Jaakko Saloranta, 5.3.06 ds@ursa.fi 1/2006
Talvinen tervehdysVuoden pimein ja pilvisin aika on taas käsillä,
ja se näkyy myös havaintojen määrässä,
sillä jaostolle tulleiden havaintojen määrä
on laskenut huomattavasti, eikä havaintojakaan ole tullut
kuin kahdelta havaitsijalta, ja nämä aktiivit ovat
olleet Iiro Sairanen ja Toni Veikkolainen. Siitä kunnia
heille! Tämä keskitalven pilvisin kausi on tähtiharrastajalle
toinen kesäkauteen verrattavissa oleva pidempi tauko
havaintojen teossa. Muutenkaan talvi ei ole kaikkein edullisinta
aikaa havaintojen tekoon, kun useimmiten maassa oleva lumi
entisestään pahentaa valosaasteisilla alueilla tilannetta.
Kynnys havaintoreissulle lähtemisen on suuri, varsinkin
jos joutuu lähtemään pitkän matkan päähän.
Mutta kyllä se kevät ja kirkkaammat ilmat vielä
tulevat, käyttäkää tämä keskitalven
pilviset jaksot kevään havaintojen suunnittelemiseen
ja akkujen lataamiseen. Mutta jottei tämä nyt aivan
menisi vain huonoista keleistä ruikuttamiseksi, niin
esittelen teille nyt muutaman havainnon. Kaksi Hicksonin galaksijoukkoaTämän talvisen havaintokatsaukseni aloitan Hicksonin
luettelon kohteesta numero 92, joka tunnetaan tutummin nimellä
Stephanin kvintetti. Tämä tiivis galaksiryhmä
lymyää Pegasuksen tähdistössä, lähellä
kirkasta galaksia NGC 7331, eli sen löytäminen ei
kovinkaan ison vaivan takana ole. Kvintetin kirkkaimmat galaksit
ovat havaittavissa n. 20-senttisellä kaukoputkella. Tämän
pienen ryhmän neljä galaksia (NGC 7317, 7318A, 7318B,
ja 7319) on ryhmän todellisia jäseniä, NGC
7320 lienee todellisuudessa vain etualan kohde. Galaksit ovat
tiiviissä vuorovaikutuksessa, ja niiden vetovoimat ovat
repineet galakseista irti pitkiä vetovoimahäntiä
("tidal tails"). Näistä galakseista neljä
on näkyvissä melko helposti, mutta NGC 7318:n komponentteja
tuskin pystyy erottamaan toisistaan. Jaostomme aktiivinen
havaitsija Toni Veikkolainen on 21/22.12 klo 18.13 Järvenpään
Kinnarissa suunnannut N200/1000 putkensa kohti tätä
kuuluisaa galaksiryhmää. Suurennusta Tonilla on
ollut 100x. Kelit ovat kuitenkin olleet hyvät, sillä
rajamagnitudi on ollut 6.1, seeing 2 ja taustataivas 1. Taivas
on ollut selkeä, eikä kuukaan kiusannut. Pakkanen
tosin koitti hieman puraista -12 asteen voimin. Toinen Hicksonin kohde tällä kertaa löytyy
ko. luettelosta numerolla 100. Hickson 100 sijaitsee Stephanin
kvintetin tavoin Pegasoksessa, tosin aivan toisella puolella
tähdistöä, Pegasuksen neliön eteläpuolella.
Tässä pienessä galaksiryhmässä on
4 galaksia, jotka yhtä (NGC 7803) lukuun ottamatta ovat
hyvin himmeitä, ja ovat näkyvissä vain isoilla
putkilla. NGC 7803 on linssimäinen galaksi, jonka kirkkaus
on 13.2, joten sitä voi yrittää pienemmälläkin
putkella. Kokoa galaksilla on 1.0' x 0.7'. Tämän
jälkeen kirkkain galaksi on Markarian 934 (PGC 108),
jonka kirkkaus on 15.2. Sen koko on 0.58' X 0.52'. Näiden
kahden lisäksi joukossa olevat kaksi galaksia ovat hyvin
himmeitä ja vaikeita. Aktiivihavaitsijamme Iiro Sairanen
on tarttunut Hickson 100:n tarjoamaan haasteeseen järeällä
N457/2280 putkellaan. Iiro on ollut havaitsemassa Hicksonin
luettelon sadatta 4/5.12 klo 20.10 Ruokolahden Härskiänsaaressa.
Suurennusta Iirolla oli havaintoa tehdessä 309x suurennus.
Kelit ovat suosineet Iiroa, sillä rajamagnitudi on ollut
6.4, seeing ja TT tosin olivat 3, pakkanenkaan ei ollut -10
astetta kireämpää. Haastetta Hickson 100 on
todellakin tarjonnut, sillä Iiro kertoo, että NGC
7803:n lisäksi näkyvissä oli ainoastaan Markarian
934 (PGC 108), joka sekin vain utuisena, pyöreähkönä
läikkänä syrjäsilmällä. NGC
7803 oli selvästi kirkkaampi, ja se oli hieman pitkulainen
NW-SW suunnassa.
|