(Kuva: NASA) Sukkulalento tuntuu kiinnostavan harrastajia. Itse en ole uutisointia ehtinyt kuin sivusilmällä seurailemaan. Suomalaisista blogeista ja uutissivuistoista sukkula näyttää päässeen ainakin Tähdet ja avaruuden, Jari Mäkisen Tieteen stiiknafuulian, Kaj Luukon Aurinkokunta tänään -blogin ja Tähtitiede.com:in sivustoille.
(Kuva: Veikko Mäkelä/Tähdet 2007) Pekkolan Markon soitti päivällä töihin kyseli muutamia grafiikoita seuraavan Tähdet ja avaruuden (nro 1/2007) Taivaalla-palstalle. No, tulin luvanneeksi, vaikka lopulta tulinkin aika myöhään kotiin, kun päätin jäädä pelaamaan lentistä vielä ylimääräisiksi kolme vartiksi. Sain kuitenkin kuvat valmiiksi jo tänä iltana, tai vuorokausi kyllä taitaa olla jo …
Illalla oli viimeinen kerta tähtitaivaan jatkokurssia ja nyt on tämän vuoden kurssinpito onnellisesti takana. Vähän hajanaiseksi jatkokurssi jäi ja havaintoihin vaikuttavat sää- ym. tekijät jäivät hyvin vähälle käsittelylle. Suunnilleen kaikki kurssilaiset jaksoivat kuitenkin olla loppuun asti mukana.
Lojuin pitkään aamulla sängyssä telkkaria katsellessa ja kanavasurffailun myötä ajauduin Neloselle, jossa tuli joka sunnuntainen Discovery-dokkari. Tällä kertaa oli aiheena Maailmankaikkeuden ratkaisijat eli Galilein, Newtonin, Einsteinin ja Hawkingin työ. En voi sille mitään, mutta joku tuossa amerikkalaisessa dokumenttituotannossa risoo.
Kuten ehdin jo edellisessä kirjoituksessani mainitsemaan, T+a oli kopsahtanut postiluukusta päivällä ja odotti eteisen lattialla töistä ja lentopallopelistä palaavaa lukijaa. Nyt lehti oli tosiaan ajoissa. Ilmestymispäiväksi on merkitty ensi maanantai 4.12. Tämä on varmaan mannaa ja hyvitystä niin meille eteläsuomalaisille lehden lukijoille kuin toimituksellekin. Postin kovakouraisen käsittelyn kourissahan edellinen lehti …
Kirjoittelin eilen Kuun etäisyydestä ja korkeudesta. Tänään Tähdet ja avaruuden uusin numero kopsahti postiluukusta ja ajattelin, että voisin kirjoittaa Tähtitieteen uutisia -palstalla olleesta maininnasta Kuun suurimmasta deklinaatiosta nyt, kun lehti on lukijoidenkin selailtavissa.
(Kuva: Veikko Mäkelä, 1.9.2006) Mitä tarkoittaa, kun Kuun sanotaan olevan lähimmillään tai kaukaisimmillaan, .. tai eteläisimmillään ja pohjoisimmillaan. Ovatko nämä ilmoitettu almanakassa tai vuosikirjassa Suomen suhteen? Näistä asioista sain Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston postiin kyselyn. Tämä sai minut pohtimaan tarkemmin, mitkä asiat oikeasti vaikuttavat Kuun etäisyyteen Suomesta katsottuna.
(Kuva: Veikko Mäkelä) Tuossa viikonloppuna maalla käydessäni juteltiin velipojan kanssa tähtitorneista ja niiden kuvuista. Hän kyseli, että miksi niitä ei voisi tehdä lasikuidusta. En tiennyt, onko niitä kovin paljon tehty muovimateriaaleista, ainakaan kovin suuria. Pelti tuntuu olevan edelleen yleinen pinnoitusmateriaali.
Eilen olin liian väsynyt kirjoittamaan mitään, tästäköhän kirjoitustahti alkaa harvenemaan… ? No, tässä parina päivän aikana kävi oikoluvussa kahden lehden, Tähdet ja avaruuden sekä Ursa Minorin, tulevat numerot. Kummastakin tekisi mieli kirjoittaa hiukan, mutta jätän Ursa Minorin tuonnemmaksi, sillä siitä olisi enempikin kirjoitettavaa.
(Kuvat: Olli Manner ja Veikko Mäkelä, 1998) Eilen alkoi Mannerin Ollin ja minun pitämä tähtitaivaan jatkokurssi. Ensimmäistä kertaa jatkokurssi on jaettu kolmelle arki-illalle normaalin lauantain sijaan.