|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Moi,
> Totta, pinoaminen on monessa suhteessa kuin aikaintegraali, itse
> asiassa mikään ei estä pinoamasta vaikka peräkkäisten päivien
> kuvia yhteen. Samaan pinottuun kuvaan voi saada haloja jotka eivät
> normaalisti esiinny samanaikaisesti tai haloja eri kidepopulaatioista
> jotka eivät todellisuudessa esiintyneet samanaikaisesti. Myös halojen
> muotoriippuvuus auringon korkeudesta voi aiheuttaa sanotaanko
> mielenkiintoisia efektejä jos pinoaa kovin pitkän intervallin yli.
> En tiedä onko tämä ongelma, mutta ainakin asia kannattaa pitää mielessä.
En näe paljoa järkeä pinota eri päivien kuvia saatika useamman tunnin kuvia päällekäin. Korkeintaan kokeilumielessä.
> Itse kannattaisin lähestymistapaa jossa pinoaminen aina kirjattaisiin
> erikseen sekä tieto siitä miten pitkän aikavälin yli on pinottu.
> Kirjaamalla pinoamishavainnot ne voidaan ainakin tarvittaessa
> suodattaa pois tilastoista jälkikäteen jos ilmenee tarvetta. Tässä
> on nimittäin sellainen riski että erilaisten pinoamis- yms. menetelmien
> kehittyessä aletaan havaitsemaan heikompia ja heikompia haloja kunnes
> tilastot saa heittää kokolailla romukoppaan: jokaisesta cirruksesta
> napataan vähintään 22 rengas ja vähänkin paremmasta pilvestä napsitaan
> jos minkälaisia haloja.
Minua ei tilastoinnin vääristyminen hirveästi huoleta. Tosiasia on nimittäin, että meillä ei kovin hyviä tilastoja ole muutenkaan. Nykyisinkään kaikki eivät kirjaa kaikkia havaintoja ylös ja "tilastokelpoisia havaitsijoita" meillä on käytännössä vain muutama heppu.
Ja kuka rupeaa pinoamaan joka ikisen näytelmän kuvia? Kukaan ei koskaan valokuvaa kaikkia näytelmiä. Kenties, jos jonkinlainen tutkimusprojekti pistetään pystyyn, mutta se vaatisi täyspäiväistä havainnointia muutenkin.
Uskon, ettei pinoamiset yms. muuta tilastotuloksia kovinkaan paljon.
> Onko muuten tutkittu tai mallinnettu millä aallonpituudella halojen
> kontrasti olisi paras taustan kanssa? Ainakin taittumalla syntyvien
> halojen osalta joku väri voisi olla hyvinkin otollinen. Periaatteessa
> myös erilaisia suotimia käyttäen taittumalla syntyvät halot tulisivat
> vähän eri paikkaan ja tästä voisi saada esim. korkokuva-tyyppisillä
> menetelmillä myöskin työkalun heikkojen halojen havaitsemiseen...
Periaatteessa halot ovat aina kirkkaimpia siinä kohdin, missä valoreitti on vähiten taittunut eli kun halot ovat lähimpänä aurinkoa eli infrapunaisella alueella voisi olla ihan mielenkiintoista tehdä havaintoja. Varsinkin, jos käytetään suodinta, joka päästää vain kohtalaisen kapean aallonpituuden läpi. Aallonpituuden ei tarvitsisi olla infrapunalla vaan esim. keltaisen valon aallonpituus olisi ihan yhtä hyvä. Tällöin halot näkyisivät kuvassa kapeampina kuin todellisuudessa.
Käytännössä halojen kirkkain osa on kuitenkin kooste useista aallonpituuksista. Teoreettisesti lasketut halojen säteet lasketaan keltaiselle valolle, koska tarkimmissa mittauksissa halojen sisäreunan tulos vastaa aika hyvin keltaisen aallonpituuden antamaa sädeettä.
> Jep, olen lähinnä huolestunut noista tilastoista. Pinoaminen voi
> vääristää tilastoja paljon enemmän kuin tavallinen valokuvaus tai
> halopeilin käyttö ja vääristyminen riippuu siitä miten hyvin
> pinoaminen tehdään ja miten säännöllisesti sitä käytetään. Jos
> pinoamista esim. käytetään vain multihaloihin, harvinaisten
> halojen ja 22 renkaiden suhteelliset osuudet eivät enää olekaan
> vertailukelpoisia, yms. Luonnollisesti tilastojen kattavuus ja
> edustavuus on aina vähän niin ja näin, mutta tässä on mielestäni
> potentiaalia vääristää tilastoja tarpeettomasti.
Kuten sanoin, meillä on jo nyt vääristyneet tilastot kun "laiskat" havaitsijat eivät jaksa kaikkia havaitsemiaan haloja kirjata ylös. Kun halojen yleisyyksistä tehdään jonkinlaisia tilastoja, täytyy silloin rajata mitä havaintoja otetaan mukaan. Käytännössä vain muutamilta havaitsijoilta löytyy niin kattava havaintomateriaali, että niistä on todellisen tilaston pohjaksi. Jos kaikki jaoston havainnot tilastoidaan, silloin tilasto vääristyy auttamattomasti.
Tilastoja vääristää jo se, että kaikki havaitsija eivät ole rutinoituneita havaitsijoita...
Jarmo
>
> --
> Timo Nousiainen
> University of Helsinki
> Department of Physical Sciences
> P.O. Box 64
> FIN-00014 University of Helsinki
> Tel: 358-9-19151064
> Fax: 358-9-19150860
>
...................................................................
Luukku Plus paketilla pääset eroon tila- ja turvallisuusongelmista.
Hanki Luukku Plus ja helpotat elämääsi. http://www.mtv3.fi/luukku
|