|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
» Listan/viestin loppuun
Keinolumen tekoon näyttää olevan ainakin kahdenlaisia laitteita. Toinen on tykin näköinen iso putki, joka syytää tavaraa taivaalle tuutin täydeltä ja toinen taas on ohut noin kolmimetrinen putki, jonka yläpäässä on muutama reikä, joista tätä keinolunta tupruaa. Onko tietoa siitä, että tuleeko molemmista samanlaista kidetavaraa ja onko jompi kumpi parempi halojen kannalta ja varsinkin Moilasen kaaren kannalta?
Olli
> Date: Tue, 20 Nov 2007 13:46:35 +0200
> From: marko.riikonen_at_helsinki.fi
> To: ilmakeha-l_at_ursa.fi
> Subject: Re: [ilmakeha-l] Haloja Vuokatissa
>
> Hyva kun Nousiainen jaksaa kirjoittaa naita informatiivisia maileja siita miten
> asiat oikeasti ovat ja mika on niiden taustalla. Taas tuli opittua.
>
> Aamulla Rovaniemen taajaman pohjoisosat oli jaasumun peitossa. Kavin sanomassa
> alkavalla luennolla etta en millaan voi osallistua (osallistumispakko) ja
> sovittin korvaavista sanktioista. Sitten kipasin hakemaan vehkeet kampilta.
> Mutta eipa tuosta kehittynyt kuin heikot saurit. Aurinko paistoi huonosti keski-
> ja ylapilvien hairitsemana ja taisi kama olla muutenkin heikkoa. Ja
> keskipaivalla veti umpipilveen.
>
> Eilen yolla kun ilma oli kuiva eika jaasumua kehittynyt ajattelin etta ehka
> tassa aiemmin oli vain hyva jakso, mutta nyt uskon taas etta taalla on
> "jaasumuvarmuus". Sen lisaksi etta rinteessa on tykkeja, myos eraassa toisessa
> paikassa tykitetaan yhdella tykilla jotain turistirysaa kauniimpaan kuosiin.
> Tama tuotti melkoisen laajan sumun kauemmaksi vaaran kupeeseen. Selvastikin
> tykkien maaralla ei ole merkitysta, yhdesta tulee ytimia vallan riittavasti.
>
> Marko
>
>
>
> < On Tue, 20 Nov 2007, Marko Riikonen wrote:
> <
> < > Koska lumitykit erityisesti tuottavat hyvia Moilasia, pitanee kysya mika
> < on
> < > erikoista lumitykkien tuottamissa tiivistymisytimissa. Nehan ovat
> < epailematta
> < > pienia jaapartikkeleita. Niiden rakenne ja koko on ehka jollain tapaa
> < sopiva
> < > tekemaan Moila-kiteita.
> <
> < Oletteko muuten tutkineet kidenäytteitä noiden tykkinäytelmien ja
> < tavallisten jääkiteiden välillä? Siis ihan tilastollisessa mielessä,
> < ei niinkään näissä Moilas-tapauksissa?
> <
> < Eipä silti, juttelin tänään yhden jäänukleaatioasiantuntijan kanssa
> < bussissa kun satuttiin kotimatkalle samaan bussiin, hänen mukaansa sitä
> < ei oikeastaan edes vielä ymmärretä miksi kiteet kasvaa erilaisiksi
> < eri olosuhteissa. Tällä saralla on vielä paljon kynnettävää, ihan
> < tavalliset kidehavainnotkin saattavat osoittautua arvokkaiksi. Jos
> < ajatellaan yläpilvien kiteitä, ne poikkeavat näiden tykkien
> < synnyttämistä kiteistä ainakin yhdellä selkeällä tavalla: tykkikiteet
> < ovat syntyneet ja kasvaneet jotakuinkin vakio-olosuhteissa (koska ovat
> < niin nuoria), yläpilvien kiteet ovat yleensä käyneet läpi muuntumista
> < eli syntyneet yksissä olosuhteissa ja sitten kulkeutuneet erilaisten
> < olosuhteiden läpi.
> <
> < Kuten monet varmaan tällä listalla tietävätkin, jääkiteet eivät yleensä
> < ole termodynaamisessa tasapainossa ympäristönsä kanssa vaan siellä menee
> < koko ajan vesimolekyylejä sisään ja ulos, eli siis kiteiden muodot
> < muuttuvat jatkuvasti hiljalleen. Tästä yleensä ottaen seuraa että vanhat
> < kiteet ovat epäsäännöllisempiä kuin nuoret.
> <
> < > Tanaan muuten kavin katsomassa Ounasvaaralla taas olisiko jaasumukelit.
> < > Tykit oli paalla, mutta sita tuskin edes huomasi, silla pienen pieni
> < > pilvi joka lahti tykeista haihtui saman tien taivaan tuuliin - ne
> < > tuottivat vain pelkkaa lunta maahan. Ilma on liian kuiva jaasumun
> < > muodostumiselle ja itse tykkien kosteus ei riita yhtikas mihinkaan.
> <
> < Jep, ainakin noissa tilanteissa joissa tulee kilometrien päähän ulottuvia
> < kidepilviä on varmasti mukana paljon kiteiden kasvua vielä matkan
> < varrella. Eli siis kyllästystila jään suhteen. Yksi tapa millä tykit
> < voivat aiheuttaa näissä tilanteissa jääkidepilviä vaikka luonnostaan
> < ei tulisikaan voisi olla se, että tykin syytämät pienet kiteet toimivat
> < jäätymisytiminä keleissä joissa ylikyllästystila ei ole vielä riittävä
> < asim. aerosolihiukkasten aiheuttamalle nukleaatiolle. Toisin sanoen
> < kiteiden synty ei pääsisi alkuun luonnostaan, mutta jos sinne tuodaan jo
> < valmiiksi pieniä kiteitä, ne kuitenkin lähtevät kasvuun. Normaalisti
> < ilmakehässähän on krooninen pula jäätymisytimistä, eli jään suhteen
> < ylikyllästystilat ovat tuiki tavallisia (toisin kuin veden suhteen,
> < koska tiivistymisytimiä on enemmän kuin tarpeeksi).
> <
> < Tänä aamuna oli muuten täällä Hesassa hieman helmiäisiltä haiskahtavia
> < yläpilviä, mutta oli sitten väärä hälytys. Onkos siellä lapissa näkynyt
> < mitään tällä saralla jo?
> <
> <
> < --
> < Timo Nousiainen
> < Division of Atmospheric Sciences
> < Department of Physical Sciences
> < P.O. Box 68
> < FI-00014 University of Helsinki
> < Finland
> <
> < Tel: +358 9 19151064
> < Fax: +358 9 19150860
> <
> <
> <
>
>
>
>
> --
> Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Ota nyt käyttöösi uuden sukupolven Windows Live palvelut!
http://get.live.com
--
Halojaoston ja ilmakehdn valoilmividen jaoston sdhkvpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)
|