset hidut osuvat juuri tähän
> > maksimin kohdalle niin että niiden vaimennus näkyvän valon
> > aallonpituuksilla on päinvastainen kuin ilmamolekyylien vaimennus. Toisin
> > sanoen punaiset aallonpituudet vaimenevat enemmän. Mutta tämä siis
> > edellyttää sitä että hitukoot sattuvat juuri tähän maksimin alueelle. Tai
> > siis kyseessä on ensimmäinen maksimi, joka on samalla levein ja
> > voimakkain. Kun siitä siirrytään suurempiin hituihin (tai lyhempiin
> > aallonpituuksiin, oleellista on säteilyn ja hitujen koon suhde), tulee
> > vastaan lisää maksimeja jotka pienenevät ja pienenevät ja menevät
> > lähemmäksi ja lähemmäksi toisiaan. Nämä sekundääriset maksimit eivät
> > kelpaa, ovat liian kapeita ja heikkoja ja kapeakin kokojakauma väivyttää
> > niiden efektin.
> >
> > Voin yrittää heittää plottia jahka pääsen töihin.
> >
> >
> >
> >
> > > -VeikkoM-
> > >
> > >
> > > --
> > > Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> > > ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> > > Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html
> > > ***
> > > Listan www-arkisto:
> > > http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
> > >
> > >
> >
--
Timo Nousiainen
Department of Physics
P.O. Box 48
FI-00014 University of Helsinki
Finland
Tel: +358 9 19151064
Fax: +358 9 19150860
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|