Ursa   Viestintä   Listat   halo-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Jarmo Moilanen (moilanja_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 03.12.2004


Moi vielä kaikille,

Tuosta harvinaisuudesta puhuttaessa tuli mieleeni miettiä yleisien halojen määritelmää. Tällä hetkellä jaoston käytännön mukaan yleisiksi lasketaan seuraavat halot:

  1. 22° rengas
  2. sivuauringot
  3. 22° sivuavat kaaret
  4. auringonpilari
  5. zeniitinympäristön kaari
  6. 46° rengas
  7. 46° ylläsivuava kaari
  8. horisonttirengas
  9. ala-aurinko

Tämä lista on syntynyt lähinnä kokemuksen perusteella. Siinä on aikoinaan ollut mm. Lowitzin kaaret, mutta jotka nykyisin lasketaan harvinaisiin.

Voisiko vastaavan listan muodostaa toisin, perustelemalla? Taitaa voida... Jätän seuraavasta sääntöluettelosta pois auringon korkeuden vaikutuksen halon yleisyyteen. Nyt on tarkoitus löytää hyvin perusteltu ryhmä yleisiä haloja katsomatta rajoituksia auringon korkeudesta.

Lähetään rajoittamaan haloja....

Sääntö 1 - jääkide
Halon pitää syntyä yleisesti esiintyvästä jääkiteestä. Toisin sanoen kuusisivuisesta jääkiteestä. Tästä jääkiteestä on harvinainen variaatio olemassa eli pyramidijääkide. Suljetaan kuitenkin pyramidihalot pois, sillä pyramidijääkide ei ole kidenäytteissä kovinkaan usein nähty vieras. Luonnollisesti kaikki eksoottisemmat kidevaihtoehdot eivät pääse tätä rajoitusta pitemmälle.

Sääntö 2 - jääkiteen asento
Voimme turvautua tässä rajoituksessa joko tilastoon tai sitten aikaisempaan höpinääni siitä, että ideaalijääkiteet yleisintä haloa eli 22° rengasta aiheuttaessaan onkin joko huonosti asennoitunut laattamainen tai pylväsmäinen jääkide. Joka tapauksessa otamme vain kolme yleisintä liiketilaa mukaan eli pois putoaa Parry-asento ja Lowitz-asento ja kaikki muut vieläkin eksoottisemmat asennot. Sallitut liiketilat ovat siis satunnainen asento, sivuava-asento ja laatta-asento.

Sääntö 3 - jääkiteen puhtaus
Kuusisivuiset jääkiteet ovat yllättävän harvoin puhtaita. Joten pudotamme tästä syystä pois kaikki halot, jotka vaativat turhan pitkän valoreitin kiteen sisällä. Jätämme tähän asti selvinneistä haloista jäljelle ne, jotka syntyvät joko pintaheijastuksen tai yksinkertaisen taittumisen johdosta. Pois putoaa nyt esim. 120° sivuaurinko (2 sisäistä heijastusta) ja Wegenerin vasta-aurinkokaari (1 sisäinen heijastuminen).

Ja jäljelle jää:

  1. 22° rengas
  2. sivuauringot
  3. 22° sivuavat kaaret
  4. auringonpilari 5a) zeniitinympäristön kaari 5b) horisontinympäristön kaari
  5. 46° rengas 7a) 46° ylläsivuava kaari 7b) 46° allasivuava kaari
  6. horisonttirengas
  7. ala-aurinko

Tähän verrattuna nykyinen lista on jopa yllättävän hyvä.

Erot ovat lähinnä horisontinympäristön kaari (joka on siis käytännössä mahdoton Suomessa auringolla ja kuulla ja on siksi poissa yleisten halojen listalta) ja 46° allasivuavat kaaret. 46 allasivuavat on tällä hetkellä laskettu harvinaisiin melkeinpä keinotekoisesti, vaikka kaikki tietää 46 ylläsivuavan ja 46 allasivuavien olevan samaa halomuotoa. Tilastokin osoittaa, että 46° allasivuavat ovat tämän hetken yleisin harvinaisiin laskettu halo. Tämä lista olisi minun ehdotukseni, jos haluaisimme vielä kerran uudistaa yleisten halojen listaa. Tämä olisi minusta aivan perusteltu lista. Käytännön merkitystä tällä olisi sen verran, että B-lomakkeiden määrä vähän vähenisi 46° allasivuavien siirtyessä A-lomakkeelle.

Ja kuinka ollakkaan, Riikosen juuri esittelemä taulukko harvinaisten halojen esiintymismääristä noudattaa sopivasti tätä jatkoa, kun Riikonen ei laskenut 46° allasivuavia mukaan.

Jos tähän pitäisi miettiä jokin sisäisen heijastuken omaava halo vielä mukaan, se voisi olla juuri Riikosen listauksen yleisin muoto eli 120° sivuaurinko. Sillä sen valoreitti 1-3-4-2 kulkee laattakiteen särmän lähellä ja se kohta laattakiteestä on usein aika ehjä. Kuplat laattakiteessä ovat usein keskustan ympärillä. Esim. Wegenerien valoreitti 3-1-5 ei ole lainkaan niin suosiollinen, sillä valo kulkee syvemmällä kiteen sisällä ja erityisesti läheltä pylväskiteen päätyä, jolloin pylväissä usein nähtävät päätykolot yms. rakenteet estää valoreitin toteutumisen aika tehokkaasti.

Jarmo

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä