Ursa   Viestintä   Listat   halo-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Pekkola J Marko (JMPEKKOLA_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 08.05.1997


Hei vaan kollegat,

Mikan viesti on kirjattu klo 1554 ja Veikko puhuu klo 16 kahvipaussilla  nähdystä 23 parroidista. No niin: minulla eilen klo 1600 havainto 23 parroidista. Aika vakuuttavaa yksimielisyyttä. Mitenkähän muu Etelä-Suomi??

    Näkyikö iltapäivän 23 parroidi tälläkin kertaa Kuusankoskella?     Entäs Turku?
    Jyväskylässä asti nämä eivät aina ole näkyneet yhtä     samanaikaisesti kuin Helsinki-Kuusankoski akselilla,     miten tällä kertaa?

Heti perään saavuinkin Ursan toimistoon jossa Mika S kertoili havainnostaan ja mailistä halo-l@ listalle.

Annen tulivuori etc-mailia kommentoisin omasta puolestani näin; linkki Pinatubon tulivuorentuhkan ja 1990-luvun alun heikkojen halovuosien välillä on hyvinkin mahdollinen. Jos muistan oikein niin jo 1900-luvun alkupuolen halokirjallisuudessa on epäilyjä samasta aiheesta. Toisaalta vanhassa kirjallisuudessa sekoiltiin myös auringonpilkku- jne yhteyksien kanssa ja kuten kaikki tiedämme  niin nämä kaikki 3 asteen yhteydet saattavat olla sattumaa. Vanha pseudovaroituslitania tässä yhteydessä on superfluous, mutta tulkoon aloitettua: tilastollisen yhteyden todistaminen näin pienellä  aineistolla on...

Sensijaan tätä yhtä HUHTIKUUTA selittänee aika hyvin ja paljon suoremmin Veikon epäilemä kylmien säiden jatkuminen. Käytännössä saimmekin maaliskuun ilmaston huhtikuun ajaksi. Muuta ei tarvita. Suomen halokevään upeus selittyy ajankohdalla jossa meillä ei ole vielä riittävän lämmintä häiritsevien cumulusten muodostumiselle (joka kevään lopulla parhaiden näytelmien näkymisen jakso tuntuu kutakuinkin loppuvan ensimmäisten runsaiden cumulus-esiintymien tuloon)  ja jossa kuitenkin jo vallitsee keväinen ilmastotyyppi, jossa syklonien jäänteitä lipuu päivä toisensa perään Suomen yllä: ei paljon  häiritseviä alapilviä, ei paljon sadetta, mutta kyllä, suhteessa paljon ja pitkään: yläpilviä.

Luulen että cumulusten eli konvektion häirintä on avainasioita upeiden näytelmien muodostumisen esteenä. Keski-Euroopassa cumuluksia näkyy kutakuinkin läpi vuoden ja mm. siksi heillä näkyy heikommin kovia  näytelmiä. Toisaalta kun Etelä-Suomessa parhaat halokelit tuntuvat loppuvan (lämpimään ilmaan liittyviä pyramidijuttuja lukuunottamatta) joka vuosi toukokuun alussa tai keskivaiheilla, niin parhaiden näytelmien  alue tuntuu liikkuvan pohjoiseen, Oulun ja Lapin läänin alueille, jossa runsasta konvektiota ei vielä Etelän määrissä esiinny.

Regards, Marko