|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Moi Timo ja muut,
Juu, totta. Eihän LIDAR-tutkimusten päätutkimusaihe ole halot. Halusin vain vähän kärjistää asiaa.
Halojen tutkimukseen ei ole ilmaantumassa mitään Hubblen kaltaista huippulaitetta jota pyöritettäisiin miljoonabudjetilla. Ainoa mikä olisi jotain olisi koko ajan taivasta kuvaava all-sky kamera joka tallentaisii jokaisen halon mikä taivaalla näkyy. Täysin autuaaksi tuokaan ei hommaa tee, vaan jotenkin pitäisi saada vielä kidenäyte. Joten loppujen lopuksi lähes jokaisella tämän listan lukijalla on mahdollisuus saada käyttöönsä paras mahdollinen kalusto eli kamera laajakulmalinssillä ja jos vähän pitemmälle haluaa niin mikroskooppilaitteisto kidekuvausta varten.
Pointtihan on oikeastaan siinä, että halotutkimus on harvoja aloja, joissa ei välttämättä tarvita mitään kalliita huippuvehkeitä. Tämä johtuu juuri Timon mainitsemasta rahoitusongelmasta. Halotutkimus ei tuota mitään millä olisi rahallista hyötyä, joten ei siihen heru juuri rahaakaan. Isompi poikkeus tähän oli tietysti Etelänavalla suoritetut halotutkimukset, johon eräillä meistä suomalaisista oli ilo päästä mukaan yhdeksi havaintokaudeksi. Siksi meillä harrastajilla on todella hyvä mahdollisuus tehdä halojen alalla merkittävää tutkimusta eikä se ole mikään vitsi.
Kaikki johtavat tiedemiehet jotka osallistuu halotutkimukseen tekee sitä enemmän harrastuksena kuin ammattinsa puolesta. Se tuli hyvin esille toissa vuonna Saksan kokouksessa jossa yksikään puhuja kautta vieras ei tainnut tehdä ilmakehän valoilmiötutkimusta päätutkimuskohteenaan työkseen. Oli ehkä joku poikkeus, mutta ei ainakaan halopuolella. Paikalla oli muuten ne "Learjetilla lentelevät" heputkin...
Jarmo
> Sen verran tähän on lisättävä että nuo lidar- ja learjet-tutkimukset
> todennäköisesti keskittyvät ihan muuhun kuin halomuotojen
> selittämiseen ja tunnistamiseen. Todennäköisimmin suurinta
> mielenkiintoa näiden jehujen tutkimuksissa on jääpilvien aiheuttamaa
> säteilypakotetta kohtaan, jolloin tarkoituksena on selvittää
> sellaisia suureita kuin asymmetriaparametri (eräänlainen integraali
> sironneen valon intensiteetistä kaikkien kulmien yli), kiteiden
> ekstinktiotehokkuus (kuvaa sitä miten tehokkaasti sirottavat ja
> absorboivat valoa joka niihin osuu) ja jälkimmäisestä koko kide-
> populaation yli laskettu ja pystyintegroitu pilven optinen paksuus.
> Näiden asioiden tutkimiseen saa rahoitustakin paljon helpommin kun
> ovat relevantteja esim. ilmastonmuutostutkimuksen kannalta. Ja kun
> käytännössä melkein kaikki tutkimustoiminnan rahoitus on kilpailtua,
> useimmiten tutkijat päätyvät tutkimaan aiheita joiden tutkimiseen
> saa rahaa, jotta olisi voita leivän päälle seuraavanakin vuonna.
>
> Olen kyllä siinä mielessä samaa mieltä että esim. halohavainnoista
> olisi varmasti hyötyä tällaisessakin tutkimuksessa, mutta ongelma
> on siinä että haloja synnyttävä populaatio on (yleensä) vain pieni
> osa jääpilven kaikista hiukkasista, joten esim. noita edellä
> mainittuja suureita on ihan turha laskea pelkästään havaintoon
> sopivan halosimulaattorin tulosten pohjalta - ne eivät kuvaa
> koko pilveä, vain sitä populaatiota joka aiheuttaa halot ja ne
> tietysti sirottavat valoa eri tavalla.
>
> Eli jos halotutkimus hyötyy enemmän halojaoston toiminnasta kuin
> Sassenin ja kumppaneiden learjetillä lentelystä, se ei tarkoita sitä
> että Sassen ja kumppanit olisivat tumpeloita jotka tuhlaavat
> amerikkalaisten veronmaksajien rahoja (mutta ei tietysti myöskään
> sulje pois sitä mahdollisuutta).
>
> Syy siihen miksi ammattilaiset eivät kovin korkealla profiililla
> halorintamalla esiinnyt liittyy nähdäkseni nimenomaan tähän
> rahoitusongelmaan, tutkimusprojekti on aina myytävä rahoittajille
> ja rahoittajat rahoittavat mieluummin projektia jossa luvataan
> selvittää jääpilvien vaikutusta ilmastonmuutokseen kuin sitä
> minkälainen ja missä asennossa leijuva kide aiheuttaa Herra X:n
> mukaan nimetyn halon. Hyvä että harrastajilla on toisenlaiset
> prioriteetit.
>
> PS. Ihmettelen kyllä itsekin lidarin käyttöä jääkidetutkimuksessa,
> vaikka kyllä sillä ainakin orientaatiosta saa ihan luotettavaa
> informaatiota ja sitä kautta voinee päätellä jotakin kiteiden
> aspektisuhteista. Jääkiteiden sironta täsmälleen takaisinsironta-
> suuntaan on kyllä pirun vaikea mallintaa tarkasti, koska tavallinen
> optiikka ei yksinkertaisesti riitä.
>
>
> --
> Timo Nousiainen
> University of Helsinki
> Department of Physical Sciences
> P.O. Box 64
> FIN-00014 University of Helsinki
> Tel: 358-9-19151064
> Fax: 358-9-19150860
>
...................................................................
Luukku Plus paketilla pääset eroon tila- ja turvallisuusongelmista.
Hanki Luukku Plus ja helpotat elämääsi. http://www.mtv3.fi/luukku
|