Jupiterin kuiden numerot:

• 1 tai I = Io
• 2 tai II = Europa
• 3 tai III = Ganymedes
• 4 tai IV = Kallisto

Kuiden tapahtumat

Ylikulut

Kuu kulkee planeetan pinnan editse idästä länteen. Ylikulun katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun kuun keskipiste on planeetan kiekon reunalla.

Varjon ylikulut

Kuun varjo liikkuu planeetan pinnalla idästä länteen. Varjon ylikulun katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun varjon keskipiste on planeetan kiekon reunalla.

Peittymiset

Kuu on planeetan kiekon takana ja kulkee lännestä itään. Peittyminen katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun kuun keskipiste on planeetan kiekon reunalla.

Pimennykset

Kuu on planeetan varjossa ja kulkee lännestä itään. Pimennyksen katsotaan alkaneeksi ja päättyneeksi silloin, kun kuun keskipiste on planeetan täysvarjon reunalla. Puolivarjolla ei ole vaikutusta kuun näkymiseen.

Havaintotapoja

Havaintovälineeksi soveltuu kaukoputken lisäksi myös videokamera joko kaukoputken kylkeen kiinnitettynä tai kaukoputken lävitse kuvaavana. Kaukoputken kylkeen kiinnitetyn videokameran polttoväli tulee säätää suurimmaksi mahdolliseksi, koska Jupiterin kuiden etäisyys Jupiterista on suurimmillaankin vain muutamia kaariminuutteja. Myös muunlaista kaukoputken lävitse kuvaavaa kameraa voidaan käyttää. Tietokoneen ohjaaman kaukoputken CCD-kameralla saadaan kuvien lisäksi tapahtuman valokäyrä selville.

Katsomalla tehtävissä havainnoissa määritetään hetki, jolloin Jupiterin varjoon katoava kuu on vielä näkyvissä tai varjosta poistuva kuu näkyy ensimmäisen kerran. Vastaavanlaisia havaintoja voidaan tehdä kuun peittyessä Jupiterin taakse. Myös Jupiterin pinnalla näkyviä kuita tai niiden varjoja voidaan ajoittaa.

Tapahtumataulukkojen sarakkeet

Jupiterin kuiden tapahtumataulukkojen sarakkeet on selitetty alempana olevassa taulukossa. Pimentyvän tai pimennyksestä esiintulevan kuun etäisyys Jupiterin keskipisteestä on ilmoitettu joko Jupiterin ekvaattorin säteinä tai Jupiterin säteenä, joka on mitattu Jupiterin keskipisteen ja kuun väliseltä viivalta. Jupiterin korkeus horisontista sekä Jupiterin atsimuutti saattavat puuttua joidenkin vuosien tapahtumataulukoista.

Vuonna 2012 kuiden peittymiset tapahtuvat Jupiterin pohjoisen pallonpuoliskon reunaa vasten. Kuiden ja niiden varjojen ylikulut tapahtuvat Jupiterin eteläisellä pallonpuoliskolla. Pimennykset tapahtuvat Jupiterin "vaakasuoran" keskiviivan pohjoispuolella. Pimennykset tapahtuvat Jupiterin konjunktion (13.5.2012) ja opposition (3.12.2012) välisenä aikana Jupiterin länsipuolella. Vuoden alussa ja lopussa pimennykset tapahtuvat Jupiterin itäpuolella.

Tapahtumien todelliset ajankohdat voivat erota taulukossa annetuista useilla minuuteilla, koska ennusteet määrittelevät tapahtuman ajan kuun keskipisteen mukaan. Havainnot tehdään kuun kiekon reunan mukaan.

Havaintojen raportointi

Jupiterin kuiden tapahtumien, erityisesti pimennysten ajoitusten havainnoista on kiinnostunut mm. Kuun ja planeettojen havaitsijoiden yhdistys Association of Lunar and Planetary Observers, A.L.P.O. Yhdistyksen Jupiter-jaostolla on pdf-muodossa havainto-ohjeita ja raportointilomake.

• Havainto-ohjeita: www.alpo-astronomy.org/jupiter/GaliInstr.pdf
• Raportointilomake: www.alpo-astronomy.org/jupiter/GaliForm.pdf

Myös Ursan pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto on kiinnostunut tehdyistä havainnoista. Raporttien lähetysosoite on: pikkuplan@ursa.fi.

A.L.P.O.:n raporttilomake kysyy seuraavia tietoja:

• Ajoituksissa kätettyjen aikalähteiden kuvailu ja arvioitu tarkkuus
• Havaitsijan nimi, osoite ja muita yhteystietoja
• Havaintokauden alkamis- ja päättymisajat (konjuktiosta seuraavaan konjunktioon)
• Tapahtuman tyyppi
• Ennusteen päivämäärä ja kellonaika yleisajan mukaisesti
• Havaittu aika yleisajan mukaisesti
• Käytetyn kaukoputken tyyppi, halkaisija ja suurennus
• Havainto-olosuhteet: seeing, läpinäkyvyys ja näkökentän kirkkaus
• Huomautuksia