|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Älä ihmeessä vielä lopeta aiheen vieressä rönsyilyä, asioiden taustoista
tietäminenhän on aina hyödyksi ja tuskin luonnontieteellinen
yleissivistyskään kenellekään pahaksi on...
VEI-luku lienee logaritminen?
Karla Tiensuu
On Sat, 10 Dec 2005, Tom Eklund wrote:
> Anteeksi nyt oikein paljon tästä off-topicista....on varmaan sitten viimeinen.
>
> VEI = Volcanic Explosivity Index
>
> VEI luku (0-8) perustuu purkauksen magnitudiin (volyymiin) ja
> intensiteettiin (eli purkauspilven korkeuteen). Esim. VEI 4 purkaus
> olisi volyymiltaan 0,1-1 kuutiokilometriä ja purkauspilven korkeus
> tulisi olla 10-25 km. VEI:n kohdalla siis tavallaan oletetaan, että
> magnitudi ja intensiteetti ovat jossain määrin toisistaan
> riippuvaisia, mutta asiahan ei aina mene aivan noin yksinkertaisesti.
> Kuitenkin indeksi on suht. ok väline, joidenkin purkausten
> suuruusluokka eron kuvaamiseen joissakin olosuhteissa.. Pinatubo nyt
> on vähän siinä VEI 5:n ja 6:n välissä ja Krakatau selkeästi VEI 6.
> Suuren ja vielä suuremman purkauksen erottavana tekijänä on melko
> usein purkauksen kesto. VEI 5 luokan purkaus voi pienen hetken ajan
> olla super-intensiivinen ja nostaa purkauspilven aivan jumalattoman
> korkealle (Bezymianny 1956), mutta jos sama tahti ei jatku...useita
> tunteja tai päiviä, niin purkaus tulee samaan pienemmän
> VEI-luokituksen kuin joku vähemmän intensiivinen, mutta kauemmin
> kestänyt purkaus (Katmai 1912).
>
> Kyllä, Krakatau oli nimenomaan ilmiönä aivan toista luokkaa.
> Purkauksena se vastaavasti oli kyllä huomattavasti suurempi kuin
> Pinatubo, mutta ei mitenkään aivan eri kokoluokkaa. Kuten
> ameriikkalaiset ehkä sanoisivat, pretty much in the same ball park.
> Tekijä mikä suurimmalta osalta (maineen muodostuksen kannalta) erottaa
> nämä kaksi purkausta on se, että Krakataun tapaukseen sisältyi muutama
> oikein erityisen (historiallisen) raju yksittäinen räjähdys, kun taas
> Pinatubon kohdalla isohkoja räjähdyksiä oli useita. Muutoin ne ovat
> kokoluokaltaan aikalailla saman kokoisia.
>
> Kirjallisuudessa annetaan monenlaisia tietoja Krakataun purkauksen
> volyymista, aina 40 kuutiokilometriin asti, mutta uudemmat
> tieteelliset lähteet antavat volyymiksi (tiivistämättömäksi) paljon
> pienempiä lukuja, lähinnä noin 20 km3. Krakatau oli volyymiltään
> aikalailla samaa luokkaa, ehkä aavistuksen pienempi, kuin lähes
> kokonaan yleiseen tuntemattomuuteen jäänyt Katmai/Novarupta
> ignimbriitti-purkaus 1912 Alaskassa, jonka volyymiksi moni lähde
> arvioi noin 30-35 km3. Encyclopedia of Volcanoes mainitsee yhdessä
> taulukoistaan Pinatubon purkauksen volyymiksi 4-5 km3 DRE
>
> (Dense Rock Equivalent, DRE arvo tuppaa usein olemaan noin puolet
> pienempi kuin arviot, joissa kiinteitä purkaustuotteita ei kuvitella
> tiivistyneeksi tavaraksi kuten DRE tekee.)
>
> , Krakataulle samainen taulukko antaa 10 km3 DRE ja Katmaille 12.
> Vertailun vuoksi mainittakoon, että samainen taulukko antaa Santorinin
> ja Taupon ja Crater Laken DRE volyymeiksi 25, 35 ja 55 km3.
> Mitä tulee Pinatubon purkauksen volyymiin, niin melkein näyttää kuin
> Pinatubon purkaus paisuisi sitä mukaa, kun aikaa kuluu. Nyt osa
> arvioista on jo saavuttanut 12 km3 rajan ja siis suurinpiirtein saman
> suhteen kuin monien muidenkin purkausten "tiivistetyn" (DRE) ja
> tiivistämättömän volyymin suhde.
>
> Vertailtaessa Pinatubon ja Krakataun purkauksia on syytä ottaa
> huomioon, että purkaukset etenivät aika eri tahtia ja että toinen
> tapahtui maalla, toinen ei.
> Pinatubo räjähteli (purkautui) muutaman kerran kolmena päivänä ennen
> purkauksen huippua, mutta purkauksien voluumit olivat pieniä ja
> tapahtumat yksittäisiä, vaikkakin purkauspilvet ylsivät hyvinkin 25-30
> km:n korkeuteen. Purkauksen maksimi, jolloin noin 90% kaikesta
> tavarasta puhallettiin taivaalle ja maastoon, alkoi puolen päivän
> aikaan 15. kesäkuuta 1991ja kesti kokonaisuudessaan 9-10 tuntia. Tästä
> 2 1/2-3 tunnin ajan Pinatubo raivosi oikein erityisen suurella
> intensiteetillä. Tämä intensiivisin jakso alkoi ilmeisesti yhdellä
> erityisen väkivaltaisella räjähdyksellä (tai räjähdysmäisellä
> tapahtumalla), josta se sitten kiihtyvällä tahdilla kehittyi kohden
> purkauksen kliimaksia, jonka aikana puolen kymmentä yhtä kolossaalista
> räjähdystä seurasi toinen toistaan siinä määrin lyhyin väliajoin, että
> aktiivisuutta saattoi pitää tauottomana purkauksena. Kun tämä jakso
> oli ohi, Pinatubon vanhaa huippua ei ollut enää olemassa ja vain yksi
> alueelle asennetuista seismografeista oli enää toimintakunnossa.
>
> Krakataun purkaus eteni aikalailla samalla tavalla, mutta kesti
> kokonaisuudessaan kauemmin. Se alkoi puolen päivän aikaan 26 elokuuta
> 1883, jolloin siis ensimmäiset räjähdykset kuultiin mm. Bataviassa.
> (Tarkat kellonajat tosin heittelevät lähteestä riippuen..ihme kyllä.)
> Jonka jälkeen räjähdykset jatkuivat melko tasaisin väliajoin suurimman
> osan ajasta (joidenkin lähteiden mukaan noin 10 minuutin välein) ja
> melko tasaisesti voimistuen läpi päivän, yön ja huipentuen 3:en
> kolossaaliseen räjähdykseen 27:n päivän aamuna ja aamupäivällä. Minkä
> jälkeen purkaus hiljalleen hiipui niin, että iltapäivällä kliimaksi
> oli jo muisto vain.
> Krakataun purkauksen intensiteetistä on hieman hankalaa selvää kuvaa,
> sillä useat lähteet mainitsevat purkauspilven maksimikorkeuden olleen
> huomattavasti alle Pinatubon vastaavan. Toisaalta...jo pelkästään
> pyroklastisten pilvien maantieteellinen laajuus ja jakaantuminen
> viittaavat siihen, että Krakatau oli suurimman mäjähdyksen tullessa jo
> niin levinnyt, ettei energia enää suuntautunut riittävän kapeassa
> keilassa ylös, jotta todella huikeisiin purkauspilven korkeuksiin
> olisi voitu päästä. Vaan energia saattoi suuntautua melko laajassa
> keilassa sivulle.
>
> Jos ovatkin Krakataun purkauksen purkauspilvien korkeudet hieman
> kyseenalaisia, niin ainakin sen pyroklastisten pilvien tiedetään
> varmuudella yltäneen todella kauas. Ne kun vyöryivät merellä niin,
> että polttivat ihmisiä kuoliaaksi 40 km päässä lähteestä ja niin, että
> jopa 65-80 km:n päässä purkauksesta sijainneita laivoja joutui meren
> pinnalla liikkuneiden tuhkapilvien saartamiksi. Pintatubon
> pyroklastiset vyöryt eivät tainneet yltää "kuin" noin 20 km:n päähän
> lähteestä, mutta ne liikkuivatkin maanpäällä. Vesuviuskin sentään
> pääsi reippaasti yli 30 km:n 79 vuonna, mutta sekin oli suurimmaksi
> osaksi veden päällä. Noh....Taupon (noin 1800 vuotta sitten)
> pyroklastiset pilvet ylittivät 1500 metriä korkeita vuoria vielä 40
> km:n päässä lähteestä, joten kyllä Taupo on edelleen
> kuningas...hehheh.
>
> Mielenkiintoinen sivusto krakatausta :
> http://drgeorgepc.com/Tsunami1883Krakatau.html
>
> Niin juu, vaikka Pinatubon purkauksesta on helppo saada sellainen
> kuvat, että se ei räjähdellyt ja että tavaraa vain tuli, niin kyllä
> siinä oli suurelta osin kyse sarjasta räjähdyksiä. Vain kliimaksin
> aikana räjähdysmäiset tapahtumat seurasivat toisiaan ilmeisesti niin
> pienin väliajoin, että sitä saattoi pitää jatkuvana aktiivisuutena.
> Pinatubon purkausta ei ole mitään syytä väheksyä, se oli erittäin
> suuri purkaus ja aivan erityisesti sen kulminaatiovaihe oli
> kohtalaisen lyhyt ja hyvin väkivaltainen sarja räjähdysmäistä
> aktiivisuutta.
>
> Juu, Krakatau kuului kauas, ehkä kauemmas kuin mikään muu viime
> aikainen purkaus. Tosin kyllähän esim. Tamboran purkauksenkin
> väitetään kuuluneen Pekingiin asti....Räjähdysmäisten purkausten ääni
> tuppaa muutenkin kuulumaan kauas ja vastaavasti saattaa olla melkein
> äänetön aivan purkauksen välittömässä läheisyydessä. Ihminen vaikka
> esim. 70 km:n päässä räjähdyspurkauksesta saattaa kuulla purkauksen
> oikein erityisen mainiosti, kun taas henkilö 10 kilometriä
> purkauksesta ei välttämättä kuule mitään purkausta. Aika yleisesti
> joku vähintään VEI-5 luokan purkaukseen liittyvistä räjähdyksistä
> kuuluu ainakin 1000 km:n päähän....
>
> Tom E.
>
>
|