Loma ja Cygnus on ohi. Paluu arkeen tapahtui niin äkkiä, etten ole edes ehtinyt kirjoitella Cygnuksesta mitään jälkimietteitä.

Paluu arkeen tarkoitti paitsi sitä, että loma loppui tältä erää keskiviikkona ja torstaiaamuna oli taas matka sorvin ääreen.

Tosin on viikko vielä varastossa elokuun lopulle. Sen piti olla elo-syyskuun vaihteessa ja luvassa piti olla matka halotapaamiseen Unkarissa, mutta osanoton vähyyden vuoksi tämäkin yritys kansainvälisestä halotapaamisesta peruuntui. Niinpä minulla ei olle mitään tarvetta lykätä lomaa ja onneksi sen siirtämien viikkoa aiemmkais oli mahdollinen. No tässä on sitten 2,5 viikon työjakso.

Paluu arkeen tarkoitti myös paluuta harrastusrutiinien pariin. Kolmessa viikossa oli kertynyt melkoinen jono sähköpostia, joita pikaisilla lomamatkojen yhteydessä tehdyillä postitarkastuksilla ei ollut aikaa alkaa käsittelemään. Siellä isoa läjä havaintoja, mm. yöpilvistä, jotka odottavat siirtämistä verkkoon. Myös Kuu-planeetta-komeetta-puolellakin lyhyt kesätauko alkaa olla ohi ja kuvia Jupiterista ja komeetta Christensenistä on alkanut tippua.

Harrastustöistä akuutein ja jonon päällimmäiseksi menevä oli tietenkin Tähdet 2010 -vuosikirja. Lomamatkojen aikaan tuli tiukasti käytyä taittovedoksia läpi. Uskoin, että pitkät lennot Kiinaan ja takasin sekä pitkä bussimatka Utsjoella ja takaisin antaisin niin reilusti aikaa oikolukuun, että ehtisin käydä pinka pariin kertaan läpi. No, homma tuli kertaalleen luettua juuri ennen paluuta Cygnukselta Helsinkiin. Muut toimittajat ovat lukeneet omia pinkkoja tahoillaan ja menneellä viikolla olen tiiviisti sitten siirtänyt korjauksia taittoon.

Muitakin oikolukutöitä ja asioiden seuraamista tässä on ollut. Muutama harrastustapahtuma vaati uutisointia jaostouutisiin. Maanantaina pähkäiltiin vielä Tähdet ja avaruuden uusien verkkosivujen julkaisemiseen liittyviä viimeisiä muistilistan kohtia.

Havaintotoimintakin on jatkunut. Yöt ovat tummuneet ihan hetkessä, vaikka Kuu tuossa yötä vähän valaiseekin. Yöpilviä ei elokuussa Helsingissä ole näkynyt, mutta Utsjoelta öisellä bussimatkalla etelään palatessa näkyi Limigan kohdalla pieni näytelmä. Siellä aivan pohjoisessa oli taivas vielä liian valaisa. Näihin aikoihin huomaa, että Suomi on pohjois-eteläsuunnassa pitkä maa.

Cygnuksesta ajattelin kirjoittaa ihan oman tekstinsä. Matkustaminen sinne oli aika rankka, mutta itse tapahtumasta jäi mukava fiilikset.