Tähdenpeittojen korjauskertoimien käyttö
Tähdenpeittoennusteessa on usein tapahtumarivin lopussa kaksi yksidesimaalista
etumerkillistä lukua. Sarakkeiden otsikossa on näiden lukujen yläpuolella kirjaimet
A ja B sekä lukuarvojen yksikkönä m/o. Nämä luvut ovat korjauskertoimia, joiden
avulla tapahtuman aika lasketaan toista paikkakuntaa varten. Korjauskertoimet
voivat saada kaikki arvot nollan ja 9,9:n väliltä. Kerroin voi olla negatiivinen.
Jos etenkin B-kertoimen arvo on suuri, ei tapahtuma-aikaa voi laskea tarkasti
muutamaa kymmentä kilometriä kauemmaksi. Kertoimen arvo 9,9 tarkoittaa, että
sivuava tähdenpeitto tapahtuu muutaman kilometrin päässä.
Korjauskertoimien A ja B sekä lähtö- ja kohdepaikkakuntien pituus- ja leveysasteiden
arvojen avulla lasketaan tapahtuman ajanhetki kohdepaikkakunnalla seuraavasti:
Ajan muutos = A * (kohdepituus – lähtöpituus) + B * (kohdeleveys – lähtöleveys)
Kohdepaikan aika = Lähtöpaikan aika + Ajan muutos
Ajan muutos saadaan minuuteissa, jos pituus- ja leveyspiirien arvot ovat asteina.
Esimerkki 1
Venus peittyy ennustetaulukon mukaan Lappeenrannassa 21.5.2004 klo 14.56.39.
Mihin aikaan se peittyy Hartolan kirkon lähellä?
Hartolan kirkon pituus- ja leveyspiirien arvoiksi saadaan esim. vuonna 1979
julkaistun Fennia-kartaston avulla +26,02° (E) ja +61,58° (N).
Korjauskertoimet antanut tähdenpeittoennusteita laativa ohjelma käsittelee
Greenwichin nollameridiaanin itäpuolisia pituuspiirejä positiivisina.
Vastaavasti päiväntasaajan pohjoispuoliset leveyspiirit ovat positiivisia.
Lähtöpaikkana on Lappeenrannan keskustassa paikka, jonka pituus- ja leveysasteiden
arvot ovat +28,680° (E) ja +61,058° (N). Koska korjauskertoimet tunnetaan vain
yhden desimaalin tarkkuudella, pituus- ja leveysasteiden arvoja on turha ilmoittaa
kolmen desimaalin tarkkuudella. Oikeastaan kaksikin desimaalia on liikaa.
Korjauskertoimet ovat: A = +1,0 min/°, B = +2,0 min/°.
Ajan muutos [min] | = | 1,0 * (26,02 – 28,680) + 2,0 * (61,58 – 61,058) |
| = | 1,0 * (–2,66) + 2,0 * 0,522 |
| = | –2,66 + 1,044 |
| = | –1,616 |
Ajan muutos | = | –0 h 1 min 37 s |
Venus peittyy siis Hartolan kirkon luona 21.5.2004
klo 14 h 56 min 39 s – 0 h 1 min 37 s = 14 h 55 min 2 s
Ennusteen laatinut ohjelma kertoi, että Venus peittyy Hartolassa klo 14 h 55 min 31 s.
Saamamme aika eroaa oikeasta 29 sekuntia. Voimme olla tulokseen tyytyväisiä,
koska siirtomatka on verraten pitkä, yli 150 km. Lisäksi korjauskertoimien arvot
eivät ole tarkkaan laskemiseen riittävän tarkkoja. Peittymiskohta on siirtynyt
Lappeenrantaan verrattuna kolme astetta ja korjauskerroin B on kasvanut arvoon
2,2 min/aste.
Esimerkki 2
Korjauskertoimilla ei tule laskea uutta aikaa yli 200 kilometrin päähän, koska
tapahtuman paikka Kuun kiekon reunalla voi muuttua huomattavasti. Katsomme
kuitenkin, mitä tapahtuu, kun laskemme tähdenpeittoennusteen satojen kilometrien
päähän.
Laskuesimerkkimme on edelleen Venuksen peittyminen 21.5.2004. Lähtöpaikkamme on
säilynyt Lappeenrannassa. Kohdepaikkanamme on nyt Utsjoki. Sen pituusaste on
27,000° ja leveysaste on 69,867°.
Ajan muutos | = | A * (kohdepituus – lähtöpituus) + B * (kohdeleveys – lähtöleveys) |
| = | 1,0 min/° * (27,00° – 28,68°) + 2,0 min/° * (69,867° – 61,058°) |
| = | 1,0 * (–1,68) min + 2,0 * 8,809 min |
| = | –1,68 min + 17,62 min |
| = | 15,938 min |
| = | 0 h 15 min 56 s | |
Venus peittyy | klo | 14 h 56 min 39 s + 0 h 15 min 56 s |
Venus peittyy | klo | 15 h 12 min 35 s |
Mitä kertoo ennusteohjelmamme? Valitettavasti se kertoo, että peittymisajan
laskumme antoi virheellisen tuloksen. Venus ei peity Utsjoella, vaan se ohittaa
Kuun pohjoispuolelta. Venuksen eteläreunan ja Kuun pohjoisreunan väliin jää
1,3 kaariminuutin suuruinen tyhjä tila.
Esimerkkimme osoittavat kuitenkin, että voimme käyttää valmiita ennustetaulukoita
muutamien kymmenien kilometrien päässä taulukon paikkakunnasta. Meidän tulee vain
ottaa huomioon korjauslaskujen rajoitukset.
|