|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Moi,
Tiltti-Parryn aiheuttaa (oletettavasti) keinuva pylväskide.
"Klassinen" Lowitz -liiketila on se, kun laattakide pyörii ympäri ns. Lowitz-akselin suhteen. Tämä Lowitz-akseli on kahden vastakkaisen sivutahkojen välisen särmän kautta kulkeva akseli, joka on horisonttaalisesti. Klassiset Lowitzin kaaret muodostavat teoriassa pitkiä kaaria jotka voivat saartaa 22 renkaan. Ne voivat aiheuttaa myös näytelmän, jossa näyttää olevan 22r, mutta joka todellisuudessa onkin pelkkiä Lowitzin kaaria. Tämmöisen näytelmän voi tunnistaa 22r:n kirkkaimpien osien sijoittumisella sinne, missä Lowitzin kaarien kirkkaimmat osat sijaitsevat. Eräs tunnusmerkki on katko 22r:ssä horisonttirenkaan tasossa.
Havaintojen perusteella Lowitzin kaaret syntyvät usein myös Lowitz-liiketilassa, jossa kide ei pyörähdä ympäri vaan "keinuu" Lowitz-akselin suhteen voimakkaasti. Nämä ovat niitä Lowitzeja jotka näkyvät sivuaurinkojen ympärillä selvästi. Tätä voi kutsua vaikka rajoittuneeksi Lowitz-liiketilaksi.
Toisin sanoen liiketilaa voisi kai kuvitella siirtymäksi, joka alkaa Parry-asennosta, muuttuu tilttaavaan Parry -asentoon, sitten "klassisiksi" Lowitzeiksi, rauhoittuu rajoittuneen Lowitz-liiketilan kautta täysin horisonttaaliseksi laataksi.
Välimuotoja kaarissa voisa olettaa lähinnä vaiheissa kun siirrytään Parry-asennosta tilttaavaan Parry-asentoon ja rajoittuneesta Lowitz-liiketilasta horisonttaaliseen laattaan. Näissä tapauksissa voisi periaatteessa nähdä kaarien sotkeutumista. Esim. jos tilttaavassa Parry-asennossa on vain pieni tiltti, Parryn kaaren päät alkavat taipua ja samalla levetä ennen kuin syntyy kunnon tilttaaava Parry. Vastaava efekti voi esiintyä kai rajoittuneen Lowitz-liiketilan kanssakin. Tunnistukset voivat olla mahdottomia, sillä tämä sotkuvaihe tarjoaa tunnisteeksi lähinnä diffuusia leviämistä kaarille. Itse asiassa lyhyt päistä suttaantuva Parryn kaari voi ollakin tälläinen välimuoto (sen sijaan, että olisi esim. 23 ylempi parhelia).
Luonnossa populaatioiden liiketilat ovat hyvin harvoin tarkkarajaisia kuten simuloitaessa yleensä käytetään. Siksi on mahdollista, että samassa näytelmässä on sekä tavallinen Parry, että tämä "ylä-Lowitz". Ne saattavat syntyä jopa samasta populaatiosta. Tällaisia havaintoja on olemassa muutama.
Tuossa muuten puhuin siitä Kuopion 1985 näytelmästä, jota ei ymmärretä edelleenkään täysin. Se ei ole niin helppo tunnistus kun ehkä annoin ymmärtää ja on mahdollista, että siinäkin olisi kyse B-Lowitzin valoreitistä sittenkin. Jos siinä käytetään tabulaarista pylvästä tilttavassa Parry-asennossa, se syö sopivasti C-Lowitzin pois. Kuopion näytelmän aurinkokaari on asia erikseen. Näytelmästähän puuttuu selvä Parryn kaari, joten aurinkokaari voi hyvinkin olla peräisin tilttaavasta Parry-asennosta. Kuopion näytelmä pitäisi tutkia kunnolla ihan paperille asti...
Havaintojen perusteella Lowitz-liiketiloihin liittyisi myös kiteiden muotoon liittyviä seikkoja. Tästä on kai kirjoittaneet artikkelin Riikonen et. al., joka on kai ilmestynyt Applied Opticsissa. On mahdollista, että kiteen muoto on hyvinkin merkittävässä osassa Lowitz-liiketilojen synnyssä.
Jarmo
> hei
>
> Ylemmäksi Lowitziksi tuota itsekin arvailin. Hauska että tärppäsi. Ja
> ennenkuin joku keksii, niin tulkoon korjattua sekin, että 2.6. oli
> tietenkin yläKOVERA eikä -kupera Parry. Jälkimmäinen on vielä
> toivelistalla.
>
> Ymmärsinkö oikein tilttaavan Parryn ja normaali-Lowitzien eroiksi että 1)
> tiltti-Parryn kide on sauva ja Lowitzien laatta sekä 2) tiltti-Parry
> keinuu, kun taas Lowitz-laatta pyörii ympäri? Onko näillä mahdollista olla
> välitiloja? Tai toisin kysyen: onko mahdollista havaita erilaisia Parryn ja
> Lowitzien välimuotoja riippuen vain siitä, millainen liiketila pilvessä
> olevilla kiteillä on?
>
> ismo
>
|