5/95

SYYSTERVEISIÄ Kirjoittelin varmaan viime numeroon aikovani yrittää juttua pilvisyydestä. Se tulee ilmeisesti lykkääntymään hiukan, koska se ei ole sopinut oikein aikatauluuni. Katselin äsken kuitenkin Pekka Parviaiselta varmaan vuosi sitten saamiani pilvisyyshavaintotietoja, joita olen aikonut yhdistää tähän pilvisyysjuttuun. Tuli hiukan huono omatunto siitä, etten niistä vieläkään ole mitään tekstiä laittanut. Tosin se katsaus koskee turvallisesti mennyttä aikaa, eikä ole kovin "ajankohtainen". Kaivelin samalla hiukan muutakin postia, esimerkiksi siellä oli Teemu Öhmannilta perseidihavaintoajan säätietoja. Vaikka sellaisesta ei ole vielä mitään katsausta tullut, on mahdollista laatia niistä jälkeenpäin esim. vuoden katsaus tms. Tarkoittaa sitä, että meteorikuurojen säätietojakin voi lähetellä, vaikka en heti osaa kertoa, missä muodossa niitä tulisi julkaistuksi. Koetan saada asioita mahdollisimman mielenkiintoisessa muodossa ulos. Mäkelän Veikko pyysi muistuttamaan, että jos hän on laatimassa johonkin tapahtumaan liittyvää sääkatsausta, hän kyllä erikseen aina tiedottaa siitä ja pyytää havaintoja. Tällaista aikaisempaa materiaalia on myös seuraava kirjoitus, jonka olen Karilta saanut kauan aikaa sitten. Sen laatu selviää varmaa lukiessa, mutta omalla tavallaan se antaa uusia ajatuksia ja yhdistää tällaista laiterakenteluun liittyvää asiaa sääasioihinkin antamalla mahdollisesti virikkeitäkin.. Tekniikanhan pitäisi palvella ihmistä eikä ihmisen tekniikkaa. Lennokkaita lukuhetkiä toivottaa Aija-Riitta Elo HAVAINTOJA PORIN KARHUNVARTIJOIDEN TÄHTITORNILLA Illalla Tv:n säätoimittaja Föhr oli selostanut, että vallinnut matalapaine alkaa hellittää lännestä alkaen yön kuluessa. Tällä kertaa oli kestänyt sateita liki kaksi viikkoa ja uuden komeetan 96f havainnoista ei ole tullut mitään. Komeetta sijaitsisi hyvällä paikalla Leijonan tähtikuviossa ja pyrstö ilmestyisi millä hetkellä tahansa. Nyt olin herännyt johonkin häiriöön ja kello on 2 .05 15.3.1996 enkä saa heti unta. Ulkona ei sentään satanut, mutta ei ollut vielä pilvetöntäkään. Kannattaisikohan tarkastaa säätila tornilta? Olemme saaneet juuri uuden kuvaussysteemimme toimintaan. Siihen sisältyy ST6 CCD-kamera sekä sen ohjaukseen tarkoitettu tietokone ja herkkä videokamera ohjausta varten. Päätin ottaa yhteyden Karhunvartijoiden Karhukoppa-boxiin. Makuuhuoneen ovi siis kiinni,ettei aviopuoliso turhaan herää ja PC:hen virrat päälle. Tarkastan vielä Umi-cirkulaarista komeetan tämän hetken paikan. Käynnistän tietoliikenneohjelman ja valitsen Karhukoppa-boxin 383253 numeron johon kone soittaa. Numero on vapaa ja alkuvalikot ilmestyvät näytölleni. Tunnukset annettuani valitsen alueen "Sää". Tiedot tornilla vallitsevasta säätilasta vierivät näytölle. Tuuli suoraan lännestä, lämpötila -3, voimakkuus 8m/s, suhteellinen kosteus 95%, ilmanpaine 970. Katson vielä trendinäytöstä lämpötilan ja ilmanpaineen muutoksen. Lämpötila on laskenut nopeasti, mutta ilmanpaine kohonnut lievästi. Täytynee tarkastaa tilanne laajemmalta alueelta, tähän antaa hyviä mahdollisuuksia sääsatelliittiasemamme. Menen siis aloitusvalikoihin ja valitsen alueen "Karhunvartijat". Annan uudelleen tunnukset. Kone tarkastaa nyt että olenko yhdistyksen jäsen ja miten hoitanut jäsenmaksut. Pääsen siis seuraaviin valikoihin, joista valitsen "Satelliittikuvat". Nyt näen että viimeinen Noaa satelliitti on mennyt Suomen ylitse 30 min sitten ja sen kuva on saatavissa. Imuroin kuvan siis omalle koneelleni, tähän kuluu n.5min. Imuroin vielä kuvan All Sky kameralta, josta näkyy toivottavasti nyt tornilla vallitseva pilvisyys. Voin lopettaa yhteyden tornille. Poistuttuani tietoliikenneohjelmasta puran imuroidut sääkuvan ja all Sky videokuvan pakatusta siirtomuodoistaan katseltaviksi kuviksi näytölle. Noaa satelliitin kuvista näkyvän valon osuudesta näkyy pelkkää mustaa, mutta infrapunakuvasta näkyy Pohjanlahden rannikko. Kummallakin puolen rannikkoa on taas pitkää pilvivyötä. Mahdollisuuksia havaintoihin on siis olemassa rajoitetun ajan. N.50km aukko on siis mahdollinen. All Sky kuvasta taas näkyy, että pilvireuna on jo melkein tornin päällä. joten havaintoihin voi ryhtyä heti. Aikaa on siis n.2 tuntia, tosin pimeää aikaa ei kestä näin kauaa. Otan siis uuden yhteyden tornille. Valitsen palvelun "Karhunvartijat" ja lisäksi "Tähtitorni". Tarkastan tornin tilan ja totean, että se on käyttövalmis etäkäyttöön. Onneksi edellinen käyttäjä on toiminut ohjeiden mukaan. Valitsen kohdan "Tornin initialisointi" ja annan tarkan "kellonajan". Ohjelma pyörittää kupua tarkastuspisteeseen. Samoin etsitään myös kaukoputken asteikot kohdalleen. Nyt valitsen ohjausputken toiminnan "videoseurantaan". Mitenkähän toimii uusi CCD- ohjelma, joka suorittaa automaattiset kalibrointikuvien otot? Asettelen kohteen koordinaatit ohjelmaan, jonka jälkeen kaukoputki alkaa kääntyä. Nyt voin avata myös tornin luukut. Luukut avautuvat, mikäli sadesensorit antavat luvan. Valitsen myös "seurantatähden" videoseurantaa varten. Nyt seurantaputki kääntyy osoittamaan kohteen lähellä olevaa kirkasta seurantatähteä, tässä tapauksessa B Leonista eli Denebolaa. Siis seurantaputki ja iso 12.1/2" pääputki osoittavat eri paikkaan. Muistan, että tämän toiminnan suunnittelussa oli vaikeuksia. Otan ensimmäisen seurantakuvan vastaan. Teknisesti se tapahtuu siirtämällä pakattu sekä digitoitu seurantaputken videokuva PC:lle. Vaihdan näppäinyhdistelmällä Alt.Tab. tietoliikenteestä Windows ikkunaan, jossa pyörii seurantaohjelma. Siirrän seurantaristikon seurantatähden Denebolan päälle ja vaihdan jälleen tietoliikenteeseen. Kuva on karmean epätarkka, koska sen tarkkuus ei tarvitse olla kun n.100x100 pistettä. Se mahdollistaa kuvan nopean vastaanoton. Käynnistän nyt automaattisen kalibrointikuvien oton CCD-kameralla. Otan toisen seurantakuvan ja vaihdan jälleen seurannan tarkasteluun. Uusi seurantakuva on mahdollista saada n.30s välein. Totean nyt, että kohde on siirtynyt n.5pistettä oikealle. Palaan jälleen tietoliikenteeseen ja korjaan ohjausta 5 pistettä. Näin vuorotellen saan liikunnan kohdalleen. Voin aloittaa nyt CCD-kuvan valotuksen kohteena komeetta 96f. Valotukseksi riittää nyt n.1min. 11 magnitudin komeetta pitäisi näkyä hyvin tälläkin valotuksella. Valotan myös toisen pitemmän kuvan 5 minuutin valotuksella. Mahtaakohan seurantatarkkuus riittää? Samaan aikaan valotuksen kanssa otan kokoajan seurantakuvia ja korjailen pieniä seurantavirheitä. Lopetan kuvauksen. Ilmoitan kaukoputken tietokoneelle valinnalla "Automaattinen tornin sulku", että en enää käytä kaukoputkea. Mikäli muita käyttäjiä ei ilmesty 15 min. kuluessa, niin torni sulkeutuu automaattisesti. Kello alkaa olla nyt 2.35 ja taidan mennä takaisin nukkumaan. Aamulla herättyäni muistelen, mitäköhän unta tuli oikein nähtyä? Aamun Hesarista näen, että on sunnuntai 22.5.1994. Olipahan mielenkiintoinen uni. Uneksien edelleen Kari Laihia KELIKALENTERI 1995 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Merkkien selitykset ENGLISH SUMMARY There is a short story about dreams about fully automatized observatory that one can run from home. It has also necessary equipment to monitor the weather at the observation site and its surroundings.