28.01.08 ursa(a)ursa.fi
Haloilmiö nimeltä Kernin kaari on vältellyt niin tutkijoiden kuin harrastajienkin kameroita vuodesta 1895 lähtien. Tuolloin H.F.A. Kern teki siitä ensihavainnon Alankomaissa. Suomalaisen Marko Mikkilän ottamat historialliset valokuvat Kernin kaaresta esitellään tänään ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä no 1/2008.
"Kernin kuvaaminen oli kaukainen haave, en pitänyt sitä todennäköisenä", Marko Mikkilä itse toteaa ja kertoo aiemmin suhtautuneensa skeptisesti koko ilmiön olemassaoloon. "Siitähän on yli 100 vuotta, kun Kern ensimmäisen kerran havaittiin, eikä yhtään todistusvoimaista valokuvaa ole ollut olemassa - siis tähän asti."
Kernin kaari oli osa Sotkamossa 17. marraskuuta näkynyttä komeaa halonäytelmää. Kern erottuu paitsi useissa kymmenissä digikuvissa myös muutamissa diafilmille otetuissa ruuduissa. Se on hyvin himmeä valkoinen rengas aivan taivaanlaen tuntumassa. Kuvien ilmiön ainutlaatuisen luonteen vahvistivat niin suomalaiset kuin ulkomaiset alan asiantuntijat.
"Välitön reaktioni kuvan ensimmäistä kertaa nähdessäni oli hämmästys ja ilo", kommentoi Mikkilän saavutusta Les Cowley, englantilainen fyysikko ja valoilmiöasiantuntija. "Siinä se oli - kaari, jota kaikki halohavaitsijat olivat etsineet ja unelmoineet löytävänsä. Viimeinkin se oli taltioitu, todellinen triumfi."
Kernin kaari kuuluu haloilmiöihin. Halot syntyvät ilmakehän jääkiteistä, joista kirkkaan valonlähteen kuten Auringon tai Kuun valo heijastuu. Tulos on erilaisia valoisia renkaita, kaaria ja pilareita.
Halot voivat olla sateenkaaren tapaan spektrin väreissä näkyviä tai valkoisia. Useimmat haloilmiöt ovat verraten himmeitä ja näkyvät häikäisevän kirkkaan Auringon lähettyvillä. Komeissa halonäytelmissä haloja erottuu ympäri taivasta.
Suomalaiset ovat aiemminkin menestyneet harvinaisten haloilmiöiden metsästyksessä. Yksi haloilmiö on jopa nimetty suomalaisen Jarmo Moilasen mukaan Moilasen kaareksi (englanniksi Moilanen arc).
Kernin kaaren ensikuviin verrattavia kotimaisia menestyksiä on kuitenkin edellisinä vuosikymmeninä ollut vain kourallinen. Erilaisia haloilmiöitä tunnetaan ylipäätään vain noin 70. Niistä noin kymmenen on suomalaisten löytämiä
Mikkilän löytö noteerattiin näyttävästi kansainvälisillä sivustoilla. Esimerkiksi spaceweather.com teki siitä etusivun uutisen. "Kernin ensimmäisistä kuvista oli jo kehkeytynyt kansainvälinen kilpajuoksu ja oli oikeastaan vain ajan kysymys milloin joku onnistuu. Olen todella iloinen, että Marko Mikkilä voitti tämän kilvan," alan konkari Jarmo Moilanen kommentoi tapausta.
"Kernin olemassaolo ehdittiin jo kyseenalaistaa, vaikka teoreettisesti sen tiedettiin olevan mahdollinen," Moilanen jatkoi ja selitti, että on itsestään selvää että jonkin luonnonilmiön ensimmäisten kuvien täytyy ilman muuta olla kiistattomia. "Ilmiö on kuvissa himmeä, mutta se on siellä. Mikkilän kuvissa Kern näkyy vieläpä kokonaisena - vähempikin olisi ehkä riittänyt."
Sotkamossa 17. marraskuuta näkynyt Kernin kaari erottuu hyvin himmeinä ympyrän kaarina kuvan yläosassa. Vertaa kuvaan 2.
Kuvankäsittelyllä voidaan soveltaa epäterävää maskia (unsharp mask) ja negatiivikuvaa (inverted), kuten tässä on tehty.
Tuloksena kuvan 1 himmeimmät halot tulevat taustasta helpommin erotettaviksi. Kernin kaari on merkitty nuolilla.
Kuva kaaren löytäjä Marko Mikkilästä
Avaruus.fi palvelun uutinen aiheesta
Mikkilän löytö Spaceweather.com -sivuston etusivulla
Les Cowleyn kuvaus Kernin kaaresta
Marko Mikkilä
050 538 7635
