(C/2006 P1 (McNaught), kuva: Veli Matti Pelttari)
Komeetta C/2006 P1 (McNaught) pääsi kirkastumisellaan vähän yllättämään. Se sitten saatiin kuvatuksi ja nähdyksi paljain silminkin Suomessa. Täytyy myöntää, että olin vähän liiankin varovainen tuon kohteen suhteen ennakkotiedotuksessa, vaikka vastaavanlaisesta komeetasta oli kokemusta jo vuodelta 2003.
Muutama päivä sitten alkoi maailmalta tihkua tietoa komeetta C/2006 P1 (McNaughtin) kirkastumisesta. Se oli havaittu Norjassakin eli ihan Suomen leveysasteiden korkeudella. Pientä valppautta keskustelu kuuplan-l@ursa.fi -listalla varmaan herätti havaitsijoissa.
Tänään sitten tipahti listalle Peter von Baghin havainto Porvoosta. Hän oli napannut komeetan paljain silmin pilvien aukoista. Suunnilleen samoihin aikoihin tuli jaoston postiin myös yllä oleva Veli Matti Pelttarin kuvakin.
Virhearviointia
Täytyy myöntää, että olin ollut ihan liian varovainen tämä komeetan suhteen. Muistaakseni tuossa marras-joulukuulla selaillessani Seichii Yoshidan tulevien komeettojen sivua kiinnitin huomiota C/2006 P1:n suhteellisen hyvään kirkkauteen. Sille kai luvattiin perihelissä (jolloin se ei tulisi enää näkymään) jotain magnitudin 0 kirkkautta ja vähän ennen sitä kirkkauden piti olla ehkä 2.
Pähkäilin pitkään tähtikarttaohjelman kanssa, että elongaatio Auringosta ja korkeus horisontista olivat kovin niukkoja. Mielessä kävi, että jo tuollakin ennusteella pienet mahdollisuudet kohteen näkymiselle olisi olleet. Muistissa oli nimittäin tapaus C/2002 V1 (NEAT), joka havaittiin helmikuussa 2003 vielä muutamia päiviä ennen periheliä 18.2. ja kohteen näkymistä ihan Auringon vieressä SOHO:n kuvissa. Elongaatio oli Auringosta oli tuolloin alle 20°, mutta tilanne oli edullinen, sillä komeetta oli lähes suoraan pohjoiseen Auringosta.
Päädyin McNaughtin kanssa ratkaisuun, että kohde on liian vaikea, koska elongaatiokin pyöri joulukuusta lähtien vain 14° tienoolla. Ennen kirkastumistaan tämä vaikeus oli perusteltuakin. Se näkyy myös havaintojen niukkuutena tai puutteena joulukuulla kansaivälisissäkin havainnoissa, mm. Yoshidan sivulla.
Nyt ihan lähellä periheliä kuitenkin tilanne on toinen. Jo alkuperäisellä kirkkausennusteellakin noin 1,5–2 mag komeetta olisi saattanut näkyä. Tilanne on nimittäin kutkuttavan samanlainen C/2002 V1 (NEAT):in kanssa. Komeetta on Auringon pohjoispuolella ja kirkkaus on riittävä.
Hommassa oli kuitenkin se yllätys, että kirkkaus nousikin vielä ennustetusta. Se on nyt luokkaa 0 .. −1 mag. Ei siis ihme, että kohde sitten on nähtiin hämärältä taivaalta, jossa ei käytännössä edes vielä tähtiä ollut näkyvissä.
Sen verran vahva kuva tuosta epäröinnistä minulla oli, että olin ihan satavarma, että olisin McNaughtin ohimennen maininnut ainakin jaoston porukoille. Kuitenkaan en löytänyt mainintaa sen koommin Ursa Minorista, Tähtiviisarista kuin jaoston sähköpostilistaltakaan.
No, mitä tässä jälkiviisastelemaan. Virheistä oppii ja jaoston tasolla ainakin kannattaa tiedottaa haasteellisistakin tapauksista seuraavan kerran. Lisäksi karttuu kokemusta siitä, miten kirkas komeetta voi näkyä hämärän taivaalta.
Äkkinäistä tiedottamista
Olin vielä eilen Pekkolan Markon kanssa jutellessani ollut skeptinen komeetasta tiedottasen suhteen, sehän katoaa käytännössä nyt tänään näkyviltä eikä ainakaan suuren yleisön suhteen kannata markkinoida yhä vaikeutuvaa kohdetta.
Peterin havainnon tultua tänään väänsin kuitenkin TheSky-ohjelman käyntiin ja aloin tutkiskella komeetan näkymistä. Eipä mitä! Kohde voi hyvinkin näkyä vielä pari päivää ja iltahämärän lisäksi se näkyy aamunkoitteessa. Asiaa helpottaa myös uudet kirkkausennusteet. Yoshida arvaa perihelikirkkaudeksi −2, mutta vieläkin hurjempia arvioita liikkuu. Sky and Telen sivuilla heitetään jopa −3 .. −5:n kirkkautta.
Peli siis komeetan näkemisen suhteen ei ole menetetty.
Äkkiä siis tiedottamaan mahdollisimman laajalti. Kpk-jaosto oli jo listan ansiosta hanskassa. Ensin laitoin jaostouutisiin tekstin, sitten yritin tavoittaa Pekkolaa ja kun en kiinni saanut, niin tein ominpäin T+a:n uutispalstalle tekstin, jota sitten saatiin vielä viilatuksi Markon myöhemmin tavoitettuani. Lopuksi kirjoitin vielä Astronettiinkin.
Pelttarin Veli Matin kuva tuli kovaan käyttöön. Hän oli näemmä saanut kuvansa Spaceweatherin sivuillekin.