18.01.2007 pikkuplan@ursa.fi

Tähdenpeittoihin liittyviä termejä Tähdenpeitto on tapahtuma, jossa jokin aurinkokuntamme kappale peittää aurinkokuntaan kuuluvan tai muun kappaleen. Aurinko ei kelpaa peittäväksi kappaleeksi. Jos Aurinko on peittyvä kappale, ilmiötä kutsutaan auringonpimennykseksi. Sitä ei kuitenkaan käsitellä tässä dokumentissa. Tähdenpeitto tähtikarttaohjelman esittämänä Plejadien tähtijoukko peittyi Kuun taakse 12/13.9.2006. Tapahtumien alkaessa Kuu oli itäkoillisessa 16 asteen korkeudessa. Viimeistä neljännestä lähestyvästä Kuusta näkyi valaistuna 67 prosenttia. Tapahtumasta saatiin Helsingissä seitsemän ajoitusta. Seuraavat kuvat esittävät Kuun paikan Plejadien tähtijoukon vierellä ennen tapahtumien alkamista, tapahtumien päättymisen jälkeen sekä tapahtumien aikana. Kunkin kuvan korkeus on kaksi astetta. Plejadien peittymiset 12/13.09.2006 Plejadit klo 22.15 ennen peittymisten alkua Kuu peittää Alcyonen klo 23.42.14 Merope tulee esiin klo 23.33.25 Atlas peittyy klo 23.45.42 Alcyone tulee esiin klo 00.01.39 ZC 0559 -tähti tulee esiin klo 00.18.09 Atlas tulee esiin klo 00.40.48 Pleione tulee esiin klo 00.44.42 Plejadit klo 01.00.00, jolloin peittymiset olivat päättyneet Tähdenpeittojen tyypit Kuun aiheuttamat tähdenpeitot jaetaan tapahtuman keston ja peittyvän kappaleen suuruuden perusteella neljään ryhmään: täydelliset, sivuavat, osittaiset ja vähittäiset tähdenpeitot. Täydelliset tähdenpeitot Täydellisessä tähdenpeitossa tähti katoaa Kuun taakse ja tulee jonkin ajan kuluttua esiin. Tapahtuma kestää kaikkiaan vähintään noin kolme minuuttia. Pisimmillään tähdenpeitto kestää hieman yli tunnin. Sivuavat tähdenpeitot Sivuavassa tähdenpeitossa tähti peittyy Kuun napa-alueiden vuorten taakse ja tulee vähintään yhden kerran esiin ennen kuin koko tapahtuma on ohitse. Tähti saattaa näkyä laakson kohdalla hyvin lyhyen ajan, jonka kestoa on vaikea määritellä. Myös vuoren takanaolo voi olla hyvin lyhytaikainen. Esimerkki sivuavasta tähdenpeitosta Plejadien tähtijoukon kirkkain tähti, Alcyone, sivuaa 23/24.2.2007 Kuun eteläistä reunaa. Alempana olevat kuvat kertovat millä maapallon alueilla peittyminen näkyy, miten sivuamisviiva kulkee Suomessa ja miltä Kuun eteläinen reuna näkyy huomattavasti suurennettuna. Peittyminen näkyy kartassa olevien käyrien pohjoispuolella. Yhtenäisen ja pisteviivan kohdalla peittyminen on sivuava. Sinertävien silmukoiden kohdalla peittymistä rajoittavat Kuun nousu ja lasku. Valkoisen käyrän kohdalla sivuaminen tapahtuu pimeällä taivaalla. Punaisen viivan (Kanadan arktisella alueella) kohdalla sivuaminen tapahtuu hämärän aikana. Pisteviivojen kohdalla sivuaminen tapahtuu päiväsaikaan. Kartta kertoo, että mahdollisia havaitsijoita on ainoastaan Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Kartan oikeassa reunassa on leveyspiiriasteikko ja alareunassa on pituuspiiriasteikko. Keskellä kartan alareunaa oleva teksti kertoo, että Alcyone on Kuun suhteen konjunktiossa 23.2.2007 klo 23:17. Kartan vasemmassa alanurkassa on kartan laatineen ohjelman nimi ja versionumero (WinOccult v.3.6.0). Keskimmäinen kuva kertoo, että Alcyone sivuaa Kuun eteläistä reunaa Kokkolan, Jyväskylän ja Lappeenrannan kautta kulkevan viivan kohdalla. Viivan pohjoispuolella tähti peittyy Kuun taakse ja tulee esiin pitkän ajan kuluttua. Viivan eteläpuolella Kuu ja Alcyone eivät kohtaa toisiaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa on Kuun eteläreunan profiili pituuspiirin 25° E kohdalla. Vihreä, yhtenäinen viiva kuvaa aikaisemmista havainnoista johdettua Kuun pinnan profiilia. Punainen katkoviiva osoittaa mahdollista profiilia. Valkea viiva kuvaa Kuun kiekon keskimääräistä reunaa ja valaistun osan reunaa. Vaaka-akselilla oleva luku "-2m" kertoo, että Alcyone on tässä kohdassa kaksi minuuttia ennen nimellistä sivuamishetkeä. Pystyakselilla oleva luku "-4km" kertoo, että tähti kulkee tällä profiilin tämän kohdan kautta, kun havaitsija on neljä kilometriä nimellisen sivuamisviivan pohjoispuolella. Mittajanat 1" ja 1° kertovat, kuinka pientä osaa Kuun pinnasta kaavio esittää. Pienet, punaiset ja valkeat ympyrät osoittavat aikaisempien havaintojen perusteella odotettavissa olevaa pinnan profiilia. Tässä tapauksessa on tarkasteltu havaintoja vuodesta 1928 vuoteen 2002. Sivuamisen taulukkotiedot Sivuavan tähdenpeiton taulukkotietoihin kuuluvat tasavälisiä pituuspiirejä vastaavat leveyspiirien arvot ja kellonajat, Auringon korkeudet, Kuun korkeudet ja atsimuutit sekä sivuamiskohdat Kuun reunalla usean suuntakulman avulla ilmoitettuina. Muina tietoina ovat kaksoistähden komponenttien tiedot. Muuttuvan tähden tietona ovat tyyppi ja magnitudialue. Tärkeä tieto on havaitsemiseen vaadittavan kaukoputken halkaisija. Se kerrotaan suuntakulman Cusp Angle eri arvoja vastaavina rajamagnitudeina. Alcyone sivuaa 23/24. helmikuuta 2007 Kuun eteläistä reunaa seuraavan taulukon antamien pisteiden kautta kulkevalla viivalla. Tapahtuman päivämäärä ja viikonpäivä ovat yleisajan mukaisia. Koska kesäaika ei ole voimassa, kellonaikoihin tulee lisätä kaksi tuntia. Samalla päivän järjestysnumero kasvaa yhdellä ja viikonpäivä muuttuu lauantaiksi ali sivuaminen tapahtuu 24.2.2007 klo 01:50:37 alkaen. Kutakin havaintopistettä kohden on annettu Auringon ja Kuun korkeudet horisontista, Kuun atsimuutti pohjoisesta laskettuna, havaintopaikan korkeuden merenpinnasta huomioonottava zeniittietäisyyden tangentti, tähden paikan Kuun kiekon reunalla antavat suuntakulmat PA, WA ja CA. Auringon korkeus on annettu vain, jos se on suurempi kuin -13°. Date 2007 helmikuu 23 (perjantai) Nominal site altitude 0m E. Longit. Latitude U.T. Sun Moon TanZ PA WA CA o ' " o ' " h m s Alt Alt Az o o o 20 0 0 65 25 25 23 50 37 12 301 4.55 170.6 182.89 -3.52S 20 30 0 65 10 15 23 50 51 12 302 4.68 170.6 182.92 -3.55S 21 0 0 64 54 55 23 51 4 12 302 4.82 170.7 182.96 -3.59S 21 30 0 64 39 26 23 51 17 11 303 4.97 170.7 183.00 -3.63S 22 0 0 64 23 48 23 51 30 11 304 5.13 170.7 183.04 -3.67S 22 30 0 64 8 0 23 51 43 11 304 5.30 170.8 183.08 -3.71S 23 0 0 63 52 4 23 51 55 10 305 5.48 170.8 183.12 -3.75S 23 30 0 63 35 59 23 52 7 10 305 5.68 170.8 183.16 -3.78S 24 0 0 63 19 46 23 52 19 10 306 5.89 170.9 183.20 -3.82S 24 30 0 63 3 25 23 52 30 9 306 6.13 170.9 183.23 -3.86S 25 0 0 62 46 56 23 52 41 9 307 6.38 171.0 183.27 -3.90S Taulukossa on viimeisenä arvioita siitä, millaisilla kaukoputkilla sivuaminen on havaittavissa. Koska sivuamiskohdan Cusp Angle -kulma on noin -3,5 astetta, havaitsemiseen vaaditaan vähintään 150 mm:n läpimittainen kaukoputki.  Limiting Magnitudes for various telescope apertures (in mm) CA\Tdia 50 100 150 200 250 300 350 -7.9 2.2 3.5 4.0 4.2 4.4 4.5 4.5 -5.9 2.2 3.5 4.0 4.2 4.4 4.5 4.5 -3.9 2.2 3.5 4.0 4.2 4.4 4.5 4.5 -1.9 2.2 3.5 4.0 4.2 4.4 4.5 4.5 0.1 2.8 4.0 4.6 4.8 5.0 5.1 5.2 Osittaiset peittymiset Planeettojen peittymiset voivat olla myös osittaisia. Tällöin osa planeetan kiekosta peittyy ja osa pysyy koko ajan näkyvissä. Planeettojen peittymiset kestävät muutamasta sekunnista runsaaseen 10 minuuttiin. Saturnus peittyi 6.1.2007 Lahdessa niin, että planeetan eteläinen pallonpuolisko pysyi koko ajan näkyvissä. Siitä ei tosin saatu havaintoja pilvisyyden vuoksi. Kuvat esittää tilanteen klo 19:35 - 19:45 kahden minuutin välein. Saturnuksen peittyminen 6.1.2007 Lahdessa Saturnus klo 19.35 Saturnus klo 19.37 Saturnus klo 19.39 Saturnus klo 19.41 Saturnus klo 19.43 Saturnus klo 19.45 Vähittäiset peittymiset Kaksoistähti voi peittyä niin, että yksi komponentti pysyy näkyvissä tai komponenttien peittymisajoissa on selvästi havaittava aikaero. Vaadittava komponenttien välinen kulmaetäisyys on pienempi kuin tähden kahtena näkemiseen vaaditaan. Kaksoistähden peittyminen voi olla osittainen tai vähittäinen. Edellisessä tapauksessa tähden toinen komponentti peittyy Kuun napa-alueiden taakse ja toinen komponentti kulkee Kuun ohitse peittymättä. Jälkimmäisessä tapauksessa molemmat komponentit peittyvät, mutta peittymisten välissä on selvästi havaittava aikaero. Kaksoistähti 35 Sextantis tulee esiin 18.12.2008 noin klo 05. Savukosken eteläpuolella tähti peittyy kokonaan. Tähden komponenttien magnitudiero on vain 1,1 magnitudia. Seuraavat kuvat esittävät esiintulon vaiheet kolmen minuutin aikana. 35 Sextantis tulee esiin 18.12.2008 klo 04.37.30. 35 Sextantis tulee esiin 18.12.2008 klo 04.38.00. 35 Sextantis tulee esiin 18.12.2008 klo 04.38.30. 35 Sextantis tulee esiin 18.12.2008 klo 04.39.00. 35 Sextantis tulee esiin 18.12.2008 klo 04.39.30. 35 Sextantis tulee esiin 18.12.2008 klo 04.40.30. Kaksoistähti Beta Scorpii peittyi 05.03.2002 Marokon rannikolla Casablankan lähellä. Komponenttien välimatka on 13,7" ja niiden välinen suuntakulma on 19°. Beta 1 Scorpii pysyi koko ajan näkyvissä. Beta Scorpii peittyy 5.3.2002 klo 02.16 Beta Scorpii peittyy 5.3.2002 klo 02.19 Beta Scorpii peittyy 5.3.2002 klo 02.22 Beta Scorpii peittyy 5.3.2002 klo 02.25 Beta Scorpii peittyy 5.3.2002 klo 02.28 Beta Scorpii peittyy 5.3.2002 klo 02.31 Mitkä tähdet voivat peittyä? Jossakin päin maapalloa peittyvät kaikki tähdet, joiden etäisyydet ekliptikasta ovat vähemmän kuin noin 6,5 astetta (Kuun radan kaltevuus ekliptikaan nähden + Kuun horisontaaliparallaksi + Kuun kiekon säde = 5° 09' + 1° 02' + 0° 16' = 6° 27'). Tähtien lisäksi voidaan havaita planeettojen, kääpiöplaneettojen, planeettojen kuiden, muiden aurinkokunnan pienkappaleiden sekä joidenkin syväntaivaan kohteiden peittymiset. Kaikki nämä ehdot täyttävät kohteet peittyvät uudelleen viimeistään noin 18,6 vuoden kuluttua, kun Kuun rata on kiertynyt täyden kierroksen ekliptikan ympäri. Peittymissarjat Peittymiset tapahtuvat sarjoina, koska Kuun radan solmupisteet kiertyvät ekliptikan eli Maan radan tason ympäri. Vuodessa solmut liikkuvat 19,5 astetta länteenpäin. Täyteen kierrokseen kuluu noin 18,6 vuotta. Tähdellä on kaksi peittymissarjaa, jos tähden ekliptikaalinen leveys on pienempi kuin noin neljä astetta. Jos tähden ekliptikaalinen leveys on suurempi, nämä peittymissarjat sulautuvat yhdeksi sarjaksi. Huomattavia peittymissarjoja Planeetoilla ja joillakin kirkkailla tähdillä voi olla useita vuosia kestäviä peittymissarjoja. Seuraavassa taulukossa on Plejadien tähtijoukon kirkkaimman tähden, Alcyonen (eta Tauri), Hyadien tähtijoukon edessä olevan Aldebaranin (alfa Tauri), Skorpionin tähdistön kirkkaimman tähden, Antareksen (alfa Scorpii), Leijonan tähdistön kirkkaimman tähden, Reguluksen (alfa Leonis) ja Neitsyen tähdistön kirkkaimman tähden, Spican (alfa Virginis) sekä planeettojen Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus peittymissarjojen alkamis- ja päättymisajat. Maankaltaiset planeetat Merkurius, Venus ja Mars liikkuvat niin nopeasti, että niiden muodostamia peittymissarjoja on vaikea määritellä. Taulukossa ovat niiden peittymisten lukumäärät vuodesta 2000 vuoteen 2020 sekä tälle aikavälille sattuvien ensimmäisten ja viimeisten peittymisten päivämäärät. Peittymissarjojen alkamis- ja päättymisajat Tähti Sarja alkaa Sarja päättyy Peittymisiä Alcyone 15.03.2005 28.09.2010 75 Aldebaran 29.01.2015 03.09.2018 49 Antares 07.01.2005 07.02.2010 69 Regulus 07.01.2007 12.05.2008 19 Regulus 18.12.2016 24.04.2018 19 Spica 07.09.2005 11.01.2007 19 Spica 25.07.2012 27.12.2013 20 Merkurius 29.07.2000 14.12.2020 39 Venus 04.03.2000 12.12.2020 40 Mars 30.07.2000 03.10.2020 43 Jupiter 09.11.2004 10.08.2005 11 Jupiter 29.12.2008 23.02.2009 3 Jupiter 17.06.2012 18.02.2013 10 Jupiter 09.07.2016 30.09.2016 4 Jupiter 28.11.2019 19.02.2020 4 Saturnus 10.12.2006 07.10.2007 12 Saturnus 01.12.2013 25.10.2014 13 Saturnus 09.12.2018 29.11.2019 14 Uranus 27.03.2006 12.05.2007 16 Uranus 14.08.2014 20.12.2015 19 Neptunus 03.07.2007 06.11.2008 18 Neptunus 25.06.2016 27.11.2017 20 Tähden paikka Kuun kiekon reunalla Tähden paikan ilmoittamiseen käytetään suuntakulmaa. Sen kärki on Kuun kiekon keskipisteessä ja toinen kylki kulkee tähden kautta. Toisen kyljen muodostaa perussuunta, joka antaa suuntakulmalle nimen. Suuntakulmia on määritelty neljä: PA - Position Angle, CA - Cusp Angle, VA - Vertex Angle ja WA - Watts Angle. Suuntakulmat kuvassa Seuraavissa kuvissa Venus peittyy Helsingissä päivätaivaalla olevan Kuun pimeän reunan taakse 18.6.2007. Venus on pieni valkoinen piste Kuun reunassa asteikkomerkin 90° oikealla puolella. Kuuta kiertää suuntakulman PA antava asteikko. Kuvasta voidaan päätellä, että Venus peittyy kohdassa PA = 90°. Kuun pohjoisen kärjen mukainen suuntakulma CA on noin kahdeksan astetta pienempi eli CA = +82N. Suuntakulmaa VA ei tästä kuvasta voi arvioida. Suuntakulman WA arvo on ohjelman mukaan 76,23 astetta. Kuvasta näkyy myös, että Kuun sirppien kärkien yhdysviiva on huomattavasti kallellaan taivaan pohjoisnavan suunnan suhteen. Kuvassa näkyy myös rektaskensio- ja deklinaatioasteikot sekä kolme koordinaattilukemaa rektaskensioasteikolla. Kuvassa oleva ohut Kuun halki kulkeva viiru kertoo Kuun liikesuunnan. Kuu liikkuu vasemmalle alas eli sen deklinaatio pienenee. Keskimmäinen kuva esittää Venuksen esiintulokohdan Kuun oikealla puolella. Asteikkoympyrä on jätetty tästä kuvasta pois. Tässäkin kuvassa taivaan pohjoisnavan suunta on ylhäällä. Oikeanpuoleinen kuva esittää Venuksen peittyminen siin, että taivaan lakipiste eli zeniitti on ylhäällä. Suuntakulma PA - Position Angle Tämä yleisimmin käytetty suuntakulma käyttää perussuuntanaan taivaan pohjoisnavan suuntaa. Kuun oma liike tähtien suhteen tapahtuu täsmälleen suuntaan 90° silloin, kun Kuu on ratansa ylimmässä tai alimmassa kohdassa. Kulma kasvaa vastapäivään (pohjoisella pallonpuoliskolla) pohjoisesta (0°) idän (90°), etelän (180°) ja lännen (270°) kautta takaisin pohjoiseen (360°). Suuntakulma CA - Cusp Angle Tämä suuntakulma käyttää perussuuntanaan Kuun sirpin lähintä kärkeä. Jos kärki on pohjoinen, kulman astelukuun liitetään N-kirjain. Eteläinen kärki merkitään vastaavasti S-kirjaimella. Täydenkuun lähellä kärki voi olla läntinen (W) tai itäinen (E), koska Kuu kulkee tällöin useita asteita Auringon vastapisteen pohjois- tai eteläpuolelta. Miinusmerkki asteluvun edessä kertoo, että tapahtuma sattuu kirkkaan reunan puolella. Suuntakulma VA - Vertex Angle Taivaan lakipisteestä eli zeniitistä Kuun kiekon keskipisteen kautta tähteen asetettu kulma on nimeltään Vertex Angle. Sitä käytetään vain harvoin, yleensä silloin, kun kaukoputken jalusta on atsimutaalinen eli sen akselit ovat pysty- ja vaakasuorassa. Suuntakulma WA - Watts Angle Kulman perussuunta on Kuun pohjoisnavan suunta. Suuntakulmaa käytetään erityisesti sivuavien tähdenpeittojen yhteydessä. Kulma kasvaa pohjoisesta idän, etelän ja lännen kautta takaisin pohjoiseen. Miksi tähdenpeittoja havaitaan? Kuun aiheuttamien tähdenpeittojen avulla on löydetty uusia kaksoistähtiä, jotka ovat liian ahtaita suoraan havaittaviksi. Suuren havaintojoukon avulla on tarkennettu Kuun reuna-alueiden yksityiskohtia. Tätä tietoa on käytetty hyväksi mm. auringonpimennysten yhteydessä esiintyvien Bailyn helmien sijaintien ennustamisessa. Tähdenpeittojen avulla on myös määrätty atomikelloajan ja yleisajan eron muuttuvia arvoja. Asteroidien aiheuttamien tähdenpeittojen avulla on määrätty asteroidien kokoja ja muotoja sekä parannettu rataelementtejä. Tähdenpeittojen avulla ensiksi heräsi epäilys, että asteroideilla voisi olla kuita. Myöhemmin epäilyt vahvistuivat todellisuudeksi. Havainnot ovat tuoneet myös uutta tietoa tähtien ominaisuuksista. Kuun peittämän radiokohteen paikka on aikoinaan saatu tarkasti selville seuraamalla kohteen radiosäteilyn muuttumista peittymisen aikana. Tähdenpeittojen havaitseminen on myös hauskaa ajanvietettä. Esim. Plejadien tähtien peittymisten parissa vierähtää helposti pari tuntia. Havaitsemiseen tarvittavia välineitä Tähdenpeittojen visuaaliseen eli katselemalla tapahtuvaan havaitsemiseen tarvitaan: Kaukoputki riittävän erotuskyvyn saavuttamiseksi Radio ajanottokellon aikaan asettamiseen ja kellon käyntivirheiden selvittämiseksi Monimuistinen ajanottokello Nauhuri, sanelukone tai MP3-soittimen sanelukonetoiminto muistiinpanojen tallentamiseen Kartta, GPS-vastaanotin tai Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelu havaintopaikan koordinaattien määräämiseksi Havaintovihko pysyvään muistiinpanojen tallettamiseen Havaintolomakkeita paperilla tai sähköisenä havaintojen eteenpäin lähettämiseen Kaukoputki Kaukoputken ei tarvitse olla suuri. Kirkkaiden tähtien peittymiset ensimmäisessä neljänneksessä olevan Kuun pimeän reunan taakse ovat hyvin havaittavissa jo 50 mm läpimittaisella kaukoputkella. Esiintulojen ja himmeiden tähtien peittymisten havaitsemiseen tarvitaan suurempia kaukoputkia. Okulaari tulee valita niin, että Kuun valaistusta osasta näkyy mahdollisimman vähän. Okulaari tulee pitää puhtaana. Pöly, naarmut ja rasvatahrat sirottavat valoa ja pienentävät taivaan taustan ja tähden välistä kontrastia. Kirkkaan Kuun häikäisevää vaikutusta voi pienentää asettamalla okulaarin polttotasoon tai muuhun sopivaan paikkaan osan näkökentästä peittävä himmennin. Jalustan rakenteella ei ole väliä. Pääasia on, että jalusta kaukoputkineen ei tärise ihan pienestä tuulesta tai tönäisystä. Pienen tönäisyn aiheuttaman värinän pitäisi vaimentua muutamassa sekunnissa. Parallaktinen jalusta ja seurantalaite ovat hyödyllisiä, mutta eivät välttämättömiä. Yhtä havaintoa varten kaukoputken tuntiakselin ei välttämättä tarvitse osoittaa tarkasti pohjoiseen. Useiden peräkkäisten peittymisten havaitseminen helpottuu, jos kaukoputki suunnataan oikein. Radio Tähdenpeittojen havaitsija tarvitsee radiota ajanottokellon tarkistamiseen tai suoraan havaintojen ajoittamiseen. Radio Suomi lähettää aikamerkkejä jokaisen tasatunnin edellä. Aikamerkit muodostuvat kuudesta 1000 Hz:n taajuisesta äänestä. Ensimmäinen piippaus alkaa klo xx:59:55,00. Viisi ensimmäistä piippausta kestävät kukin 0,1 sekuntia. Uuden tunnin alkavan äänimerkin pituus on 0,5 sekuntia. Aikamerkin tarkkuus on koko Suomessa parempi kuin viisi millisekuntia. Radio Suomen ohjelmat aikamerkkeineen kuuluvat toisinaan televisio-ohjelmien taustalla. Tätä aikamerkkiä ja tekstitelevisiossa näkyvää kellonaikaa ei tule käyttää ajanottokellon käynnistämisen perusteena. Television kautta aikamerkit viivästyvät useita sekunteja alkuperäiseen verrattuna. Eron huomaa selvästi, kun katsoo esim. jalkapallo-ottelua televisiosta ja kuuntelee selostusta radiosta. Radion selostaja "tietää" mitä ottelussa tapahtuu ennenkuin tapahtuma näkyy kuvaruudussa. Lyhytaaltovastaanottimilla voidaan saada aikamerkkejä lähes milloin tahansa. Useat aikamerkkiasemat mm. Brittein saarilla lähettävät jatkuvia aikamerkkejä mm. 5 megahertsin taajuudella. Saksassa on Mainflingenissä Frankfurt am Mainin lähellä pitkillä aalloilla toimiva aikamerkkiasema DCF77. Tämän 77,5 kHz:n taajuutta käytetään mm. radio-ohjatuissa kelloissa. Aikamerkkiin on koodattu binäärikoodattuina lukuina (BCD) minuutti, tunti, päivä, viikonpäivä, kuukausi ja vuosi. Signaalissa on myös tieto, onko Keski-Euroopan kesäaika voimassa vai ei. Sekunnin 59 kohdalla aikamerkkilähetteessä on tauko. Koodattu tieto kertoo, mikä minuutti alkaa seuraavana. Aseman lähetettä voidaan vastaanottaa jopa 2000 kilometrin päässä eli Suomessa Oulussa asti. Asemasta antavat tietoja mm. Internetsivut: http://en.wikipedia.org/wiki/DCF77 http://www.ptb.de/en/org/4/44/442/dcf77_1_e.htm. Ajanottokello Ajanottokelloja on  kolmea päätyyppiä: mekaanisia jousikäyttöisiä kelloja, digitaalisten rannekellojen kylkiäisinä tulevia ajanottotoimintoja sekä erillisiä ajanottoihin tarkoitettuja digitaalisia kelloja. Joitakin MP3-soittimia saa toimimaan myös ajanottokelloina. Hakukoneet antavat tietoja eri valmistajien kelloista mm. hakusanoilla "ajanottokello", "sekuntikello", "timer clock" ja "stopwatch." Mekaaniset ajanottokellot eivät sovellu tähdenpeittojen ajoittamiseen, koska niillä voidaan saada vain yhden tai kahden tapahtuman ajankohdat talteen. Digitaalisissa rannekelloissa on usein mukana ajanottotoiminto. Jotkut kellot ovat normaalin kellon, kompassin, ilmapuntarin, lämpömittarin ja GPS-vastaanottimen yhdistelmiä. Joihinkin kaulaan ripustettaviin digitaalisiin ajanottokelloihin voidaan tallettaa hyvin runsaasti väliaikoja ja selata jo talletettuja aikoja mittaustoiminnon ollessa vielä käynnissä. Väliaikoja voidaan tallettaa enimmillään lähes tuhat kappaletta. Ei tulisi valita monimuistikelloa, johon mahtuu vähemmän kuin 20 väliaikaa. Koska ajanottokelloa ei ole tarkoitettu käytettäväksi pakkasessa, kello tulee pitää esim. takin sisäpuolella silloin, kun ajoitettava tapahtuma ei ole tulossa minuutin tai kahden sisällä. Useimpien kellojen käyttölämpötiloiksi määritellään -10° C - +50° C. Ajanottokellon käyntivirhe tulee ottaa selville. Monimuistikellojen tarkistamiseen voi käyttää Yleisradion tasatuntiaikamerkkejä. Seurantajakson pituuden tulee olla useita tunteja. Ajanottokelloa valittaessa tulee ottaa huomioon, että osa kelloista muuttuu puolen tunnin kuluttua käynnistyksestä mittaamaan ja näyttämään sadasosasekuntien asemesta kymmenesosasekunteja. Urheilukilpailuissa 10 000 metrin juoksun ajoittamiseen tämä vähentynyt tarkkuus riittää. Tähdenpeittoja ajoitettaessa tulee 0,01 sekunnin tarkkuus olla käytettävissä koko ajan. Ajanottokelloja on saatavissa urheilutarvike- ja kelloliikkeistä. Monet optisia tuotteita myyvät verkkokaupat myyvät ajanottokellojakin. Halvimmillaan kellon saa noin 10 eurolla. Erimerkkisten ajanottokellojen koneistot voivat olla peräisin samalta valmistajalta. Useat valmistajat, mm. Seiko antavat verkkosivuillaan runsaasti tietoja useista ajanottokelloista. Saatavilla on jopa kellojen käyttöohjeita. Seikon valikoimissa on mustia, harmaita, keltaisia, sinisiä ja punaisia ajanottokelloja. Seikon ajanottokelloista tuodaan Suomeen mm. 100-muistipaikkaista mallia S2360P, joka maksoi lokakuun 2008 alussa maahantuojan verkkosivujen mukaan 99 euroa. Sivuilta löytyy tietoja myö jälleenmyyjistä. Firefox-merkkisestä satamuistipaikkaisesta ajanottokellosta on kertynyt kokemuksia usean vuoden ajalta. Kello löytyi 1990-luvulla helsinkiläisen urheilutarvikeliikkeen tarjousmyynnistä. Silloin oli saatavissa kelloja 20-muistipaikkaisesta 100-paikkaiseen. Käynnissä oleva Firefox-ajanottokello. Kellossa on ajanottotoiminnan lisäksi normaali kalenteri- ja kellonaikatoiminto sekä pienten taajuuksien mittaamistoiminto. Kellon ajanottotoiminto jatkuu, vaikka kello siirrettäisiin kalenterinäyttöön. Väliaikoja selataan mittauksen ollessa käynnissä lopusta alkuun. Mittauksen pysäyttämisen jälkeen tuloksia selataan alusta loppuun. Tämä yksilö edistää muutaman sekunnin viikossa. Kellon litiumpari on pitänyt tähän mennessä vaihtaa yhden kerran. Vaihtaminen onnistui ilman kellosepän apua avaamalla pienellä ristipääruuvimeisselillä kuusi ruuvia. Kellon kalenteri on mennyt kerran perusteellisesti sekaisin. Vuosiluvun saattaminen taas oikeaan arvoonsa kesti jonkin aikaa, koska piti kelata koko vuosilukualue läpi. Kello siirtyy usein itsestään ajanasetustoimintoon. Mode-painikkeella kello palaa normaalitilaan. Kello on jokapäiväisessä käytössä rannekellon asemesta. Kellon pysäytysviive Tähdenpeittoa ajoitettaessa kelloa ei saada pysähtymään samaan aikaan kuin tähti katoaa Kuun taakse tai tulee esiin Kuun takaa. Tämä aikaviive riippuu havaitsijasta ja käytetystä kellosta. Tyypillinen ajoitusviive on 0,4 sekuntia. Pysäytysviive voidaan mitata ajoituskellolla. Osoitinkellossa peitetään puolet kellotaulusta paperinpalalla. Kello käynnistetään ja pysäytetään heti, kun osoitin tulee näkyviin paperin reunan takaa. Osoittimen näyttämän ja peitetyn sekuntinumeron erotus on kellon pysäytysviive. Koe toistetaan useita kertoja peittämällä kellotaulusta eri kohtia. Saaduista arvoista lasketaan keskiarvo. Digitaalikelloissa peitetään joko minuuttien numero tai kymmenien sekuntien numero ja kello pysäytetään näkyviin jääneen numeron vaihduttua. Tämäkin koe toistetaan useita kertoja. Nauhuri Useiden lähekkäisten tähdenpeittojen ja sivuavien tähdenpeittojen ajoittaminen on mahdollista, jos saadaan talletettua tieto, mitkä tapahtumat ovat kyseessä. Nämä tiedot voidaan tallettaa ääninauhurilla, videokameran mikrofonilla tai MP3-soittimen mikrofonilla. Kaukoputkeen liitetyllä videokameralla voidaan samalla kuvata itse tapahtuma. Sopivilla laitteilla kuvaan voidaan liittää esim. DCF77-aseman antama päivämäärä ja kellonaika. Kasettinauhurin huonona puolena on se, että kasetille ei mahdu radion tasatuntiaikamerkeistä kuin yksi. Jos erillisellä radiolla voidaan kuunnella jatkuvasti lähettävää aikamerkkiasemaa, saadaan nauhan toiselle kanavalle aikamerkki ja toiselle havaitsijan selostus ajoitettavasta tapahtumasta. Eri lähteistä peräisin olevien äänien talletus ei välttämättä kuulu nauhurin normaaleihin toimintoihin.  MP3-soittimissa on usein mukana pieni mikrofoni, joka riittää esim. havaitsijan oman äänen tallettamiseen. Äänitys voidaan aloittaa jo kotona äänittämällä radion aikamerkit. Äänitystä ei pysäytetä havaintopaikalle siirtymisen ajaksi. Peittymisen aikana soittimelle kerrotaan, mitkä tähdet peittyvät muutamien minuuttien kuluessa, millainen säätila on (pilvisyys, lämpötila, kosteus, tuuli, näkyvyyttä haittaavat tekijät), mitä kello on (tasaminuutit sopivin välein). Peittymisen tai esiintulon tapahduttua kerrotaan, mikä tähti oli kyseessä ja millä kohtaa Kuun reunaa tapahtuma sattui. On hyvä, jos tapahtumaan liittyvä ajoituskellon piippaus saadaan äänitettyä. Tapahtumien loputtua äänitystä jatketaan kunnes saadaan uudestaan äänitettyä radion aikamerkkejä. Ennen havaintopaikalta poistumista käydään läpi ajoituskellon väliaikalukemat ja sanellaan ne soittimelle. Myöhemmin äänitys kuunnellaan useaan kertaan ja pääkohdat kirjoitetaan paperille. Tulosten tarkka kirjaaminen voi vielä useita päiviä. Äänitetyn aikamerkin ja ajanottokellon avulla voidaan saada tapahtumien ajankohdat selville sekuntia tarkemmin. Videonauhurin käyttö edellyttää kaukoputkea, jossa on seurantalaite sekä sovitteet kameran liittämiseen.  Kartta Jotta tähdenpeittohavaintoa voitaisiin käsitellä edelleen, on tiedettävä milloin ja missä se on tehty. On toivottavaa, että havaintopaikan pituus- ja leveyspiirit ovat tiedossa yhden kaarisekunnin tarkkuudella sekä korkeus merenpinnasta 30 metrin tarkkuudella. Yksi kaarisekunti vastaa Suomessa keskimäärin 30 metrin eroa leveyspiireissä ja 15 metrin eroa pituuspiireissä. Peruskartasta 1:20 000 tai 1:25 000 saa paikan suorakulmaiset koordinaatit mitattua varsin helposti 15 metrin tarkkuudella, jos karttaa voi lukea puolen millimetrin tarkkuudella. Korkeuden merenpinnasta saa arvioitua korkeuskäyrien avulla ainakin 20 metrin tarkkuudella. Likimääräiset geodeettiset koordinaatit (tarkkuus noin yksi kaariminuutti) voi arvioida kartan reunaan painettujen astelukujen avulla. Tarkemmat arvot saa mitattua GPS-vastaanottimen avulla usean mittauksen keskiarvona. Jos tätä ei ole käytössä, Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Kansalaisen karttapaikka tuo avun. Palvelusta saa etsittyä koordinaatit paikan osoitteen ja kunnan nimen avulla. Jos katuosoitetta ei ole tai se ei ole tiedossa, etsinnän voi aloittaa sivulla olevan Suomen kartan avulla. Hiiren osoitin viedään paikan likimääräisen sijainnin kohdalle ja klikataan hiiren ykköspainiketta (useimmiten vasen painike). Tarkennetaan karttaa näkymää siirtämällä ja  mittakaavaa muuttamalla kunnes käyttöön tulee mittakaava 1:4 000. Nyt etsitään kartalta haluttu paikka ja tehdään koordinaattijärjestelmien välinen muunnos klikkaamalla painikkeita Näytä kartalla ja Muunna. Saaduista koordinaattiarvoista kirjoitetaan muistiin EUREF-FIN maantieteelliset koordinaatit, jotka ovat likimain samat kuin WGS84-järjestelmän koordinaatit. Näiden avulla havainnon käsittelijä saa selville, kuinka kaukana Kuun reunasta tähti oli havaintohetkellä. Kartan saa tulostaa omaan käyttöön esimerkiksi havaintopäiväkirjan liitteeksi, mutta sitä ei saa käyttää minkäänlaiseen julkaisutoimintaan ilman Maanmittauslaitoksen kirjallista lupaa. Havaintopäiväkirja Havaintoja ei tule kirjoittaa irrallisille paperilapuille kuin tilapäisesti. Viimeistään kotiin saavuttua havainnot tulee kirjoittaa havaintopäiväkirjan (myöhemmin "vihko") asianmukaiseen kohtaan. Havaintopäiväkirjaksi sopii esim. 50-lehtinen A5- tai A6-kokoinen vaha- tai muovikantinen vihko. Liimanidotuilla vihoilla on taipumus hajota jo lyhyen käytön jälkeen. Kovakantinen sidottu muistikirja tuonee avun tähän pulmaan. Kirjattavia tietoja ovat: päivämäärä, missä havaittiin, mitä laitteita oli mukana, havaitut tähdet, käytetyt okulaarit, ajanottolaitteen käynnistys- ja tarkistusajat sekä saadut korjaamattomat havaintoajat. Vihkoon tulee kirjata myös säätila (pilvisyys, tuuli, lämpötila, suhteellinen kosteus, tiivistyikö laitteisiin kastetta tai huurretta). Taivaan läpinäkyvyys tai paljain silmin näkyvien himmeimpien tähtien magnitudit määrätään testialueilla näkyvien tähtien lukumäärien perusteella. Myös tähtien väreilyn voimakkuuden eli seeingin arviointi on hyödyllistä. Havaintovihkoon saa kirjoittaa myös muita huomioita. Havaintolomakkeet Havaintolomakkeita on saatavissa ainakin paperisina. Jos lomakkeita ei ole käytettävissä, havainnot voi toimittaa edelleen käsiteltäviksi siististi paperille kirjoitettuna. Vaihtoehtoisesti havainnot voi lähettää sähköpostina. Suomessa tehdyt havainnot voi lähettää osoitteeseen pikkuplan@ursa.fi. Havaintoon tulee sisältyä seuraavat tiedot: paikan nimi havaitsijan nimi ja osoite havaintopaikan koordinaatit WGS84-järjestelmän mukaisina käytetty kaukoputki [optinen tyyppi (linssikaukoputki, Newton-kaukoputki, katadioptrinen kaukoputki, jokin muu tyyppi), halkaisija, polttoväli, onko jalusta ekvatoriaalinen vai atsimutaalinen, seuranta käsin vai moottorilla] havainnon päivämäärä ja kellonaika yleisajan UTC mukaisesti [vuosi, kuukausi, päivä, tunnit, minuutit, sekunnit desimaaleineen ("seinäkelloajasta" tulee vähentää normaaliaikana kaksi tuntia, kesäaikana kolme tuntia, tarvittaessa pitää korjata myös päivämäärä)] tähden nimi tapahtuma (peittyminen, esiintulo, kirkas vai pimeä reuna) ajoitusmenetelmä (esim. ajanottokello) miten ajoitus on tarkistettu (esim. verrattu Yleisradion aikamerkkiin) havaitsijan ja havaintovälineen myöhästymiskorjauksen arvo sekunteina havainnon tarkkuus havainnon varmuus (peittyminen todella tapahtui ilmoitettuna aikana, kyseessä saattoi olla havaintovirhe, kyseessä mitä ilmeisimmin oli havaintovirhe) taivaan läpinäkyvyys (hyvä, keskinkertainen, huono) seeing (hyvä, keskinkertainen, huono) lämpötila (asteen tarkkuus riittää). Lämpötilatiedon puute ei tee havaintoa kelvottomaksi. mahdollisia muita huomioita Havaintojen redusointi Ennusteita laativa ohjelma voi myös laskea, kuinka kaukana peittyvä tai esiintuleva tähti oli havaintohetkellä Kuun reunasta. Laskentatuloksiin kuuluu muitakin tietoja. Ohjelman WinOccult tulostiedosto sisältää havaitsijan nimen (poistettu alla olevasta esimerkistä), tähden numeron jossakin luettelossa, havaintohetken, ilmiön laadun, havainnon varmuutta kuvaavan luvun, oliko kyseessä sivuava peittyminen tai kaksoistähti. Alla oleva esimerkki on 12/13.9.2006 havaituista Plejadien tähtien peittymisistä. ref Star No. y m d h m s PhCeGr D 1 R 552 2006 09 12 20 14 42.14 3 1 2 R 545 2006 09 12 20 33 25.6 2 1 3 R 560 2006 09 12 20 45 41.91 3 1 4 R 552 2006 09 12 21 01 38.72 2 1 5 R 559 2006 09 12 21 18 08.63 2 1 6 R 560 2006 09 12 21 40 48.08 2 1 7 R 561 2006 09 12 21 44 42.08 2 1 Samojen tähtien havaintotulokset ovat alla. Sarake O-C kertoo tähden etäisyyden Kuun reunasta. Reunan todellinen muoto on otettu huomioon. Jos tähti olisi ollut Kuun reunan sisäpuolella, etäisyyden arvo olisi ollut negatiivinen. Tällöin katoamishavainto olisi ollut myöhässä tai esiintulohavainto olisi tehty liian aikaisin. Sarake PA antaa tapahtumakohdan suuntakulman. ref O-C PA l b AA limb scale P D 1 5.45 40.66 7.53 -5.28 52.64 -2.21 1.032 52.38 9.45 2 1.44 266.65 7.55 -5.31 278.57 -0.93 1.032 278.55 -6.41 3 11.57 79.77 7.56 -5.32 91.65 -0.18 1.032 91.65 7.66 4 0.27 280.10 7.57 -5.34 291.94 -0.14 1.033 291.84 -4.76 5 1.96 197.14 7.57 -5.37 208.92 -0.08 1.033 208.38 -8.10 6 0.54 239.91 7.58 -5.40 251.62 0.45 1.033 251.55 -8.63 7 0.75 256.23 7.58 -5.40 267.93 0.37 1.034 267.93 -7.51 Osa suurista etäisyyksistä aiheutuu siitä, että tähti on ollut havaintohetkellä näkökentässä huonossa paikassa tai Kuun kirkas osa on häikäissyt havaitsijaa.