 |
Beagle II
on jouluna 2003 Marsiin laskeutuva luotain. Laskeutuja on pääosin
brittitekoinen, mutta siinä on myös suomalaista tekniikkaa.
Näyttelyyn saapuu luotaimen täysikokoinen mallikappale.
Kuva ESA |
 |
Mars Express
on ensimmäinen eurooppalainen Mars-luotain. Se laukaistiin
matkaan kesäkuun alussa ja se saapuu perille punaista planeettaa
kiertämään nyt jouluna. Beagle II -laskeutuja matkaa
Marsiin Mars Expressin mukana. Näyttelyssä on luotaimen
malli suhteessa 1:4. Kuva ESA. |
 |
Rosetta on
erittäin kiinnostava lento komeettaa tutkimaan. Helmikuussa
2004 laukaistava luotain lentää komeetta Churyumov-Gerasimenkon
luokse, seuraa sen elämää pitkän aikaa ja
sinkoaa sen pinnalle pienen laskeutujan. Rosetta-luotaimen runko
on suomalaista tekoa ja sen mukana lentää useista suomalaisia
mittalaitteita. Kuva ESA. |
 |
Huygens on
omalaatuinen amfibio-laskeutuja, koska se saattaa pudota Saturnuksen
Titan -kuussa joko kiinteälle pinnalle tai molskahtaa nestemäisestä
metaanista koostuvaan mereen. Titan on yksi aurinkokuntamme kiinnostavimmista
paikoista. Kuva ESA. |
 |
Matka Saturnukseen
on pitkä. ESA:n Huygens lentää sinne amerikkalaisen
Cassini-avaruusaluksen kanssa ja Cassini välittää
Huygensin tiedot myös Maahan. Sen jälkeen kun Huygens
on laskeutunut, jatkaa Cassini rengasplaneetan tutkimista. Kuva
NASA. |
 |
Huygens koostuu
kahdesta osasta: itse laskeutujasta ja sitä Titanin ilmakehään
saavuttaessa suojaavasta lämpökilvestä. Näyttelyyn
saapuu molempien ns. insinöörimallit, jotka ovat identtisiä
oikean avaruuslaitteen kanssa. Malleja on käytetty mm. laskeutumiskokeisiin
Maan päällä. Kuva ESA. |
 |
Ranskalainen
Jean-François Clervoy on ESA:n astronauttiryhmään
kuuluva avaruuslentäjä, joka on käynyt läpi
koulutuksen niin Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin,
lentänyt kolme kertaa avaruussukkulalla ja vastaa nyt avaruusasemalle
lentävän ATV-rahtialuksen kehittämisestä.
Kuva ESA. |
 |
Clervoy sukkula
Atlantiksen ohjaamossa lennolla STS-66 marraskuussa 1994. Kyseessä
oli Clervoyn ensimmäinen avaruuslento. Kuva NASA. |
 |
Edellisen
kerran Clervoy oli avaruudessa lennolla STS-103 joulukuussa 1999.
Sukkula Discovery kävi silloin huoltamassa Hubblen avaruusteleskooppia
ja Clervoy nosti sen sukkulan robottikäsivarrella aluksen
ruumaan korjausta varten. Kuvassa Clervoy on astumassa sukkulan
sisään ennen laukaisua. Kuva NASA. |
 |
Etelä-Suomi
nähtynä avaruudesta Envisat -ympäristösatelliitin
MERIS-kameran silmin. Näyttelyyn tulee kiinnostava kokoelma
Maan maisemia avaruudesta kuvattuina. Kuva ESA. |
 |
Suomi ja
Skandinavia MERIS-kameralla nähtyinä. Kuva ESA. |
 |
Itämeri
kuvassa, joka näyttää lähes kolmiulotteiselta.Kuva
on jälleen Envisatin MERIS-kameran ottama. Kuva ESA. |
 |
Euroopan
eteläinen observatorio on tähtitieteen ESA: Euroopan
maat ovat perustaneet yhdessä Chileen, erinomaisten havainto-olosuhteiden
maahan, useita suuria observatorioita, joista komein on kenties
maailman tehokkain tähtitieteellinen tutkimuslaitos VLT.
Tämä huippuobservatorio koostuu neljästä jättikaukoputkesta
ja se sijaitsee Atacaman autiomaassa yli kahden kilometrin korkeudessa.
Kuva ESO. |
 |
ESO on rakentamassa
yhdessä Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa Chileen suurta radioteleskooppia.
Chajchantorin tasangolle Andien luokse, viiden kilometrin korkeuteen,
rakennetaan 64:stä antennista koostuva huippuhavaintolaite.
Kuva ESO. |
 |
Tämä
on vielä unelma, mutta ei mahdoton sellainen: sata metriä
halkaisijaltaan olevalla peilillä varustettu kaukoputki,
joka on kooltaan Eiffel-tornin luokkaa. ESO esittelee tätäkin
suunnitelmaansa Avaruus 2003 -näyttelyssä. Kuva ESO. |
