Tähtikamerat

Parhaiten tähtivalokuvaukseen soveltuu varsinainen tähtikamera. Siinä on kohinaa vähentävä ccd-kennon jäähdytys sekä valotusaikoja kymmeniin minuutteihin saakka.

Erittäin pitkiä valotusaikoja käytettäessä CCD-kennoa on jäähdytettävä, jotta sen kohina ei häiritse kuvaamista. Tästä syystä halvoissa pokkarikameroissa ei yleensä ole kovin pitkiä valotusaikoja, koska kameroiden valmistajat tietävät kohinaongelman.

Tähtikamerassa ei yleensä ole lainkaan linssiä. Siinä on 32 millimetrin putki, joka menee kaukoputkeen suoraan okulaarin tilalle. Oheinen kuva esittää Jyväskylän Siriuksen käytössä olevaa SBIG ST-7 -kameraa.

Tähtikamerat ovat tähän asti olleet hyvin kalliita, mutta hinnat ovat viime aikoina kilpailun takia laskeneet. Laitteiden hinnat ovat liikkuneet noin 1000 eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin. Syksyllä 2004 Meade toi markkinoille edullisen tähtivalokuvauskameran, jonka myyntihinta oli alle 300 dollaria. Tämän jälkeen myös muilta valmistajilta on tullut alle 500 euron hintaisia tähtivalokuvaukseen tarkoitettuja kameroita. Hinta on saatu alas passiivijäähdytyksellä sekä käyttämällä pientä CCD-kennoa, jonka kuvaresoluutio on yhden megapikselin luokkaa. Tällaiset kamerat voivat olla kiinnostava vaihtoehto aloittelijalle. Toisaalta digitaalisten järjestelmäkameroiden hinnat ovat samalla laskeneet niin, että edullisimmat mallit liikkuvat hintaluokassa 600-800 euroa.

Tähtikamerat ovat tietenkin parhaiten tähtien kuvaamiseen soveltuvia kameroita. Niillä on harrastajan näkökulmasta kuitenkin yksi huono puoli: niitä ei voi käyttää mihinkään muuhun kuin tähtien kuvaamiseen.

SBIG - Santa Barbara Instrument Group - tunnetuin ammattilaiskameroiden valmistaja.
Sac Imaging - edellisen kilpailija.
Trifid -kamerat.
Meaden sivut - myös tähtikameran esittely.
Starlight Xpress - edellisten eurooppalainen kilpailija.
Jyväskylän Siriuksen tähtivalokuvaussivut, mm. tietoa CCD-kennon jäähdytyksestä.
Joensuun Seulaset - kuvausta mm. SBIG-kameralla.