Alkuviikon isot uutiset ovat olleet Marko Mikkilän Kernin kaari -kuvat sekä lähiasteroidi 2007 TU24. Kern oli kuvattu alunperin marraskuussa, mutta nyt oli asian maailmanjulkistus. Asteroidi taas pääsi julkisuuteen ulkomaisen uutistoimiston välityksellä.
Kernin kaari, niinpä niin. Muistan kyllä, kun haloporukassa selailtiin historiallisia halonäytelmiä Pekkolan Markon mittavan kirjallisuustutkimuksen tuloksena ideoimilta halokortteilta. Kuinka monesti tuota halomuotoa epäiltiin havaintovirheeksi aurinkokaari-halomuodosta tai muuksi virheeksi. Havaitsijoissa eli kuitenkin toive Kernin kaaren näkemisestä, olihan tuosta melko vakuuttavankinoloisia havaintoja.
Ensimmäistä kuvaa metsästettiin muutamia vuosia sitten vuoden 1970 Saskatoonin näytelmästä, jossa Kern oli raportoitu nähdyn. Näytelmästä oli saatavilla kyllä paljon kuvia, mutta vain kirkkaista muodoista Auringon suunnalla. Mm. 44° sivuaurinkoja noista metsästetiin. Kern ei kuitenkaan paljastunut.
Mikkilän Markon saavutus on hieno juttu ja jälleen yksi uusi luku suomalaiseen halohistoriaan. Uskon, että kuka tahansa noin puolestakymmenestä suomalaisesta haloalan huippuharrastajasta olisi saattanut tuon saalistaa, mutta Marko M. oli nyt onnekkain. Ainakin dokumentointi, yli 900 kuvaa ja vielä digille ja filmille, on todistusarvoltaan vertaansa vailla.
Kern pääsi läpi suomalaisessa mediassakin Hesarin myöten. Myös ulkomailla mm. Spaceweather.com uutisoi saavutuksen.
Yllättäen haloporukan ekspediitio Kilpisjärvelle onnistui äsken tartuttumaan kuviinsa Kernin uudelleen. Vähän keinotekoisin olosuhtein, mutta kuitenkin!
Paljon kohinaa kivenmurikasta
Tiedotusvälineisiin pääsi viime viikon lopulla infoa lähiasteroidin ohituksesta. Tämä aiheutti varsin suuren kiinnostuksen yleisön suunnalta. Melko hypeä kohteesta, joka oli yli 10 magnitudin valopiste taivaalla. Tähtitieteellisenä kohteena toki kyseessä oli mielenkiintoinen tapahtuma, mutta yleisö sai helposti sellainen kuvan, että kivenmurikka olisi ollut helppo nähdä.
Ursan tiedotus pääsi mukaan hiukan viiveellä, mutta onneksi riittävän nopealla vasteajalla. Nämä äkilliset taivaan tapahtumat, joista tieto tulee julki kansainvälisten uutistoimistojen kautta suoraan suomalaisille tiedotusvälineille, ovat kova haaste meille. Onneksi Ursaa pidetään hyvänä asiantuntijalähteenä ja onnistuimme reagoimaan.
Saimme verkkoon ja medialle mielestäni riittävän varovaisen ”jäitä hattuun” tiedon, ettei kohde sentään kiikarilla näy ja kaukoputkellakin vain kokeneelle harrastajalle. Mielenkiinto kohteen tähtitieteelliseen erikoisuuteen kuitenkin säilytettiin.
Säät ohituksen saalistamiseksi näyttivät toivottamilta, vaikka kohde pysyttelikin 12 magnitudin paremmalla puolella pari kolme päivää. Pohjoisempana Suomessa onneksi selkeni ja Hankasalmi ja Härkämäki olivat valmiina. Keskiviikkoaamuna oli täällä Hesassakin puolipilvistä. Kenties kohde olisi ollut nähtävissä.