10.3.98 Veikko Mäkelä

Ursa Minor 1/95

Kelikalenteri

HAVAITSEMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS

Kirjoitin jo Joululomalla hyvissä ajoin pienen pätkän jaoston historiaa yms., muka hyvissä ajoin. Nyt se menee kuitenkin uusiksi, mutta väliäkös tuolla. Tuli ainakin tutustuttua siihen historiaan, ja aloin itse ainakin ymmärtää paremmin esim. kelikalenterin itsensä luonnetta. Se on mahdollisesti hukkunut hieman siihen pilvisyyden havainnointiin, eikä sitä joka ainoaan lehteen voikaan kirjoittaa. Tosin jaoston nimi on sama jatkuvasti ja kuvaa kyllä asiaa. Voisi kyllä nytkin mainita, että ihan pelkät pilvisyyshavainnotkin on ihan hyviä, vaikkeivat ne suoranaisia tähtitieteellisiä havaintoja olekaan.

Selvyyden vuoksi voisi nyt kuitenkin todeta, ettei tarkoitus ole havaita pilvisyyttä sen itsensä takia. Sen sijaan havaitaan selkeitä aikoja ja niiden laatua (seeing, läpinäkyvyys, rajamagnitudi jne.). Jos ei ole selkeää, tehdään selviä negatiivisia havaintoja, jotka voidaan jakaa puolipilviseen eli jotain kuitenkin näkyisi ja pilviseen eli täysin "pilalla" olevaan säähän. Tuloksia ja raportointia pitäisi kehittää juuri nimenomaan kuvaamaan selkeiden öiden määrää ja kelien laatua eikä pilvisyyttä. Itsestään selvää on, että nämä asiat ovat kuitenkin hieman toistensa komplementteja, mutta tämä varmaan on omiaan hyvinkin selkiinnyttämään asiaa ja mahdollisesti poistamaan omituisiakin väärinymmärryksiä jaoston toimien tarkoituksesta. Havainto-ohjelma tulee myös monipuolistumaan. Erilaisten harrastajien havaintoja yhdistetään, jopa eri jaostoista saatuja. Havaintoja voi tehdä monella eri tavalla, pääasiana on harrastuksen monipuolisuus ja mielekkyys.

Toivottavasti tämä ei tunnu liian "aakeelta ja laakeelta". Ohjeita tullaan laatimaan ja yhteisiä jaksoja ja projekteja muokkaamaan. Sen lisäksi voi osallistua omalla tavallaan ja soveltaen. Varminta on ottaa yhteyttä ja kysyä ohjeita tai tarjota ideoita! Oma ideansa on tehdä säännöl- lisiä havaintoja, mutta hylätä ei sovi niitäkään, joille se ei sovi. Ideoita keksitään, lainataan ja muokataan. Tulossa on mm. Aarteen esittämä taivaan sinisyyden määrittäminen, eli tausta- kirkkauden määritys päiväsaikaan. Suunnitteilla on myös vastaava kuutamolla, jolloin perinteisesti ei ole paljoa tehtävissä... Taivaan sinisyyden määritys käy muuten myös valosaastekaavakkeella. Niitäkin on sitten historian ensimmäinen täytetty palautettu, asialla oli Antti Parkkari Turusta! Laitan tähän myös hieman lyhennellen ja mukaellen tämän talven pilottijaksoa koskevaa tekstiä, jota olen jo lähettänyt kirjeenä, koska se saattaa tässä olla osittain liian myöhässä. Toisaalta näitä eivät kaikki ole välttämättä saaneet lukeakseen vielä. Jos tuntuu tuskaisen tutulta, hyppää kohtaan "Lisää pilottijaksosta".

Talvella 1995 järjestetään pilottijakso,.. Paljain silmin osallistuminen on helppoa: Otavan vierestä määritetään rajamagnitudi oheisen kartan ja taulukon avulla (tekstin perässä). Ne on otettu suoraan URSAn kirjasta Tähtitaivas 2000. Mikäli taivas on osittain tai kokonaan pilvessä, tämäkin kirjataan. Jokaiseen havaintoon pitää tietenkin liittää päiväys, kellonaika ja paikkakunta selkeästi, mielellään paikannimen lisäksi edes suurin piirtein koordinaatteja (ainakin, mikäli kyseessä on pienehkö paikkakunta). Havaintoihin kannattaa tietysti laittaa mukaan havaitsija ja maininta, onko kiinnostunut jaoston toiminnasta jatkossa. Kyseessä ei tietenkään ole mikään näkötesti, mutta maininta käytettävistä silmälaseista pitäisi merkitä, linssit imaisevat valoa. Myös esim. väsymys, läheiset pahat valosaastuttajat tai muut erityisesti asiaan vaikuttavat tekijät pitäisi merkitä. Lisäksi voi mainita, onko uusi vai kokenut harrastaja ja mihin tähtiseuroihin kuluu.

Koska tämä sitten pitäisi tehdä? Havaintoja voi itse asiassa tehdä koska vaan ja lähettää niitä jaostoon. Itse pilottijakso on 24.2-12.3.1995, iltaisin klo. 21.00-24.00. Havainnot kannattaa tehdä mahdollisimman useana iltana. Myös tieto havainnot estävästä pilvisyydestä on tärkeä! Tällöin ennen kaikkea kootaan koedataa, jota tullaan käyttämään tulevia projekteja suunnitel- taessa. Se ei suinkaan vähennä toivomuksia havaintojen laadun suhteen! Toivoisin teidän osallistuvan jaksoon mukavaksi katsomallanne tavalla ja levittämään sanaa muille. Varsinkin kokeneiden harrastajien mukaan saaminen olisi tärkeää!

Valokuvausosuuteen... Hyvin oleellista on kuitenkin käyttää yhteistä filmiä, jonka saa otta- malla yhteyttä jaostoon (nyt voi olla jo myöhäistä, mutta tulee niitä talvia). Muuten havait- semme eri filmi- ja kehityserien keskinäisiä eroja eikä eri paikkojen taustataivaan kirkkauksien eroja. (Lisänä muistutetaan, että valokuvauksesta neuvoo Pekka Parviainen).

Paljain silmin voi osallistua ns. joka henkilön version mukaisesti, eli lasketaan Otavan vierestä kolmiosta tähtiä. Siitä ohessa erikseen ohjepaperi. Tietysti paikan yleiskuvaukseen voi käyttää jaoston valosaastehavaintokaavaketta. Jaoston ulkopuolisilta tuleviin havaintoihin olen ajatellut suhtautua kuten malmien etsijöiden kansannäytteisiin (LISÄYS: varmuudenvuoksi, en kuitenkaan aio joka ikiseen vastata). Jaostoon voi tietenkin myös liittyä, mutta se edellyttää Ursan jäsenyyttä. Valokuvaajat saavat filmin ja kehityksen ilmaiseksi. Paljain silmin havainnoista yleisohjeena vielä varmuuden vuoksi mainittakoon, että kenelläkään ei ole standardisilmiä, mutta tärkeää on toimia systemaattisesti. "Systemaattisen virheen" kanssa tulee huomattavasti paremmin toimeen kuin ns. satunnaisen, kun havaintoja ei ole suuria määriä. Paljain silmin voi osallistua (pilottijaksollakin) myös kokeneiden havaitsijoiden versioon. Se on..........

OPERAATIO TWILIGHT

Tämä kuulostaa niin viehättävältä, että laitan tähän tekstiä siitäkin, vaikka ohjeet saattaisivat olla tarkemmatkin. Illan hämärtyessä yksinkertaisesti "pongataan" esiin tulevat tähdet. Muistiin merkitään ajankohta ja tähden magnitudi (mielellään myös nimi). Tähtiä ei napsita mistä vaan, vaan laajahkolta alueelta zeniitistä (muualtakin voi tietysti kirkkaimmat napsia, jos ehtii, mutta ne pitää merkitä erikseen). Asia kuullostaa helpolta, mutta käytännössä ei onnistune aivan tuosta vaan. Tähtitaivas pitää kyllä tuntea ja tähdet tunnistaa hyvin. Lisäksi voi tulla aika kova kiire, kun alkaa tulla pimeämpi. Nauhurin käytöstä voisi olla apua. Tämä voisi hyvin sopia pienelle joukolle. Havaintopaikka pitäisi tietää tarkasti, jotta saataisiin tietoon Auringon laskuaika horisonttiin kyseisellä paikalla. Paikkaa voidaan kyllä yhdessäkin paikantaa. Lisäksi pitää tarkistaa kellonsa aika.

Lisää pilottijaksosta: SURKEAN SÄÄN SATTUESSA MYÖS 13-19.3. KLO 22-24!
Rajamagnitudin määrityksestä: sen voi makunsa mukaan määrittää muutenkin, mutta läheltä kohdealuetta (väli Otava-Ilves)! Asiasta on hyvä mainita kuitenkin, mutta rajamagnitudi kuin rajamagnitudi. Määttäsen Hannu muuten ehdotti, että sitä voi määrittää kokeeksi kummallakin silmällä erikseenkin. Näinhän se... On ollut puhetta myös, että operaatio Twilightiä voi harras- taa myös CCD:llä. Myös valokuvata voi omalla filmillä, ottamalla sarja keskenään samanlaisia kuvia. Rajamagnitudit määritetään vaan kartan avulla. Taustataivaan kirkkaus on sama kuin rajamagnitudi juuri kun tähti tulee näkyviin. Ja taas kuvausajat ja paikka muistiin! Valokuvata voi myös muita erilaisia paikallisia sarjoja!

Mainittakoon myös, ettei tarkoitus ole hylätä kokonaan sitä meteorologistakaan puolta! Valosaasteasioissa tulin juuri tässä lueskelleeksi T+A:n alusta Ursan tarkoitusperiä, ja siellä mainittiin selvästi niihin kuuluvan tähtitieteen JA LÄHIALOJEN harrastuksen edistäminen yms.! Sitten toisaalta, käsittelin juuri vuoden vaihteessä yhtä meteorologista aineistoa. Silloin ihan todellakin tunsin, ettei ole lainkaan niin hassua, että ennen on tehty sääennustuksia kalen- terin avulla! Mutta sellaisista joskus toiste. Nyt ei ole paljoa tilaa, mutta mainittakoon, että Kari Kalervo Vihdistä kirjoitti tästä tammikuun lopun (23.) myrskystä ja siihen liittyneestä ukkosesta. Hän kyseli, ovatko muut havainneet moista. Itse muistaisin kyllä TV:ssä ohimennen mainitun, että talviukkoset eivät ole kovin harvinaisia, vaikken itse muista kovin usein sellaista havainneeni.

Jaostossa puuhailemisesta kiinnostuneet ottakaa rohkeasti yhteyttä. Kirje on tosin vanhan- aikainen, mutta yleensä tehokas tapa ottaa yhteyttä! Pilottijakson tuloksista on tod näk. erilais- ta puuhaa pian tarjolla, ja joku näppärä voisi ottaa ja ruveta toimittamaan erilaisia sääkatsauk- sia, joita ennen on ollut UMIssa. Lisäksi tällaiselle "sihteerille" voisi löytyä käyttöä, niinkuin joskus ennen jaoston historiassa. Markku Siljama ehdotti, että jaostoon koottaisiin esim. lehdistä sääkatsauksia. Mikä ettei, mahtaisiko esim. Markkua kiinnostaa ottaa se homma? Sellaista voi ainakin helposti tehdä missä tahansa.

Alla vielä luvattu kuva, muuten hyviä säitä toivoopi

Aija-Riitta Elo

Kuva liittyy meteorijaoston ja yleisemminkin käytössä oleviin ohjeisiin rajam. määrityksestä, alue 3. Ohessa täydennystä 

lukum.	rm:

1       2.4
2       3.3
3       3.7
4       3.9
5       4.5
6       4.6
15      6.1
19      6.5
20      6.5
23      6.7
25      6.8
27      6.9
29      7.0
33      7.1
37      7.2
44      7.3
 [Kuva]

GEMINIDIEN JA KVADRANTIDIEN SÄÄ

Viime UMissa kyseltiin havaitsijoilta tietoja säätilasta talven kahden suuren tähdenlento- parven aikana. Tyypillisestihän talvikauden säät ovat erittäin oikullisia ja geminidien sekä kvadrantidien parvien maksimit saattavat jäädä helposti pilvien taakse. Aika vaihtelevia säät olivatkin, mutta paikoin parvia saatiin havaittua kohtuullisissa oloissa. Havaitsijat ovat raportoineet tuloksia pyydettyä useammilta öiltä.

Geminiden aikaan näyttää ainakin 12/13.12. olleen täysin pilvessä, joskin raportteja oli vain kolme. Seuraava yö oli vaihtelevampi. Alkuillasta oli Helsingin seudulla puolipilvistä, mutta sen jälkeen pilvistyi. Idempänä on ollut täysin pilvistä. Aamuyön puolella näyttää seljenneen laajemmallakin, sillä ainakin pääkaupunkiseudulla ja Jämsässä on voitu tehdä havaintoja. 14/15.12. Kuusankoski ja Mäntyharju ilmoittaa pilvistä. Espoossa on jälleen saatu havaintoja aamuyön puolella. Helsingissä oli puolipilvistä jo ennen puoltayötä.

Kvadrantidien maksimiyönä 3/4.1. pilvet yllättivät havaitsijat kaikkialla. Parasta havainto- aikaahan olisi ollut aamuyö, mutta Lounais-Suomessa oli jo alkuillasta pilvessä (Raisio klo 20 lähtien). Itä-Suomessa pilvistyi jo ennen puoltayötä (Kuusankoski ja Mäntyharju klo 23, Kuvansi klo 22). Jämsässäkin havaintoja on tehty vain ennen klo 21:ä. Parhaiten havaintoihin päästiin pääkaupungin ympäristössä. Siuntiossa lopettamaan jouduttiin noin 0.45 ja Sipoossa klo 02. Tosin alkuilta oli Helsingin seudulla pilvessä.

Lämpötiloissa ei tehty mitään pakkasennätyksiä, sillä kvadrantidien maksimin aikoihin oli pakkasta noin –10°..–15° tienoilla. Siis vielä kohtuullisen siedettävää.

Jaostoa avustivat seuraavat henkilöt: Petteri Kankaro (Merimasku), Jani Katava (Helsinki, Raisio), Timo Kinnunen (Espoo,Siuntio), Veikko Mäkelä (Helsinki), Hannu Määttänen (Sipoo), Markku Nissinen (Kuvansi), Leo Rajala (Jämsä), Markku Siljama (Mäntyharju) ja Marko Toivonen (Kuusankoski).

Veikko Mäkelä

ENGLISH SUMMARY

First there is a short discussion by the section leader about the role of different kinds of observational activities in the section. They can be regular, follow given instructions or be more freely improvised. One pilot period will be carried out 24.2-12.3. There are some instructions about ways people can participate. One can do it with CCD or usual camera or just with naked eye. There are also suggestions with different levels of difficulty. The object is near Ursa Major and the idea is to study light pollution in that area (zenith) seen from different parts of Finland. (For more information, contact the section.) Leo Wikholm writes about satellites. According to the image of NOAA 10, winter is warm here in North. That infrared image was received on Jan 15, 1994. It shows a long front from the Middle Europe to the Kola Peninsula.

ESA tells that it has two new weather satellite projects. MSG will replace the old Meteosat system and the METOP spacecraft will give complementary meteorological data from a polar orbit after 1995.

Finally, Veikko Mäkelä gives a report about the weather conditions during the meteor showers of Quadrantids and Geminids.

KELIKALENTERI 1994

Havaitsijat/Observers

Matti Suhonen, Helsinki; Veikko Mäkelä, Helsinki; Petteri Kankaro, Merimasku; Markku Pyykkönen, Hollola sekä Alexander Nives ja Jalo Ojanperä, Jyväskylä. Havaintoja yhteensä marraskuussa 262 ja joulukuussa 277.

Leo Wikholmin sääsatelliittiosuus puuttuu toistaiseksi