15.02.2019 pikkuplan@ursa.fi

Tähdenpeittoennusteiden sarakkeiden selityksiä Sarakkeiden selitykset Sarake Selitys Pituus GPS-laitteen, Maanmittauslaitoksen karttapaikka -palvelun tai Google Earth -ohjelman avulla määrätty pituusaste. Leveys GPS-laitteen, Maanmittauslaitoksen karttapaikka -palvelun tai Google Earth -ohjelman avulla määrätty leveysaste. korkeus Ennusteita laadittaessa käytetty paikkakunnan korkeus merenpinnasta. Vasta kilometrien suuruisilla korkeuseroilla on merkitystä tapahtuma-aikaa laskettaessa. kello Tapahtuman aika on Suomen virallisen normaali- tai kesäajan mukainen. Jos peittymisaika on mahdollinen sekä kesäajan että normaaliajan aikana, on kerrottu kummasta ajasta on kyse. Samoin kuunpimennyksestä ilmoitetaan, koska sen aikana on mahdollista havaita normaalia himmeämpiä tähtiä. P Tapahtuman tyyppi. D kertoo, että tähti katoaa Kuun reunan taakse. Esiintulosta ilmoitetaan kirjaimella R. Jos tapahtuman tyyppi on M, tähti ei peity kyseisellä paikalla. Tähden ja Kuun lähimmän napa-alueen reunan väliin saattaa jäädä yhden kaariminuutin suuruinen rako. Vain kirkkaimpien tähtien ohitukset ilmoitetaan. Ohitusetäisyyttä ei ilmoiteta. Jos hyvin lähellä näkyy sivuava tähdenpeitto, siitä saatetaan ilmoittaa G-kirjaimella. Sivuavista tähdenpeittojen kertovat erilliset dokumentit. tähti Tähden numero luettelossa Zodiacal Catalogue tai planeetan nimi. ZC-luettelo sisältää 3536 ekliptikan lähistön tähteä. [Vuonna 2020 peittyvien tähtien tietoja] mag Tähden visuaalinen kokonaismagnitudi val Kuusta valaistuna näkyvän osan suuruus prosentteina. Jos valaistu osa suurenee, lukua seuraa plus-merkki. Pienenevää valaistua osuutta seuraa miinus-merkki. Merkinnät "100–" tai "100+" tarkoittavat, että Kuusta näkyy valaistuna vähintään 99,5 prosenttia. Kuunpimennyksen aikana tässä sarakkeessa oleva luku kertoo, kuinka monta prosenttia Kuusta on täysivarjon ulkopuolella. elon Kuun elongaatio eli kulmaetäisyys Auringosta. Elongaation suuntaa ei kerrota. Aur h Auringon korkeus horisontista. Se mainitaan vain, jos korkeus on suurempi kuin -13 astetta. Kuun h Kuun korkeus horisontista. Vain planeettojen ja joidenkin kirkkaiden tähtien tapahtumat on ilmoitettu, jos Kuu on alempana kuin 10 astetta. Kuun ats Kuun atsimuutti eli kulmaetäisyys pohjoisesta myötäpäivään. Idän atsimuutti on 90°, etelän 180° ja lännen 270°. Vuosikirjassa Tähdet atsimuutit ilmoitetaan eteläsuunnasta lähtien eli tässä verkkoversiossa olevat atsimuutit saadaan painetun vuosikirjan atsimuuteiksi lisäämällä tai vähentämällä 180 astetta. Suuntakulmien määrittely Peittyvän tähden paikka ilmoitetaan yleensä suuntakulmien PA ja CA avulla. Kulma PA saa kaikki arvot nollan ja 360 asteen väliltä. Kuun oma liike tähtien suhteen tapahtuu keskimäärin suuntaan 90°. Kulma CA saa arvot −90° − +90°. Astelukuun liitetään Kuun sirpin lähimmän kärjen mukaan joko N- tai S-kirjain. Edellinen tarkoittaa, että vertailukohtana on sirpin pohjoinen kärki. Jos tapahtumakohta on Kuun kirkkaan reunan puolella, kulman CA arvo on negatiivinen. Oheisen kuvan tapauksessa tähden peittyessä kulmat saavat seuraavat arvot: PA = 44° ja CA = 64°N. Tähden esiintulokohta määritellään puolestaan seuraavasti: PA = 288° ja CA = –50°N. Kuunpimennys ja suuntakulma CA Kuunpimennyksen aikana sarakkeilla val ja CA on pimennykseen liittyvät merkitykset. Edellisessä on E ja Kuun valaistu osuus. Jälkimmäisessä on tähden etäisyys täysivarjon keskipisteestä prosentteina sekä U. Peittyvän tai esiintulevan tähden paikka voidaan määrittää suuntakulman PA avulla. Kuu oli 21.1.2019 osittain tai kokonaan täysivarjossa klo 05.34−08.54. Tähti ZC 1223 (7,7 mag) peittyi Helsingissä klo 06.11. Kuusta näkyi valaistuna 41% eli Kuusta oli 41 prosenttia täysivarjon ulkopuolella. Tähden etäisyys täysivarjon keskipisteestä oli 89% täysivarjon halkaisijasta. val-sarakkeessa oli 41E ja CA-sarakkeessa oli 89U. Kuva esittää tilanteen klo 07.20. Täydellisen pimennyksen keskikohta oli klo 07.12. Tähti ZC 1223 on Kuun oikealla puolella varjon reunassa oleva keltainen tähti HIP 39749. Puolivarjossa oleva kirkas tähti on HIP 39535 (6,21 mag). Kuvia kuunpimennyksen aikaisista peittymisistä on tammikuun 2019 kuvien joukossa. Libraatio toukokuussa 2019. Maan keskipisteeseen lasketun libraation käyrä on sileä (sininen). Maan pinnalta (Helsingistä, pituus 25°E ja leveys 60°N) havaittavan libraation käyrä muodostuu keltaisista pisteistä. Käyrien vierellä olevat valkoiset numerot ovat toukokuun päivien numeroita. Libraatiokäyrän muoto ja asento muuttuvat kuukaudesta toiseen. Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi. Libraation määrittely Kuun libraatio jakautuu pituusasteen (vaaka-akseli) ja leveysasteen (pystyakseli) suuntaiseen komponenttiin. Oheisessa kuvassa geosentrisen libraation käyrä on sininen. Koska Kuun rata on elliptinen, Kuun ratanopeus on suurin perigeumissa ja pienin apogeumissa. Kuun pyörimisnopeus on vakio. Tästä syystä Kuun pyöriminen on välillä "edellä" ja välillä "jäljessä". Vuorokautinen libraatio Pyörivän Maapallon mukana liikkuva havaitsija katsoo Kuuta vaihtuvista suunnista. Tämä aiheuttaa oheisen kuvan sileään käyrään aaltoilua. Keltainen piste siirtyy päivittäin aallon eri kohtiin. Kuu 16.10.2017. Näemme Kuun itäisen reunan taakse. Pituusasteen suuntainen libraatio ja Kuun keskipisteen pituusaste ovat negatiivisia eli itäisiä. Näemme Grimaldi-kraatterin Kuun reunan lähellä ja Humboldt-kraatterin kaukana reunasta. Kahden viikon kuluttua, 30.10.2017, pituusasteen suuntainen libraatio on läntinen eli positiivinen. Grimaldi on kaukana Kuun reunasta ja Humboldt on reunan lähellä. Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi. Pituusasteen suuntainen libraatio Pituusasteen suuntainen libraatio vaihtaa kahden viikon välein suuntaansa itäisestä eli negatiivisesta läntiseen eli positiiviseen ja takaisin itäiseen. Sopiva itäisen libraation merkki on Kuun reunan lähellä oleva Grimaldi-kraatteri. Kahden viikon kuluttua läntinen libraatio on suurimmillaan ja Grimaldi-kraatteri on kaukana Kuun reunasta. Kuun vastakkaisella reunalla merkkikraatterina toimii Humboldt. Se on kaukana Kuun reunasta, kun Grimaldi on reunan lähellä. Kuu 08.10.2017. Näemme Kuun pohjoisreunan taakse. Leveysasteen suuntainen libraatio ja Kuun keskipisteen leveysaste ovat positiivisia eli pohjoisia. Näemme Newton- kraatterin ja ZC 0444 -tähden Kuun etelänavan lähellä. Plato-kraatteri on kaukana pohjoisesta reunasta. Kahden viikon kuluttua, 22.10.2017, leveysasteen suuntainen libraatio on negatiivinen eli eteläinen. Newton on kaukana reunasta ja Plato on reunan lähellä. Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi. Leveysasteen suuntainen libraatio Kuun rata on kallistunut Maan ratatasoon nähden runsaat viisi astetta. Tämän vuoksi näemme välillä Kuun pohjoisnavan taakse. Libraatio saa tällöin positiivisia arvoja ja Kuun keskipisteen leveysaste on positiivinen eli pohjoinen. Välillä näemme hieman Kuun etelänavan taakse. Libraatio saa tällöin negatiivisia arvoja ja Kuun keskipisteen leveysaste on negatiivinen eli eteläinen. A Kerroin, jonka avulla lasketaan tapahtuman aika toiselle pituusasteelle. B Kerroin, jonka avulla lasketaan tapahtuman aika toiselle leveysasteelle. Korjauskerrointen käytöstä kertoo dokumentti Korjauskertoimet. rekt Tähden rektaskensio vuoden 2000 koordinaatistossa. dekl Tähden deklinaation vuoden 2000 koordinaatistossa. erisnimi Tähden yleisesti käytössä oleva nimi ja Bayerin tai Flamsteedin tunnus. Jos tähdellä ei ole mitään näistä, sarake on tyhjä tai siinä on muuttuvan tähden tunnus.