(Pilvet puskee oikealta, kuva: Veikko Mäkelä)
Tänään jälleen aamun lumi- tai räntäsateen jälkeen taivas aukeni ja iltapäivällä oli varsin hieno sää. Ei siis muuta kuin odotukset auringonlaskun suhteen, josko komeetta McNaught näkyisi tänään paremmin. Jostain vain taas ilmestyi illansuussa pilviä juuri strategiseen suuntaan. Edelleenkään sää ei päässyt lannistamaan, vaan näin komeetan uudelleen.
Iltapäivällä Mika Aarnio soitti Turusta, että voisko komeetta näkyä päivällä, johon totesin, että on se mahdollista, ainakin kiikarilla. Hän oletti nähneensä sen päivätaivaalta.
Tästä intoutuneena menin noin tunti ennen auringonlaskua kokeilemaan, josko havaitseminen onnistuisi. Jo tuolloin ajetelti lounaassa pieni sumupilvilauttoja. Niistä ei tosin ollut juuri haittaa. Olennaisempi syy siihen, ettei komeetta kiikarilla näyttäytynyt, oli pieni utu, jota vaikutti myös taivaalla olevan.
Olin erittäin varovainen kiikaroidessani komeettaa Auringon ollessa vielä taivaanrannan yläpuolella. Peitin päivätähden huolellisesti talonharjan taa, ettei silmät vahingosssakaan kiikarin läpi osuisi Aurinkoon.
Komeetta jäi siis vielä näkemättä, joten päätin palata kattohavaintopaikalleni uudestaan tunnin päästä, kun Aurinko olisi jo laskenut.
Haukan Harri soitteli noin klo 15.40, että missä se komeetta pitäisi näkyä ja että pilvet puskee päälle. Olinkin jo lähdössä takaisin katolle, joten panin vauhtia. Pitihän se tilanne käydä toteamassa.
Ilmeisesti Kumpulan mäellä oli jo pilvisempää, sillä ehdin ylös pilvien alkaessa ajeteltia strategisessa suunnassa. Sain eilisen pohjalta naapuritalon antennin avulla heti kunnon suuntiman ja kohde löytyi hyvin nopeasti. Se näkyi hiukan paremmin, kun yläpilveä ei ollut. Sen sijaan sumupilvilautat alkoivat ahdistella komeettaa.
Nyt onneksi paikka pysyi tiedossa ja pilvet olivat kuitenkin vielä aika hajanaisia. Venuskin näyttäytyi, joten arvelin komeetan olleen noin 1,5 magnitudia himmeämpi, eli siis noin −2,5 magnitudia. Pyrstöä näkyi puolisen astetta.
Pari kuvaakin yritin pikaisesti räpsiä, mutta näyttää siltä ettei niihin mitään tarttunut.
Noin vajaa puoli tuntia sain seurailtua kohdetta aina uusista pilviaukoista. Vähän aikaa komeetta pysytteli piilossa juuri pilvenreunan takana, kun lähes puolen taivaan kokoinen aukko liiteli korkeammalla. Lopulta ison pilven tultua kohdalle päätin luovuttaa ja palata sisälle lämpimään.
Missä, missä?
Ihmiset kyselevät, missä se komeetta näkyy ja voiko sen vielä nähdä. Jos joku sattuisi tämän blogitekstin löytämään googlatessaan (Google-osumia onkin tullut aika paljon tässä parina päivänä), niin vähän infoa, jonka kirjoitin Astronetin foorumiinkin.
Komeetta C/2006 P1 (McNaught):
Huomenna perjantaina 12.1. kannattaa yrittää.
Aamulla Auringon noustessa:
kulmaetäisyys Auringosta 8°
komeetta on siitä klo puoli 11:n suuntaan
4° korkeudella
Illalla Auringon laskiessa
kulmaetäisyys 7°
Auringosta klo 11:n suuntaan
6° korkeudella.
Lauantaina 13.1. ei ole vielä ihan mahdoton
Aamulla hankala auringonnousussa
kulmaetäisyys 6°
klo 10 suuntaan
1° asteen korkeudella
Illalla auringonlaskussa
kulmaetäisyys 5,7°
klo puoli 11:n suuntaan
korkeus 3,5°
Nämä siis Helsingin mukaan, pohjoisessa ei liene isoa eroa, Aurinko vain laskee aiemmin. Toki korkeudet horisontista ovat pienempiä, kun auringonlaskusta on kulunut tovi.
Yrittäkää myös ihmeessä, jos sattuisitte näkemään kohteen jopa päivällä kiikarilla. Olkaa kuitenkin varovaisia Auringon kanssa. Peittäkää se vaikka esteen taakse, ettette sohaise kiikaria vahingossakaan sen suuntaan.