ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Lainaus Timo Nousiainen <tpnousia_at_cc.helsinki.fi>:
>
> Onkohan se alapuolinen pinta niin tasainen ja horisontaalinen että
> useimpien valonsäteiden osalta kävisi noin? Vai onko todennäköisempää
> että sopivia valoreittejä saadaan kuitenkin niin että heijastuminen
> tapahtuu kiteen sisällä? Mitään hajua?
Tämä kysymys on nimenomaan Piikin näytelmässä hiukan ongelmalinen jota
lisää se että kiteet ovat huurrekiteitä eikä ilmasta pudonneita.
Toisaalta päätylaatallisessa pylväässä on itsessään ihan hyvästi
heijastusmahdollisuutta.
Toisaalta Piikin kuvissa jää heijastaa aika voimakkaasti auringon
kuvaa, joten jäästä heijastuvaa valoa on runsaasti tarjolla. Jään ei
tarvitse olla ihan peilimäinen, riittää kun sopivalta suunnalta valoa
tulee kiteeseen tai kiteestä poistuva valo heijastuu havaitsijan
suuntaan. Kuitenkin Piikin kuvaamat kiteet ovat todella kookkaita.
Joten on toki hyvin mahdollista että suurin osa heijastumista on
tapahtunut kiteen sisällä.
Jos on ideaalitilanne että kiteitä on pudonnut sileälle jäälle, niin
vaikuttaisi karkeasti arvioiden siltä että jäässä kiteen ulkopuolella
tapahtuva heijastus on vahvempi tekijä pintahalojen synnyssä. Kiteen
sisässä tapahtuva pohjapinnan heijastus kun on epäedullisempi kuin
kiteen ulkopuolen heijastus jäästä. Kiteen pinnassa tapahtuvan
taittumisen vuoksi kohtauskulma kiteen pohjaan on merkittävästi
jyrkempi ja siitä seuraa suurempi intensiteettimenetys.
Lisäksi jäästä heijastuminen voi kerätä valoa kiteeseen hiukan
laajemmalla tulokulmien variaatiolla jään epätasaisuuden vuoksi eli
jäästä tapahtuva heijastuma tekee auringosta näennäisesti suuremman. Jo
puolen asteen heittely jään pinnan tasossa saa auringon kuvan leviämään
pari astetta. Sama pätee kiteestä jään kautta heijastuvaan valoon. Mikä
tämän efektin summa on, on vähän epäselvää.
Voiko tätä sitten sovittaa Piikin tapaukseen on vaikea sanoa. Vaikka
pinta vaikuttaa kuvissa melkoisen epätasailta niin siinä on kuitenkin
aikalailla riittävän tasaista lähes horisonttaalia pintaa. Kuvissa
näkyvät valopisteet voisivat viittata pelkästään kiteessä tapahtuvaan
heijastumiseen, mutta miten siitä voi olla varma?
Itse pidän alasaurien vertikaalia pidentymistä merkkinä siitä että kyse
olisi nimenomaan jäästä heijastuneen auringon vaikutuksesta.
"Auringonsiltahan" on aika pitkä noissa kuvissa, joten kuvittele
tällainen pitkä auringonsilta alasaurien valolähteeksi. Kiteessä
tapahtuva saurin valoreitti siirtää auringonsillan sivuun oikealta
paikaltaan.
Merkittävin ongelma tässä on lähinnä se että pitäisikö Piikin kuvaamaa
"120 alasivuaurinkoa" pitää todellakin ensimmäisinä todisteena
kyseisestä halosta vai ei. Tietyssä mielessä kuvissa on eittämättä
selvä "120 alasivuauringon" suunnassa oleva halokirkastuma.
Perinteisessä mielessä halot mielletään ilmakehän ilmiöksi joka syntyy
vapaana leijuvissa jääkiteissä. Siihen verrattuna pintahalot ovat oma
erikoisalueensa oli heijastus sitten pelkästään kiteen sisällä tai sen
ulkopuolla.
Jarmo
>
>
>
> --
> Timo Nousiainen
> Division of Atmospheric Sciences
> Department of Physical Sciences
> P.O. Box 68
> FI-00014 University of Helsinki
> Finland
>
> Tel: +358 9 19151064
> Fax: +358 9 19150860
>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista:
> ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto:
> http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>
--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|