Astronetin foorumilla keskusteltiin tuossa hyvien öiden määrästä. Näyttää aika yleiseltä, että jengi heittää mutu-tuntumalla, että kelit on ylen huonoja Suomessa. Toistakymmentä vuotta havaintosääkalenteria pitäneenä tiedän, ettei mikään ole niin selektiivinen säiden suhteen kuin ihmismuisti.
Hyvän sään määritelmä on sinällään hyvin vaikea ja suhteellinen. Joillekin täytyy olla tuntikausia selkeää, ilman pitää olla ehdottoman läpinäkyvä tai sitten hyvin rauhallinen. Se on vähän siitä kiinni, mitä havaitsee. DS-jengille läpinäkyvyys ja taustataivaan tummuus ovat a ja o, jos havaitaan esim. sumuja tai galakseja. Planeettahavaitsija ei välitä Kuun loisteen haitasta tai keskiverto läpinäkyvyydestä, kunhan ilmakehä ei väreile. Toisille riittää parikymmentä minuuttia aukkoa pilvissä, jotta voi käydä muutaman muuttujan kurkkaamassa pihalla. Joillekin pitää olla useampi tunti taivas auki, että saa pakattua kuvauskamppeet takakonttiin ja huristeltua maaseudun pimeään.
Sen tiedän, että esim. tänään ei ollut hyvä sää. Kuu kumotti paksuhkon pilven takaa, mutta sen verran että kirjasin tämän illan puolipilviseksi, kuutamo- ja huono läpinäkyvyys -merkillä. Toisaalta esimerkiksi eilen torstaina (30.11.) ehti olla ainakin kolmisen tuntia ihan selkeää. Kuu tosin loisti taivaalla.
Astronetin keskustelussa hyvien öiden lukumäärässä päädyttiin lukuun 30. Itse lähdin hakemaan omalle laskelmalleni tukea ihan muistiinmerkityistä havainnoista. Ursan sää- ja havainto-olosuhderyhmän kelikalenterin havainnoissa selkeäksi riittää tunti selkeää pimeän aikaan (tai päiväselkeäksi vastaava päiväsaikaan).
Olli Mannerin kanssa pääkaupunkiseudulla tehdyistä havainnoissa vuosilta 1996-2005 olemme päätyneet jopa niinkin kovaan lukuun kuin keskimäärin 153 selkeää yötä vuodessa. Meillä on aika hyvä kattavuus, itse olen yökyöpeli ja Olli taas heräilee aika aikaisin aamulla. Pikkutunnit jäävät vain havaitsematta.
Tuo yli 150 tuntuu isolta luvulta. No, tästä ehkä nelisenkymmentä sattuu valoisille kesäkuukausille. Reilusta sadasta jäljelle jäävästä ehkä puolet pilaa Kuu, huono läpinäkyvyys tai muu häiriöt. Näin päätyisin 50-60 selkeään kunnolliseen yöhön Helsingin seudulla. Puolipilviset mukaan lukien jotenkin havaintokelpoisia kelejä on paljon enemmän.
Talviaika tuntuu yleensä huonolta. Marraskuu näyttääkin, tammikuun ohella, vuoden huonoimmalta kuukaudelta. Silti vuosittaiset vaihtelut ovat rajuja. Marraskuussa 2004 oli 16 (!) selkeää, vuonna 2000 vastaava luku oli 2. Talvella lisäksi selkeät ikkunat voivat olla lyhyitä kestäen tunnista muutamaan. Talvisaikaan kaiken lisäksi Kuu on korkealla, ja näkyy pitkiä aikoja horisontin yllä, eikä ole mikään ihme, jos kuukauden ainoat selkeät ovat kuutamoöitä.