Ursa   Viestintä   Listat   halo-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

halo-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Jarmo Moilanen (jarmom_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 27.04.2000



Ensinnäkin sanoisin, että meidän kannattaa pysyttäytyä yhä siinä halo-oppaan parheeliassa. Ja kyllä se minulle kelpaa kun parempaa ei ole tiedossa. Mutta voihan asioista keskustella siitä huolimatta vaikka ne asia olisi jo naulattu viiden tuuman nauloilla siihen "rymättyläläiseen veräjän seinään"... Ja on tosiaan viisaampaa ettei kaikki ota kantaa asiaan... Niin ja Kulta Katriina on hyvä kahvi erääseen G:llä ja erääsen toiseen P:llä alkavaan verrattuna.

Toivon vain, että tämä keskustelu tasaantuu. En haluaisi koskaan seurata halolistalla sen suuntaisia "keskusteluja" kuin eräällä nimeltä mainitsemattomalla amerikkalaisella sp-listalla olen saanut lukea... Vaikkakin pientä vivahdetta siihen suuntaan on jo valitettavasti ollut näkyvissä.

Ehkä se kahden ee:n parheelia-muoto on oikeampi, mutta silti siinäkin on tuo a-loppu. Parheelio voisi ehkä olla sitten se kaikkein oikeaoppisin... Vai? Voisihan asiasta kysyä kielenhuollosta, kyllä ne sieltä jotain kertovat.

From: Timo Nousiainen <tpnousia_at_cc.helsinki.fi>
| Minun mielestäni taas parroidi olisi paras :-)
| Jos Walter-äijä on toista mieltä, niin sitten on...

Ei tämä nimiasia Walter Tapen kontolla ole.

| Useimmat halomuodot ovat kuitenkin nimetty sen perusteella miltä ne
| näyttävät eivätkä sen perusteella miten käyttäytyvät (hr,zyk,renkaat,
| jne.), joten en näe mitään syytä miksi tästä poikettaisiin. Sitä paitsi
| nimitys on omiaan aiheuttamaan sekaannusta varsinkin vähemmän (mutta
| kuitenkin jonkin verran) halojen kanssa tekemisissä olevien ihmisten
| keskuudessa (erityisesti englanninkielisten termien osalta), koska
| heille parhelia tuo auttamatta mieleen sivuauringon; on helppo yhdistää
| parhelia-nimi täplämäiseen haloon, vaikka se tarkoittaisikin vain
| jotakin "auringon kanssa" tai vastaavaa. Parroidi-nimen käyttö olisi
| helpommin perusteltavissa kuin parhelia, minun mielestäni, ja se antaisi
| oikeamman kuvan ilmiöstä.

Parroidi-nimi toimisi todellisuudessa vain osalle parheelioista (9, 20 ja 23 asteen). Ja sitä paitsi, nimenomaan parroidi nimellä halutaan kertoa sitä, että halo käyttäytyy kuten Parryn kaari ja vain sattuneesta syystä (taittava, lähes sama prismakulma samassa asennossa kuin Parryssa) 23 ylempi myös näyttää siltä. Parheelia on mielestäni juuri enemmän ulkonäköön tai sijaintiin perustuva nimi kuin parroidi. Olkoonkin ettei 23 ylemmästä saa läiskää sitten millään, mutta ainakin 9 ja 24 kamat ovat enempi tai vähempi läiskiä.

| Siis, jos ainoa "oikea" syy parhelia-nimen käytölle on Tapen kanta, joka
| vieläpä perustuu hänen henkilökohtaiseen mieltymykseensä, niin
| kannattaisi ehkä vielä harkita Könnenin parroidi-nimityksen käyttöä.

Muistaakseni, Können melkein poltti päreensä kun hänen hienoa nimisysteemiä hiukan rukattiin. Taisi se Tapen nimityksen huoliminen lopulta johtua tuosta... Huhujen mukaan parroid-väännös on joskus muinoin esiintynyt jossain julkaisemattomassa paperissa ennen Könneniä.

| Ymmärtääkseni Tapella ei ole monopolia halojen nimien suhteen (vaikka
| guru onkin), paitsi että on tietenkin vahvoilla omine ehdotuksineen, jos
| on muodot itse löytänyt. Lopullisen kannan yleensä näissä kai muodostaa
| tiedeyhteisö kollektiivisesti, tai tiedostamattaan alkamalla käyttää
| (sattumalta?) jotakin kieliasua. Kukas tämän muodon muuten ensimmäisenä
| selitti? (tämä kappale on siis oleellinen vain jos on tarpeen perustella
| miksi Tape ei saisi määrätä parroidin/parhelian nimeä.)

Ei meidän Tapen mielipidettä tarvitse ottaa huomioon jos emme halua. Mutta pointti on siinäkin, että Tapen kirjassa kyseiset muodot olivat parhelia-nimellä. Ainoastaan Tricker on aikaisemmin nimitellyt jotenkin noita haloja (ks. Pekkolan viesti) mutta jos unohdetaan ne havaitsijapohjaiset nimet, hän ei varsinaisesti päätynyt ehdottamaan mitään yksiselitteisiä nimiä. Vai miten se oli? Sitä paitsi, kuka havaitsikaan ensinnä ja mitä? Könnenin versio on myöhäisempää perua kuin Tapen kirja ja ainakin eräissä versiossa se oli melko sekava.

| Jos siis tällaisen eläkeläisen mielipide kiinnostaa...

Tokihan se kiinnostaa.

| /TN

Jarmo