Viikonloppuna on myrskybongareiden syystapaaminen, toista kertaa Artjärvellä. Porukkaa tuli paikalla sen verran runsaasti, että alkoi olla Tähtikallion kapasiteetti jo varsin hyvin hyödynnetty. Yli 40 osanottajan porukka loi myrskytapaamiseen ihan uudenlaisen positiivisen tunnelman.
Mulla oli alunperin tarkoitus mennä ”isännöimään” Tähtikalliolle jo perjantaina, kun osa porukkaa oli tulossa sinne jo silloin. Olin jo sopinut Katavan Janin kanssa kyydistäkin. Edellisellä viikolla tajusin kuitenkin kalenterista, että olin ilmoittautunut työpaikan syysjuhlaan, enkä sitä halunnut jättää väliin.
Ei muuta kuin perumaan Janin kanssa sopimus ja metsästämään uutta kyytiä lauantaiaamulle. Sain sen järjestymään vasta ihan loppuviikosta. Pääsin Jani ”Bura” Poikelan kyydissä Vantaankosken asemalta eteenpäin. Parisen vuotta aiemmin olin hänen kyydissään samasta paikasta matkannut myös myrskytapaamiseen, muistaakseni Räyskälään.
Tähtikalliolla oli porukkaa jo perjantaina ja sain sovittua, että Salon Matin kanssa, että hän menee päästämään jengin paikalle. Kiitoksia tuosta vielä Matille. Perjantaina mulle kyllä soiteltiin päärakennuksen WLAN:in salasanasta, joka kyllä olisi löytynyt tukiaseman kyljestäkin. Joensuun porukka, jonka piti tulla myöhään perjantaina, ei sitten tullutkaan ennen kuin lauantaina. Onneksi paikalle tuli muuta jengiä perjantaina, eikä Matti mennyt paikalle turhaan.
Tapaamisen ohjelma keskittyi tiivisti lauantai-iltapäivään ja alkuiltaan. Yleensä ennen ollaan katseltu lämmittelyksi joku B-luokan myrskyleffa, mutta tällä kertaa alkupalana oli Tosi tarina -dokkari Timo ”Boozeman” Viinasesta, nimellä Myrskynmetsästäjä. Siinä vilahteli paljon tuttuja ja olipa kuvaa viime vuoden myrskytapaamisestakin ja päärakennuksesta.
Esitelmiä oli Ari-Juhani ”AJP” Punkalta ja Karvisen Eerolta. Jukka ”Hukka” Höltän esitys jäi julkaistavaksi myöhemmin wikissä. Jaostokokoustettiin myös ja saatiin uudet vetäjät ensi vuodeksi. Projekteista puhuttiin ja IL:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Pienenä yllätyksenä AJP jakoi tunnustuksia eniten myrskyhavaintokantaan havainneille. Itsekin sain kolmanneksi eniten havainneena pari kirjaa ja tutkakuvataulun parin vuoden takaisen Jyväskylän raehavaintoni tilanteesta. Pientä murinaa kuului eräiltä siitä, että paikkakunnat suosivat joitakin, mutta väittäisin kyllä, että osittain kyse on ihan havaitsemis- ja muistiinmerkintäkulttuurista. En voi väittää itse liikkuneeni runsaasti myrskyjen perässä, olen vain merkinnyt muistiin havainnon, kun on merkitsemisen arvoista kohdalle sattunut. Tästä käytiin pientä filosofista jälkikeskustelua. No, jotkut etsivät elämyksiä, jotkut taas haluavat kirjata muistiin asioita.
Grillailuakin harrastettiin. Osanottajille tarjottiin grillin antimia ja jotkut paistoivat pimeässäkin omia eineitään. Itse tosin jäin lähes ilman, mutta ei se mitään, koska varsinaisesti lämmitin omia eväitä myöhäiseksi jääneellä lounastauollani (noin klo 19.30).
Tällä kertaa ei tullut saunabustolaa, koska sauna oli omasta takaa. Kävin toisen kerran Tähtikallion saunassa. Minulla on vissiin jotain huonoa tuuria ja karmaa, kun jälleen kerran sain ilmeisesti löylyvesihöyryistä nieluun oudon maun ja silmät kirvelemään. Silmän kirvely meni ohi vasta maanantaiaamuna. Porakaivovedessä lienee jotain. Hassua, etteivät muut ole valitelleet.
Majoituskapasiteetti oli aika hyvin buukattu. Päärakennuksessa oli kai yksi vapaa peti tyttöjen huoneessa. Päädyin siirtymään ohjausrakennuksen puolelle, joka olikin nukkumisrauhan kannalta hyvä ratkaisu. Pieni haitta toki oli, että yöllä herätessään täytyi mennä tarpeilleen ulos nurkan taakse sisävessan sijasta. Unta sai kuitenkin paljon paremmin, varsinkin kuin normaaliaikaan siirtymisen ansiosta yökin oli tuntia pitempi.
Myrskytapaamisesta jäi oikein hyvä fiilis. Harvinaisen kommellukseton viikonloppu oli. Hommat alkavat vähitellen pelata Tähtikalliolla. Oli mukava tavata porukoita, vanhoja ja uusia tuttuja. Erityisen hauska oli taas vaihtaa kuulumisia Ruonalan Markun kanssa, kun varhaisilta jaostoajoilta tuttuja ollaan.
Sunnuntaina lähdin ajoissa pois, kun kyyti järjestyi (Janit Poikela ja Katava lähtivät näet jo lauantai-iltana). Kiitokset vain Tahkikselle. En sitten jäänyt tekemään loppusiivousta, vaikka yritin oman osuuteni hoitaa ennen lähtöä. Kotiin pääsin jo ennen puoltapäivää, sekin osittain normaaliaikaan siirtymisen ansiota.