14.5.03 ds@ursa.fi
3/2003
Hektistä kesää
Kevät on jo hiljalleen kääntymässä
kesään, mutta jaostossa senkun meno jatkuu yhtä
hektisenä kuin talvellakin. Jaoston havaintoarkisto on
täyttynyt melkoisella vauhdilla, nyt siellä on jo
1693 piirrosta. Myös jäsenmäärä on
kasvanut, tällä hetkellä ollaan jo lähempänä
40 aktiivista jäsentä. Deep Sky tapaaminen on jälleen
tulossa ja EDL saa lähiaikoina uudistuneet kotisivut.
Saa nähdä kerkeääkö edes kaikkea
saada valmiiksi ennenkuin syksy ja havaintokelit alkavat painaa
päälle!
EDL
Uusin numero EDL:stä ilmestyi juuri Tähtipäiville,
jossa se oli jaossa paikalla olleille tilaajille ja jaostolaisille.
Muille lähetin sen heti Tähtipäivien perään,
joten sen pitäisi olla kaikille jo tullut. Mikäli
olet mielestäsi oikeutettu, tilauksen tai jaoston jäsenyyden
myötä saamaan EDL:n niin ilmoittelehan, katson sitten
mitä on tehtävissä tapauskohtaisesti. Tällä
kertaa ylimääräisiä lehtiä ei juurikaan
ole, joten toivotaan että kaikille kuitenkin riittää.
Seuraava EDL pitäisikin sitten tehdä hyvissä
ajoin ennen kesän loppua, ajatuksenani on kuroa hieman
aikataulua kiinni. Viime numero painettiin eri paikassa kuin
aiemmin, nyt käytössä on Yliopistopaino Tampereella.
Lehden hinta putosi aika rajusti, joten nyt irtonumero maksaa
enää 2.5 euroa plus postikulut. Tilauksen hintaa
en ole vielä päättänyt, mutta sen näkee
kätevästi EDL:n uudistuneilta kotisivuilta osoitteesta
http://edl.ermiksson.net. Sivuilta voi myös tilata varastosta
löytyviä vanhoja numeroita sekä tietenkin jättää
kestotilauksen, kannattaa siis tutustua sivuihin tarkemmin.
Lähetelkääpä juttuja jo seuraavaan numeroon
mahdollisimman pian että saadaan lehti painoon hyvissä
ajoin. Juttuja tarvitaan runsaasti, oikeastaan mitään
ei ole vielä valmiina!
Deep Sky tapaaminen 26-29.9.2003
Valitettavasti emme tänä vuonna pääse
Hollolan jo legendaariseksi muodostuneen tähtitaivaan
alle. Laitialan leirikeskus on nimittäin remontissa ja
sen aikana valvoja asuu Manskivessä, joten sinnekään
ei pääse. Muutaman paikan Tampereen lähistöltä
tarkastettuani päädyin varaamaan Tuuhosen Leirikeskuksen
Ruovedeltä. Paikka vaikuttaa sangen hyvältä
havaitsemista ajatellen, valoja ei ole lähistöllä
lainkaan lukuunottamatta aivan lähellä kulkevaa
tietä, jossa on toivon mukaan erittäin harva liikenne.
Tuuhonen sijaitsee noin 80 kilometriä Tampereelta pohjoiseen.
Lisätietoja löytyy osoitteesta http://tapaaminen.ermiksson.net.
Sivuilla voi myös ilmoittautua tapaamiseen, jonka pääpuhujana
on tänä vuonna itse Risto Heikkilä. Tätä
kirjoirettaessa ilmoittautuneita on vasta 11 henkeä,
mutta tapaamiseen on vielä aikaa monta kuukautta. Isoja
putkia on jälleen tulossa paikanpäälle, joten
tule sinäkin! Tapaaminen on jaoston jäsenille maksuton,
muilta peritään 15 euron osallistumismaksu paikanpäällä.
Havaintoarkisto
Jaoston uudehko havaintoarkisto osoitteessa http://www.deepsky-archive.com
on kasvanut voimakkaasti ensimmäisten kuukausien toimintansa
aikana. Tällä hetkellä rekisteröityneitä
käyttäjiä on jo 42 ja piirroksia 1693. Kävijöitä
sivuilla on ollut yli 2000. Kuka tahansa voi todellakin rekisteröityä
ja lähettää arkistoon havaintojaan, joten kokeile
ihmeessä. Huhtikuussa arkisto koki takaiskun kun palvelimen
levy petti ja vähän alle kuukauden aikana lähetetyt
havaintokuvaukset katosivat. Onneksi kuvat kuitenkin säilyivät
ja käyttäjät ovatkin jo naputelleet tekstejä
ilahduttavasti takaisin tietokantaan. Nykyään palvelimella
on melko idioottivarma varmistustallennus, kaikki tiedot otetaan
joka yö talteen toiselle palvelimelle, joten vastaavanlaista
ei enää pitäisi päästä tapahtumaan.
Kesähavaintoja
Eipä tässä sitten sen kummempaa kuin että
toivotan kaikille oikein hyvää kesää.
Lähetelkäähän havaintoja arkistoon, ilailkaa
EDL:ä ja kirjoitelkaa juttuja älkääkä
unohtako kokeilla miten deep sky kohteet näkyvät
keskellä kesää!
Riku Henriksson
Havaintokausi on sitten virallisesti ohi täällä
Suomessa ja nyt ruvetaan tähyämään Cygnukseen
ja sitten vielä syksymmällä järjestettävään
legendaariseen DS-tapaamiseen. Henkilökohtaisesti voin
sanoa että Risto Heikkilän tulo tapaamiseen on niin
kova vetonaula, ettei kenenkään havaitsijan kannattaisi
jättää tapaamista väliin lievin perustein
:) Varmasti myös Timo Karhula pystyy antamaan havaitsijalle
kuin havaitsijalle varsin käyttökelposia havaintovinkkejä!
Mitä tulee tämän vuoden havaintojen määrän,
kausi oli hyvin aktiivinen yli 400 piirroshavainnolla. Tämä
on varmasti myös jaoston uuden havaintoarkiston aikaansaannosta
Sen havaintomäärä kasvaa päivä päivältä
suuremmaksi. Eli kiitos kaikille havaitsijoille mahtavasta kaudesta!
Tarkemmin havainnoista saa tietoa sitten Cygnuksella ja pääsääntöisesti
Ds-tapaamisella. Tämän -kertaisesta palstasta tuli
hienoisesti lyhyempi kuin edellisestä, johtuen lähinnä
tuosta havaintoarkiston kadonneista havaintoteksteistä.
Eli havaitsijat, joilta tekstejä puuttuu, kipinkapin lisäämään
tiedot niin saadaan vielä kesälläkin havaintoja
esittelyyn! Hyvää kesää kaikille ja toivotaan
että jokunen jaostolainen pääsee myös etelän
lämpöön havainnoimaan.
Kun koolla on väliä
Messierin luettelosta numerolla 101 löytyvä galaksi
on yksi koko pohjoisen taivaan kirkkaimpia galakseja. Ainoastaan
Andromedan galaksi, Messier 33 ja Messier 81, ovat sitä
kirkkaampia. Juuri magnitudinsa puolesta kohde voisi olla
näkyvissä paljain silmin, tosin yhtään
tällaista havaintoa ei ole ainakaan toistaiseksi tullut
julkisuuteen. Ongelmana on kohteen tyyppi eli face-on spiraaligalaksi
ja näin ollen myös lähes poikkeuksetta pieni
pintakirkkaus. Iiro Sairanen on kuitenkin saanut M101 näkyviin
omalla 40-senttisellä Dobsonillaan aivan uskomattomasti.
Pakkasta on ollut huhtikuun 24. päivänä ilmassa
ja taivaalla hieman revontulia. Iiron mahtava piirros löytyy
heti ensimmäisestä piirroksesta. Kiikareilla kuin
kiikareilla kohde näkyy isona, utuisena pallona. 10-senttisellä
putkella rupeavat kohteen spiraalihaarat jo näkymään
ja isommilla putkilla näkyy jo useita HII-alueita galaksin
halosta ja ennen kaikkea väljät myötäpäivään
kääntyvät spiraalit.
Iiro itse kuvailee kohdetta 146-kertaisella suurennoksella
seuraavasti: “Uskomaton näky! Todella laajat ja avonaiset
spiraalihaarat, joista erottui monia solmuja. Kirkkain solmu
on NGC 5447, joka on noin 7' ytimestä länteen spiraalihaaran
päässä. Toinen silmiin pistävä kirkastuma
on NGC 5462, joka on ytimestä noin 6' itään,
myöskin spiraalihaaran päässä. Lisäksi
NGC 5458 ja NGC 5449 olivat selvästi havaittavissa”.
Rajamagnitudi Joutsenon Aholassa on ollut 6.2, TT:3 ja Seeing:
1. Kuten Sairasen kuvauksesta käy ilmi Messier 101, joka
tunnetaan täällä Suomessa myös nimellä
Tuulimylly galaksi, sisältää useita NGC-luettelon
kohteita galaksin alueella. Kokonaisuudessan tällaisia
kohteita löytyy ainakin kymmenkunta. Suurin osa on juuri
solmuja galaksin spiraaleissa ja osaa ei ainakaan MegaStarin
mukaan ole edes olemassa. Galaksin lähettyviltä
löytyy myös useita kirkkaita NGC-galakseja. M101
on vielä kaiken kukkuraksi räjähtänyt
ainakin 3 supernovaa 1900-luvulla.
Iiro on havainnut huhtikuun aikana mm. useita Messier-luettelon
galakseja Neitsyen suunnalta. Tässä toisessa Sairasen
piirroksessa komeilee tämän UMI numeron jo toinen
face-on spiraaligalaksi Messier 61. ”Spiraali näkyi jo
73-kertaisella suurennuksella. Paremmin kuitenkin 244-kertaisella.
Pohjoisen haaran päässä kirkastuma. Tähtimäinen
ydin” kuvailee kohdetta Iiro järeällä 16 tuumaisella
putkellaan. Havainto on tehty 2. huhtikuuta, rajamagnitudin
ollessa hieman yli 6. Galaksin löysi Barnabus Oriani
toukokuussa 1779 ja näytti ilmeisesti kohdetta samalla
Charles Messierille, joka havaitsi kohdetta itsenäisesti
vain hieman yli viikkoa myöhemmin ja lisäsi sen
luetteloonsa. Kirkkautta galaksilla on noin 10 magnitudin
hujakoilla, joten kohde on juuri sopivaa havaittavaa pienemmillekin
kaukoputkille. Pienillä kaukoputkilla näkyy juuri
Iiron kuvailema tähtimäinen ydin ja pyöreä
halo, joka häviää tasaisesti taustataivaaseen.
20-senttisellä kaukoputkella näkyvät jo galaksin
spiraalihaarat, miksei myös pienemmilläkin kaukoputkilla.
Vielä suuremmilla putkilla näkymä on varmasti
mahtava, juuri sellainen kuten Iiro antaa ymmärtää.
Messier 61 lähettyviltä löytyy myös muutama
12 magnitudin galaksia – NGC 4303 ja NGC 4292 – tarjoavat
lisää katseltavaa havaitsijoille. Himmeämmät
galaksit kuuluvatkin sitten MAC-luetteloon ja tarvitsevat
lähes poikkeuksetta jo isoja putkia havaittavaksi.
Varmasti
tunnetuin galaksiluettelo on Paul Hicksonin Catalogue of Compact
Galaxy Groups. Luettelo sisältää 100 mielenkiintoista
ja ennen kaikkea haastavaa galaksijoukkoa kaiken kokoisille
kaukoputkille. Helpoimmat kohteet näkyvät jo 10-senttisellä
kaukoputkella, vaikeammat tarvitsevat sitten jotain paljon
paljon isompaa. Markus Tuukkanen on saanut käyttöönsä
63-senttisen Obsessionin ja saanut nauttia varmaan mahtavista
näkymistä. Markuksen piirros (kuvassa 3) on tehty
302-kertaisella suurennoksella ja ainakin osalle meistä
tutussa Räyskälässä 24/25.3.2003 kello
1.22.
Joukon komponenteista voidaan sanoa sen verran että kaikki
ovat hyvin pieniä (korkeintaan muutaman kaariminuutin
kokoisia) ja kirkkaudeltaan 14 ja 15 magnitudin välissä.
Kirkkain galaksi ryhmässä on NGC 3753 (13.6 (v)
mag, 1,7’ x 0,5’) ja himmein PGC 36010 (17.0 mag, 0,3’ x 0,2’),
joka tunnetaan ehkä paremmin vain nimellä Hickson
H. Vaikka Hickson 57 on jo havaittavissa 20-senttisellä
putkella se pääsee vasta oikeuksiinsa isoilla putkilla.
Eniten haastetta tuotaa juuri H-komponentti, joka ei näy
vielä edes 45-senttisellä putkella. Tuukkanen kuvailee
kohdetta seuraavasti: ”F-komponentilla oli tähtimäinen
ydin. H-komponentti oli vaikein ja näkyi vain aika ajoin
syrjäsilmällä. A, B, C ja D-komponentit olivat
helppoja jopa suoraan katsottaessa”. Taivaan olosuhteet ovat
myös Markusta suosineet RJM: 6.3, TT:2, Seeing: 2
Enigma ja kuun sirppi
Vesto Slipher oli ensimäinen tähtitieteilijä,
joka havaitsi muun kuin oman galaksimme pyörimisliikkeen
vuonna 1913 Lowell observatoriossa. Hän analysoi spektriä
galaksista Messier 104 ja huomasi, että galaksin toinen
puoli loittoni meistä samaan aikaan kun toinen puoli
lähestyi meitä. Galaksi siis pyöri. Nimi Sombrero
galaksi tulee Meksikolaisesta hatusta, jota kohde todella
muistuttaakin. Komean piirroksen kohteesta jaostolle on lähettänyt
Veli-Pekka Hentunen 30-senttisellä Meade kaukoputkella.
Hentunen kuvailee kohdetta näin 117-kertaisella suurennoksella:
”Galaksin rakenne näkyi hyvin. Keskellä näkyi
paksumpi kohta galaksissa ja tumma ekvaattorilla kulkeva pölyvana
näkyi selvästi”. Havainnointi on tapahtunut hienoisissa
revontulissa Härkämäellä, Kangaslammella.
28. Päivä maaliskuuta tehty piirros on saanut alleen
vielä ihan hyvät olosuhteetkin, RJM: 5.9, TT: 3
ja Seeing: 2. Erikoiseksi Sombrero galaksin tekee sen tumma
pölyjuova eli EDL. Mainittakaan vielä, että
ainoastaan Centaurus A-galaksilla on helpommin erottuva pölyjuova.
Kuten piirroksestakin näkyy, EDL ei kulje aivan galaksi
keskeltä vaan ”muuttaa” galaksin pohjoisosan selvästi
eteläistä suuremmaksi. Pölyvana näkyy
pienilläkin kaukoputkilla, mutta vaati pimeää
taivasta ja ennen kaikkea suurta suurennosta koska galaksi
on todellisuudessa yllättävänkin pieni. Uusissa
pitkään valotetuissa valokuvissa tosin näkyy
galaksin ympärillä jättimäinen elliptinen
halo, joka on kooltaan ainakin 2-kertaa galaksin kokoinen.
Jos Hicksonit ovat galaksikansalle haastavaa havaittavaa,
niin löytyy myös planetaarisista innostuneille haastetta
Abell-luettelosta. Kohteet ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta
melkoisen haastavaa havaittavaa keskikokoisille putkille,
mieluummin kuitenkin havaitsijoille, joilla on yli 20-senttinen
kaukoputki ja ehdottomasti joko O-III tai UHC- suodin. Abell-luettelon
on koonnut George Abell Palomar Sky Surveyn valokuvauslevyiltä
50-luvun puolivälissä ja se sisältää
alkuperäisessä muodossaan 86 kohdetta. Todellinen
määrä laskee tästä kuitenkin hieman,
koska Abell 11, 32, 76, 85 ovat osoittautuneet joko virheiksi
tai muiksi kohteiksi. Jotain häikkää on myös
kohteissa Abell 9, 17 ja 64. Joka tapauksessa ainakin omien
sanojensa mukaan Heinäsen Topi innostui Abell-luettelosta
heti ensinäkemältään ja ensimmäinen
havaittu kohde oli Abell 50 Lohokäärmeessä.
Kuvaus kuuluu seuraavasti: “Himmeähkö, mutta silti
kirkas Abell”, Topi kertoo ja jatkaa: “Se oli täysin
pyöreä ja himmeä. Kohde hävisi taustataivaaseen
ilman selviä reunoja. Näkyi myös ilman O-III
suodatinta, mutta ei niin selvästi”. Kaukoputkena Topi
on käyttäny 30-senttistä kaukoputkea ja 230-kertaista
suurennosta. Erikoista Abell 50 on se, että se kuuluu
ainoana lajissaan myös NGC-luetteloon. Kirkkautta kohteelta
löytyy vaivaiset 13.4 (v) ja kokoa 30” eli mikään
helppo kohde se ei ole. Yksityiskohdista mainittakoon, että
planetaarisen keskus on toiselta puolelta hieman himmeämpi
eli rengasmaisuutta saattaa olla näkyvissä isoilla
putkilla ja ehkä rikkoutunutta rengasrakennetta eli paremmin
sanottuna kuunsirppiä. Keskustähti on kuitenkin
magnitudia 20.0 eli ei ole mikään kovin helppo havaittava
visuaalisesti. Sumun reunalla on näkyvissä kirkkaampikin
tähti eli arviolta noin 17 magnitudia. Topi on havainnut
kohdetta Kuopiolassa Ruokolahdella. Rajamagnitudi on ollut
hyvä: 6.4, TT ja Seeing molemmat kolme. Piirros löytyy
kuvasta 5. Onnea Topille Abell-projektiin, toivotaan, että
mies innostuu piirtämään lisää näitä
haastavia kohteita jatkossakin!
Jaakko Saloranta
English Summary
The observing season here in Finland is once more over. Cygnus
starparty is on it’s way in August, not to mention the most
important meeting of the year - The Deep sky meeting - which
will be held 26-28.9.2003 in Ruohovesi, 80km from Tampere.
Risto Heikkilä and Timo Karhula will both be attending
this meeting and neither one of them need any introduction,
so don’t miss it! I’m also happy to announce that this season
was extremely active – over 400 observations were sent to
the section! I hope the same kind of enthusiasm will also
continue in the next season. This time we have only observations
made with large telescopes. The first two are made by Iiro
Sairanen from Messier 101 and Messier 61. Picture 3 has the
touch of Obsession in it, Hickson 57 by Markus Tuukkanen and
the last two are made with the same Catadioptric 305/3050
telescope. The objects are Messier 104 by Veli-Pekka Hentunen
and Topi Heinänen with the mysterious planetary nebula
Abell 50. Vb, Vl summer to all!
|