Linnunrata 1/2007

Jaakko Saloranta, 15.1.2007 ds(ät)ursa.fi
Edited from the original

1/2007

Ei se talvi sitten tullutkaan

Viime numeron Linnunrata-palstaa kirjoittaessani näytti vielä siltä, että talvi olisi tulossa, vaan toisin kävi. Hiihtäjät, laskettelijat ja muut talviurheilijat eivät tästä tykkää, mutta syvä taivas- mies (tai nainen) tästä kyllä innostuu, koska ei ole lunta lisäämässä hajavalon määrää, ja näinollen huonontamassa keliä. Talvitaivaalla riittääkin runsaati toinen toistaan hienompia kohteita havaittavaksi. Esimerkiksi tähän aikaan ovat Peräkeulan, Ison Koiran ja Yksisarvisen avonaiset tähtijoukot parhaimmillaan havaittavissa. Tästä Linnunrata-palstasta eteenpäin saamme seurata jaoston vetäjän, Jaakko Salorannan artikkelisarjaa taivaan kauneimmista avonaisista joukoista. Tässä numerossa huomiota osakseen saa Peräkeulan Messier 93.

Havaintoja

Deep sky- archiveen on taas talven mittaan saapunut mukava määrä havaintoja. Vuoden 2007 ensimmäisen Linnunradan ensimmäinen havainto on unkarilaisen Gábor Sántan havainto edellä Jaakon esittelemästä Messier 93:a. Gábor on tehnyt havaintonsa Szegedissä, Unkarissa 16/17.10.2006 klo 03.50. Gáborilla oli havaintovälineenä 114/500mm newtonilainen putki, suurennusta oli 50x. Olosuhteet olivat hyvät, ja sää oli selkeä. Gáborin havaintokertomus on seuraavanlainen: "Todella upea joukko, jonka näin jo 10x50 -kiikareilla. 110/500- newtonilla joukko näkyi hyvin. Joukko on iso ja rakeinen, ja siitä erottui n. 35-40 yksittäistä tähteä."
Messier 93 - Gábor Sánta

Talvitaivaan sumuja

Seuraavaksi esiteltävä havainto on niin ikään unkarilaisen havaitsijakollegamme Gábor Sántan käsialaa. Tällä kertaa Gáborilla on ollut kohteena Orionin suuren sumun, M 42:n välittömässä läheisyydessä lymyilevä sumu- tähtijoukkokompleksi NGC 1973-75-77,1981. Tämän havainnon Gábor on tehnyt samana yönä kuin edellä esitellyn havainnon. Havaintoväline ja suurennus olivat myös samat, ja olosuhteet olivat yhtä hyvät. Havaintokertomus kuuluu näin: "Valtava ja kirkas sumu, epätasainen kirkkausjakauma. Lähellä M 42 - 43:a. Sumussa on 8-10 tähteä, mutta ne eivät muodosta kuitenkaan tähtijoukkoa. NGC 1981 koostuu n. 10:stä kirkkaasta ja 10 himmeämmästä tähdestä."
NGC 1973 / -75 / -77 - Gábor Sánta

Vielä vähän ulkomailta. Tämä havainto on kroatialaisen havaitsijan, Vedran Vrhovacin taidonnäyte. Tämä kohde on myös sumu, ja se löytyy Orionin tähdistöstä, kuten edellinenkin kohde. Tämä kohde on heijastussumu M 78, joka löytyy Orionin vyön eteläisimmästä tähdestä, Alnitakista vähän reilut kaksi astetta koilliseen. Vedran on tehnyt havaintonsa 7/8.1.2007 klo 02.50. Havaintovälineenä Vedranilla oli 200/1200mm newton- putki, ja suurennusta oli 114x. Olosuhteet olivat havaintoa tehdessä hyvät, taustataivas 1, seeing 2 ja rajamagnitudi 5.7.
Messier 78 - Vedran Vrhovac

Sitten onkin aika siirtyä kotimaisten havaintojen pariin. Seuraava kohde on niinikään sumu, mutta vielä edellistä haasteellisempi. Tämä sumu on IC 443, joka on supernovajäännös Kaksosten tähdistössä, vain n. 2 astetta M 35:ä kaakkoon. Tämän havainnon on tehnyt Toni Veikkolainen Järvenpäästä. Havainto on tehty 21/22.12.2006 klo 01.48 Järvenpään Kinnarissa. Havaintovälineenä Tonilla on ollut 200/1000mm newtonilainen putki, ja suurennusta on ollut 57x. Apuna havainnon teossa Tonilla on ollut Baaderin O-III suodin. Olosuhteet olivat suhteellisen hyvät, taustataivas 2, seeing 4 ja rajamagnitudi 5.9. Sää oli selkeä, ja pakkastakin vain -2, eikä kuukaan ollut haittaamassa havaitsemista. Havaintokertomus kuuluu näin: "tämä supernovajäänne on huomattavasti vaikeampi kuin Joutsenen Harsosumu. Sumu koostuu eteläisestä ja pohjoisesta osasta, joita yhdistää heikko silta. Kohde näkyi O-III suotimen avulla ajoittain syrjäsilmällä."
IC 443 - Toni Veikkolainen

Pari planetaarista

Seuraava kohde on Härän ja Perseuksen rajalla, Perseuksen puolella majaileva planetaarinen sumu NGC 1514. Iiro Sairanen Imatralta on tehnyt havainnon tästä planetaarisesta 15/16.12.2006 klo 00.40 Ruokolahden Härskiänsaaressa. Havaintovälineenä Iirolla oli 457/2280mm newton, ja suurennusta oli 309x. Havaintoa tehdessä Iirolal oli apuna UHC-suodin. Olosuhteet olivat hyvät, taustataivas 2, seeing 3 ja rajamagnitudi 6.3. Taivaalla liikkui joitakin pilviä, ja sää oli tuulinen. Iiron havaintokertomus on seuraavanlainen: "Melko iso, NW-SE suuntainen sumu, jolla on n. 10 magnitudin keskutähti. Syrjäsilmällä ja UHC-suotimella sumu näkyy himmeänä ja epäsäännöllisenä renkaana. Sumun itä- ja länsireunoilla on kirkastumat, joista eteläisempi on kirkkaampi. Kirkastumat eivät kuitenkaan ulotu aivan sumun reunaan asti. Sumu ei kosketa keskustähteä."
NGC 1514 - Iiro Sairanen

Seuraavaksi esiteltävä kohde on NGC 2371, joka on kaksiosainen planetaarinen sumu kaksosten tähdistössä. Marko Tuhkunen on tehnyt tästä planetaarisesta havainnon Kotkan Aittakorvessa 22/23.12.2006 klo 23.00. Havaintovälineenä Markolla oli 300/1500mm newton, ja suurennusta oli 375x. Havaintoa tehdessä Markolla oli apuna O-III suodin. Olosuhteet olivat kohtalaiset, taustataivas 3, seeing 3 ja rajamagnitudi 5.5. Sää oli tuulinen, ja joitakin alapilviä liikkui taivaalla. Markon havaintokertomus on seuraavanlainen: "Melko pieni ja himmeä sumu. Pystyi melkein erottamaan sumun molemmat osat. Läntinen osa oli tähtimäisempi ja kirkkaampi, kun taas itäinen oli diffuusimpi ja sumuisempi. Kovan tuulen vuoksi kohde oli vaikea pitää näkökentässä."

NGC 2371 / -72 - Marko Tuhkunen

Vielä vähän avonaisia

Tämän havaintokatsauksen lopuksi vielä muutama avonainen joukko. Toni Veikkolainen Järvenpäästä on havainnut muun muassa avonaisia joukkoja, ja seuraavaksi pari näytettä niistä. Ensimmäinen avonaisista on NGC 7209, joka löytyy Sisiliskon himmeätähtisessä tähdistössä, lähellä joutsenen rajaa. Toni on tehnyt havaintonsa 22/23.12.2006 klo 19.51 Järvenpään Kinnarissa. Havaintovälineenä Tonilla on ollut tuttuun tapaan 200/1000mm newton, ja suurennusta on ollut 100x. Olosuhteet olivat olleet hyvät, taustataivas 1, seeing 3 ja rajamagnitudi 6.1; taivas oli ollut selkeä ja pakkasta oli ollut vain neljä astetta. Tonin havaintokertomus kuuluu seuraavasti: "Iso ja rikas joukko, joka erottuu hyvin taustastaan. Joukko on jakautunut kahteen, pohjoiseen- ja eteläiseen osaa, joita erottaa tähdetön käytävä. Joukon kirkkaimmat tähdet ovat 9:ttä magnitudia. Eräs pohjoisen taivaan kauneimmista joukoista."

Toinen avonaisista on NGC 1502, joka sijaitsee kirahvin tähdistössä, keskellä himmeätähtistä aluetta. Tämän havainnon Toni on niin ikään tehnyt Järvenpään Kinnarissa, samana yönä kuin edellisen havainnon. Havaintoväline tälläkin kertaa 200/1000mm newton, ja suurennusta 200x. Olosuhteet olivat olleet samanlaiset. Havaintokertomus on seuraavanlainen: "Kemblen putouksen loppu. Joukossa on n. 20 tähteä, jotka ovat kaikki melkein yhtä kirkkaita. Joukko erottuu helposti lähes tyhjästä taustasta."
NGC 7209 - Toni VeikkolainenNGC 1502 - Toni Veikkolainen

Tämän havaintokatsauksen päättää tällä kertaa Iiro Sairasen havainto avonaisesta joukosta nimeltä Basel 11b. Tämä joukko sijaitsee Orionin tähdistössä, lähellä Kaksosia n. 3 astetta M 35:stä lounaaseen. Iiro on tehnyt havaintonsa 15/16.2006 klo 03.45 Ruokolahden Härskiänsaaressa. Iirolla on ollut havaintovälineenä 457/2280mm newton, ja suurennusta oli ollut 183x. Olosuhteet olivat hyvät; taustataivas 2, seeing 2 ja rajamagnitudi 6.3. Sää oli ollut tuulinen, ja joitakin pilviä oli liikkunut taivaalla. Iiro kertoo havainnostaan näin: "Köyhä mutta selvästi erottuva joukko. Tähdet 12-15 magnitudia."

Basel 11b - Iiro Sairanen

Juha Ojanperä

Taivaan kauneimmat avonaiset (osa 1)

Messier 93 - Puppis (Peräkeula)

Paljain silmin Etelä-Suomesta katsottuna - mikäli horisontti on otollinen - kohde löytyy helposti siirryttäessä Xi, Rho ja 11. Pup tähtien muodostamasta kolmiosta noin 2 astetta länteen. Vaikka jo pienillä kiikarellakin kohde on kirkas, hieman keskittynyt hehkuva kasa pumpulia, se on valitettavan matalalla näkyäkseen paljain silmin Suomesta, mahdollisuuksia tietysti on. Etelästä M93 ei ole erityisen vaikea ilman kiikareita, kunhan se on yli 20 asteen korkeudella, jolloin se näkyy himmeänä, tasakirkkauksisena hehkuna. Linnunrata kulkee hieman ikävästi kohteen päällä, joten se vaikeuttaa omalla tavallaan kohteen näkymistä, mutta parantaa ehdottomasti näkymää instumenteilla, joissa on laaja näkökenttä. Kiikareilla ja pienillä kaukoputkilla kaupunkiolosuhteissa Messier 93 näyttää lähinnä L- tai Z-kirjaimen muotoiselta, hieman keskittyneeltä joukolta, jonka SW-laidalta erottuu selvästi kaksi hieman kellertävää, noin 8 magnitudin tähteä, jotka eivät kuitenkaan kuulu joukkoon. Paremmissa olosuhteissa ja suuremmalla suurennoksella keskusta muistuttaa huomattavasti enemmän kolmiota ja hajoaa kokonaan kymmeniksi tähtipareiksi. Lisäksi joukosta näkyy erikoisia tummia juovia - löydätkö joukosta suuren P-kirjaimen keskikokoisella suurennoksella? Vaikka kohde ei olekaan erityisen rikas, sisältäen ehkä noin 50 tähteä visuaalisesti, keskustan kaunis NW-SE suuntainen pilari ja erittäin rikas taustataivas tekevät tästä avonaisesta joukosta kauniin pienillekin kaukoputkille. Keskusta on kooltaa noin 10', pienellä mielikuvituksella kohteen koon saan kuitenkin helposti tuplattua: varsinkin alue keskustasta kaakkoon kuhisee 11 magnitudin tähtiä ja niiden muodostamia tähtijonoja. Tähdet ovat väriltään vaalean sinisiä tai valkoisia ja kokonaisuus on pienellä suurennoksella hyvinkin symmetrinen, kirkkaimpien tähtien ollessa joukossa noin 9 magnitudia.

Jaakko Saloranta

Messier 93 - Gábor Sánta

English Summary

A new year has began, and nice amount of observations have been sent to DS-archive. This winter has been unusually mild in Finland, and there has been exceptionally little snow. This has been an great chance to make observations without diffuse light pollution from the snow cover. We have happy to notice receiving observations from a new observer, Gábor Sánta, Hungary! Observations presented in this Linnunrata column were made by Gábor Sánta (Hungary) Messier 93, NGC 1973; Vedran Vrhovac (Croatia) Messier 78; Toni Veikkolainen (Finland) IC 443, NGC 7209, 1502; Iiro sairanen (Finland) 1514, Basel 11b and Marko Tuhkunen (Finland) NGC 2371.