Ursa   Listat   deepsky-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

deepsky-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä deepsky-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

Kirjoittajan mukaan: Jarmo Moilanen (moilanja_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 30.11.2002



Tervehdys,

Todellakin, tähtiä viimein. Tosin täällä pohjoisessa (Vaala) on ollut kaksi viimeistä yötä myös revontulia. Pakkasesta puhumattakaan, toissayönä -21C ja viime yönä (jonka havainnointi jäi vilustumisen takia vähiin) parhaimmillaan -25,4C... Ei sen puoleen, pakkasen ansiosta täällä on ollut täysin pilvetöntä jo kolmatta päivää putkeen, mutta noissa lämpötiloissa keksii helposti parempaakin puuhaa kuin kyykkiä putken äärellä.

Itse sain oman pikkuprojektini loppuun toissa yönä. Nimittäin viime keväänä tehdessäni havainnon kvasaari 3C273:sta sain päähäni nyt kesän jälkeen katsoa mihin omistamani 10" Newton taipuu eli päätin vastata klassiseen "kauksiko sillä näkee?" -kysymykseen. Kohteet ovat siis käytännössä tähtimäisiä kvasaareja (useilla on Hubble Guide Star Catalogue-numerokin) ja niistähän ei yksityiskohtia näe, vain sen tästä kostuu että näkyykö jokin kohde lainkaan vai ei.

Pienen netissä suoritetun tutkimuksen jälkeen lista mahdollisista kohteista hahmottui, erittäin tarpeelliset etsintäkuvat vertailutähtineen löytyi ja yksi lyhyt lista kaukaisista kirkkaista kvasaareista sopivasti Orwell Parkin 10" putkelle mitoitettuna. Nyt olen tuon listan seitsemästä kohteesta nähnyt visuaalisesti viisi omalla 10" putkellani. Kaksi puuttuvaa olisivat vasta keväällä korkeammalla. Kohteista ensimmäinen on 3C273 eli se on lähin ja kirkkain (+12,85). Muiden kohteiden suurusluokat liikkuvatkin jo +14,2 ja +14,7 magnitudin välissä eli liikutaan lähellä 10" putkeni teoreettisia rajoja.

Toissa yönä (28-29.11.) hiukan toivomisen varaa jättäneen kelin (rjm=+5.73 magn, TT=2, Seeing=3, revontulia pohjoisessa) vallitessa sain viimein näkyviin ja piirrokseen tuon kuuden kohteen listan kaukaisimman kohteen, Lohikäärmeen ja Pikku karhun rajamailla sijaitsevan kvasaarin PG 1634+706. Kohde näkyi heikosti, vain lyhyen hetken suoraan ja pääasiassa syrjäsilmällä 179x suurennoksella. Myös 102x se haamuili väliin syrjällä katsoen. Osan aikaan kohde ei näkynyt lainkaan. Viime yönä (29-30.11.) tarkastin kohteen uudelleen kelin ollessa hiukan parempi (rjm=+5.96, revontulia) ja kohde näkyikin hiukan paremmin. Mikä tarkoittaa sitä että se näkyi syrjäsilmällä jo lähes koko ajan ja useampaan pätkään jopa suoraan. Muista viime yön ilonpilkahduksista mainittakoon M27:n keskustähti vaikka kohde oli jo aika matalalla lännessä sitä katsoessani...

PG 1634+706 on kaukaisin kohde (tai ainakin suurimman punasiirtymän omaava kohde) jonka 10" putkellani uskon näkeväni. Punasiirtymä sillä on peräti 1,334 (3C273:lla z on vain 0,158). Erään luettelon mukaan nyt näkyvä valo lähti PG1634+706:sta liikkeelle 7,1 miljardia vuotta sitten. Kohteen kirkkaus on +14,66 yhden luettelon mukaan (tosin, kvasaarithan ovat lähes järkeään muuttujia ja tämäkin on himmeimmillään +14,9). Absoluuttinen suuruusluokka tällä kvasaarilla on peräti -30,3! Vai tietääkö joku jonkin vielä suuremman punasiirtymän omaavan kohteen joka voisi näkyä 25cm putkella? Punasiirtymän 2 vaiheilla on tosin muutamia kvasaareja jotka voisivat erittäin hyvissä olosuhteissa ja kirkkaimmillaan ollessa näkyä 10" putkella, mutta epäilen. Jos on isompi putki ja sillä näkee +15,8 magnitudiin asti niin tarjolla olisi jo punasiirtymän 3,051 omaava kvasaari HS 1946+7658.

Tässä lyhyt lista 3C273:a kauemmista kvasaareista jotka olen onnistunut näkemään:
nimi, tähdistö, kirkkaus, punasiirtymä, (GSC-numero) 3C273, Vir, +12,85, z = 0,158

KUV 18217+6419, Dra, +14,24, z = 0,297 (GSC 4222-648)
HS 0624+691, Cam, +14,44, z = 0,370 (GSC 4358-1536)
PG 1718+481, Her, +14,60, z = 1,083 (GSC 3512-693) **
PG 1634+706, Dra, +14,66, z = 1,334 (GSC 4423-1764)

**) Herkuleksessa majaileva PG 1718+481 on näkynyt vain muutamaan otteeseen hetken syrjäsilmällä. Se on ollut vaikeampi kuin kaukaisempi PG 1634+706 ja on vielä piirtämättä.

Nämä kaikki ovat siitä hyviä kohteita, että etsintäkuvien kanssa niiden tunnistamisessa ei ole juuri ongelmia. Jos oikealla kohdalla näkyy tähti, on se etsitty kohde. Suurennosta kannattaa tosin käyttää himmeämmissä sen minkä keli sallii.

Jarmo Moilanen