Odottelin alkuviikosta ukkosia jo tiistain ja keskiviikon väliselle yölle, mutta varsinainen murina tulikin harmittavasti työpäivän aikaan keskiviikkoaamupäivällä.

Heräsin aamulla vähän liian aikaisin ukkosen jyrinään. No, se aikainen tarkoittaa puoli seitsemää. Olisin mieluusti nukkunut vielä puoli tuntia. Eka ukkonen meni Helsingin edustalta ohi. Taivas oli sen verran tukossa, että salamointia ei paljon näkynyt. Vettäkin heitti taivaalta vain rippeitä, mutta sen verran että kirjasin negatiivisen raehavainnon.

Sade ehti sopivasti loppua ja pääsin kuvin jaloin/päin töihin klo 9:ksi. Seurasi pari tuntia palaverointia, jona aikana SE KOVEMPI myräkkä meni päältä. Ei mene tasan onnen lahjat.

Olin juuri siirtymässä ekasta kokouksesta toiseen palaveriin. Käväisin heittämässä repun työhuoneeseen ja ihmettelin, että onpas kumman pimeää. Jyrinä ja räiske alkoi pian toisen palaverin alettua. No, onneksi pomo tuntee meikäläisen harrastukset, eikä ollut moksiskaan, kun välillä kurkin ikkunasta, miten kovaksi sade oikein yltyy. Välillä siinä kolmistaankin ihmeteltiin aika lähellekin räsähteleviä salamoita.

Olisin kyllä mieluusti ollut jo ennen myräkän tuloa ihmettelemässä kattotasanteella (sateensuojassa toki), millainen otus sieltä lännestä oikein tulee. No, ei voi mitään, näitä tilanteita on pari kertaa sattunut kohdalle. Työt haittaa harrastuksia 🙂

Räävin kasaan kuitenkin jonkinlaisen sisätilahavainnon.