|
ilmakeha-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Tästä kait voi tulla jotain väri-ilmiöitä veden pintaan??
Timo L.
Suopursuruosteen joukkoesiintymä Keski-Suomessa
Jyväskylä
28.7.
STT
Keski-Suomen ympäristökeskukselle on tullut ukkoskuurojen ja
tuulenpuuskien jälkeen lähes kolmekymmentä ilmoitusta järvien
rannoille ilmestyneistä värillisistä lautoista.
Nämä maitomaisen vaaleat, punertavat, ruskeat tai
oranssinkeltaiset, auringossa öljymäiseltä vaikuttavat lautat
todettiin näytteiden avulla suopursuruosteeksi.
- Kyseessä on kuusen suopursuruoste, joka on sienitauti,
kertoo kalabiologi Anssi Eloranta Keski-Suomen
ympäristökeskuksesta.
Tällä loissienellä on kaksivaiheinen elinkierto. Sieni
talvehtii rihmastona suopursussa ja siirtyy kesän alussa kuusen
vastapuhjenneisiin neulasiin. Alkukesän kosteat olot
edesauttoivat tässä isäntäkasvin vaihdoksessa. Heinäkuun
puolivälissä saastuneet neulaset alkavat kellastua, kun niihin
kehittyy niin sanottuja helmi-itiöpusseja.
- Viime viikon voimakkaat kuurot ravistelivat nämä kypsät
helmi-itiöt jopa hehtaarien laajuisiksi lautoiksi vesien
pinnoille. Samanaikaisesti on tehty havaintoja myös
koristeellisista "kultakuusista", jotka ovat näiden
ruostesieni-itiöiden isäntiä, Eloranta kertoo.
Suopursuruostelautoista tuli ilmoituksia Kinnulasta,
Joutsasta, Jämsästä ja Konnevedeltäkin. Edellinen
massaesiintymä Keski-Suomessa oli vuonna 2001.
Ei vaaraksi terveydelle
Suopursuruoste ei ole terveydelle vaaraksi. Puuroinen vesi
saattaa kuitenkin aiheuttaa uimarille samanlaista
silmä-ärsytystä kuin siitepölylautta, joten keskelle esiintymää
ei kannata mennä uimaan. Itiölautat hajoavat normaalisti
muutamassa päivässä eikä lauttoja enää elokuun jälkeen esiinny.
Suopursuruoste ei ole myöskään metsätalouden kannalta kovin
haitallinen sairaus.
- Runsaana esiintyessään se kylläkin hidastaa puiden
kasvua, Anssi Eloranta kertoo.
Merkittäviä kasvutappioita voi syntyä ainoastaan silloin,
jos ankara epidemia vaivaa samoja kuusikoita useana peräkkäisenä
vuotena. Kun itiötuotanto loppuu elokuussa, sairaat neulaset
varisevat pois. Metsänomistajan kannalta mukava tieto on myös
se, ettei saastunut kuusi pysty tartuttamaan toista kuusta.
Tämän loissienen tämänhetkiseen elämään kuuluu siirtyä takaisin
talvehtimisisäntäänsä eli suopursuun.
Suopursuruoste kannattaa pitää mielessä vuoden lopulla, kun
joulukuusen hankinta tulee ajankohtaiseksi.
- Silloin kannattaa tarkistaa, ovatko kuusen tämän kesän
kärkineulaset vihreitä ja hyvin kiinnittyneitä vaiko ruskeita ja
helposti varisevia, kehottaa Anssi Eloranta.
|