|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
Kiitokset Timo Nousiaiselle kannanotoista. Tässä hiukan tarkennusta.
>> Mitä siis tilalle selitykseksi? Tämä nyt taas on näitä "Moilasen
>> pseudoteorioita" mutta kolmas mahdollinen vaihtoehto joka ainakin minun
>> mielestä on pidettävä aivan yhtä todennäköinen kuin multible scattering on
>> "lovettu laatta" eli ns. multible hit-teoria. Tuo taas tarkoittaa
>> laattakidettä jonka jokainen sivupinta on keskeltä pääakselin suuntaisen
>> pienen tasasivuisen loven "sotkema". Tässä tapahtuu moninkertainen osuma
>> samaan kiteeseen karkeasti selittäen siten että Saurin valoreitti katkeaa
>> sivun keskellä olevan loven kohdalla ja tähän normaaliin saurin valoreittiin
>> lisätään sitten loven jälkeen syntyvä toinen sauri eli kyse on myös
>> sivuauringon sivuauringosta. Valo siis osuu kahdesti SAMAAN kiteeseen. Tämän
>> kaltaisia jääkiteitä on valokuvattu jääkidenäytteissä iät ajat mutta jotta
>> efekti näkyisi on kiteen oltava paksumpi mitä nämä kiteet hyvin harvoin on
>> havaittu olevan ja lovien oltava pienempiä mitä yleensä näissä
>> tähdenkaltaisissa laatoissa ne ovat. Ehkäpä näin tapahtui Saskatoonissa...
>> Olen tästä aina silloin tällöin höpissyt pienessä piirissä ja kukaan ei
>> tunnu ottavan sitä kovinkaan tosisaan... Tein kyseisellä lovetulla kiteellä
>> "2D" simulaatioita (ei ota huomioon tilttiä, auringonkorkeutta eikä kiteen
>> aspect ratiota) aikoinaan Tränklen pyynnöstä ja yllätyin kovin kun
>> käyttämällä pientä lovea jonka syvyys on alle 20:es osa laatan halkaisijasta
>> syntyy varsin voimakas piikki n. 45 asteen tienoille ja sopivalla lovella
>> syntyy myös kolmas, heikompi piikki (n. 66 saurin seutu, en muista nyt
>> tarkkaa etäisyyttä) kauemmaksi. Kaiken lisäksi näyttää siltä että kyseisellä
>> kiteellä voi syntyä myös Kern sillä ms:n kaltainen valoreitti voi syntyä
>> myös tällä multible hit-teorialla. Suurin syy vaisuuteen tästä vaihtoehdosta
>> on simulaatioiden puute. Ei ole käytössä 3D-simulaatio-ohjelmaa jolla voisi
>> selvittää miltä taivas kyseisellä kiteellä näyttäisi Saskatoonin
>> auringonkorkeudella...
>>
>Tämä ei sotkisi edes värejä, mikäli oikein ymmärsin, että kiteessä ei
>ole mitään sisäisiä taittavia pintoja? Mutta meneekö värit oikein päin?
>(vertaa pää- ja sivusateenkaari). Tarkkaa kulkureittiä näkemättä en ala
>arvailemaan...
Kyllä. Kiteen tulee olla puhdas sisältä, ei sisärakenteita. Esim. tuon
mainitsemani 67 asteen piikin valoreitti on yllättävän (itseasiassa hirveän)
monimutkainen. Tarkastin tuossa muistiinpanoista etäisyydet ja piikit ovat
44.7 ja 66.5 astetta auringosta. Eli erotuksena multible scattering haloihin
voi käyttää nimiä 45 ja 67 asteen sivuauringot puhuttaessa tästä multible
hitistä. 45:en värit menee oikein päin ja valoreitti on sellainen että se
käsittääkseni korostaa vielä värejä. 67:n väreistä en nyt osaa sanoa mitään
varmaa.
Hiukan hankala kertoa näin kirjoittamalla valoreittejä mutta yritetään...
Merkataan ensin normaalin heksagonaalisen jääkiteen sivutahkot myötäpäivään
numeroilla 3-8 mutta jaetaan joka sivu ensin kahtia ja merkataan
myötäpäivään nämä sivun puoliskaat esim. sivulla 3 puolikkaiksi 31 ja 34.
Näiden puolikkaiden väliin tulee tämä lovi jonka kaksi sivua siten saa
numerot 32 ja 33. Menikö perille?
No, nyt ne valoreitit:
45 sivuaurinko: 34-42-43-51
67 sivuaurinko: 34-54-61-74-81-34-41-42-74 (kamala, täytyy myöntää)
Kern: 1-32-33
2D simulaatiossa tällä lovetulla kiteellä syntyvä horisonttirengas on melko
tasainen ja 120 sivuaurinko kirkastuu huomattavasti verrattuna normaaliin
heksagonaaliseen laattaan. Myös tavan sivuaurinkojen kirkkausprofiili on
hiukan erillainen sillä lovetulla kiteellä häntä on lyhyempi ja sen kirkkaus
putoaa jyrkemmin. Mainitaan nyt vielä että 67:n piikki on lähes yhtä korkea
kuin Liljequistin sivuaurinkojen piikki mutta korkeus ympäristön
horisonttirenkaasta ei niin suuri (asteikko on logaritminen).
>> Toin tämän joistain hiukan kaukaa haetun teorian esille jotta syntyisi
>> keskustelua eikä kerralla nuijittaisi päätöstä multible scatteringin
>> olemassa olosta pöytään... Koska minä en sitä allekirjoittaisi...
>>
>Voimakkaat värit eivät tosiaan oikein istu moninkertaiseen sirontaan,
>vaikka ei se ehkä aivan mahdotonta olisi. Värien pitäisi kyllä olla
>selkeästi haaleammat ja koko saurin ilmeisesti laajempialainen, näin
>pikaisesti päätellen.
Aivan.
Jarmo Moilanen
|