Viikonloppuna tuli hengattua Avaruus 2007 -näyttelyn avajaistilaisuuksissa yliopistolla ja Ilmailumuseolla. Nämä olivat jonkinlaiset Tähtipäivätkin, mutta ainoana fiiliksenä niistä varmaankin oli se, että näki porukoita maakunnista.
Lauantain esitelmät
Lauantai oli ainakin aluksi aika sateinen ja kastelin kenkäni aamulla Ursan hallituksen kokoukseen mennessäni. Oli vähän nihkeä olo koko päivän sen jälkeen. Kokouksessa tuli oltua sen verran pitkään, että ensimmäisen esitelmät yliopiston päärakennuksella jäivät kuulematta. Myös puolenvälin tauolla tuli oltua sen verran pitkään lounaalla, ettei ehditty avaruusturismiesitelmän alkuun.
Esitelmätilaisuuksien tuominen keskustaan oli hyvä idea, vaikka paikka taisi olla hiukan epäselvä osalle. Päärakennuksellahan on kaksi puolta: Unionkadun ja Senaatorin torin vanha puoli ja Fabianinkadun uusi puoli. Kun tunsin paikat hyvin, niin oli mukava voida kertoa porukoille neuvoa.
Päärakennuksen sali 1 on iso ja siellä pari sataa kuulijaa sai tilan näyttämään vielä puolitäydeltä. Sali on muutenkin sellainen, että ihan reunoilla ei näe kunnolla valkokankaalle. Siksi väki oli enemmän tai vähemmän keskittynyt keskivaiheille salia.
Esitelmät olivat ihan OK. Jean-Pierre Lebreton kertoi asiantuntevasti Huygens-missiosta. Lopussa ollut animaatio laskeutumisesta oli hieno. Mielestäni kuitenkin Christer Fuglesangin esitys videoaineistoineen oli kuitenkin selkein. Näkee, että hän on joutunut paljon esiintymään.
Ohjelman puoliväliin laitettu Indoor Frisbee -tapahtuma oli mukava välipala. Arvasin suunnilleen, mitä se tulisi olemaan. Fuglesang heitteli kymmenkunta nimikirjoituksella varustettua kiekkoa yleisön joukkoon, josta taitavimmat saivat napattua itselleen omansa.
Illanvietoa
Lauantai-illaksi oli kutsuttu väkeä Ilmailumuseon iltatilaisuuteen. Sinne oli joku bussikuljetuskin, mutta päädyin kuitenkin menemään Kuosmasen Antin kyydillä, kunhan Kukka pääsi Espoosta keskustaan.
Ennen iltaohjelman alkua saattoi hengailla museolla ja odotella. Porukkaa oli tulossa jonkun verran, joskin jonkin mokan takia 70 Ursan kutsua oli jäänyt museolta lähtemättä ja se toki oli vähän noloa.
Pientä naposteltavaa ja musiikkia oli tarjolla. Vähäisessä määrin puhetta. Fuglesang toki intoutui vielä kertomaan lisää oman sukkulanlentonsa tunnelmista.
Paikalla oli jonkun verran tuttuja ja tulipa keskusteltua yhden jos toisenkin kanssa. Ohjelman lomassa pääsi myös ottamaan jo tuntumaa näyttelyyn. Samalla tuli pikaisesti kierrettyä myös Ilmailumuseon vakiohallit. Ihan kiinnostavia lentovempaimia niissäkin, vaikka en olekaan mikään iso lentokonefani.
Jo klo 21:n tienoilla porukka oli huvennut lähes olemattomiin, ja bussikuljetuskin odotti, joten päätimme Kukan (muutaman muun vielä paikalla olevan) kanssa siirtyä Helsingin keskustan suuntaan.
Näyttelystä
Näyttely on sijoitettu museon keskihalliin, joka on aika kompakti paikka. Pientä ahtauden tuntua oli, toisaalta tiiviys oli omalla tavalla hyväkin. Paljon sisältöä oli mahtumaan. Oli posteria, esineistöä, videokuvaa jne. Yleisön kiinnostusta herätti erityisesti ”Mars-lentokoneen” simulaattori, jonne tuntui välillä riittävän väkeä jonoksikin asti.
Tekstiä oli paljon, kuten nykyään useinkin näyttelyissä. Jostain syystä en jaksa keskittyä lueskelemaan kaikkea, vaan puikkelehdin siellä täällä katselemassa postereita.
Näyttely oli vielä vähän keskeneräinen, ei tosin kovin paljoa. Mitä ilmeisemmin Ilmailumuseolle tämänkokoinen näyttely on jotain aika uutta. Mäkisen Jari kertoi olevansa tulossa täydentämään vielä joitain tekstejä suomalaista avaruuslaitteistoa koskevaan osioon. Valaistusta kuulemma pitää vielä parantaa hallin toisessa päässä.
Näyttely oli ehkä hiukan ”kotikutoisempi” kuin 2001 tai 2003, ei kuitenkaan negatiivisella tavalla. Ehkä parin taulun teksti oli voinut oikolukea kertaalleen, mutta ei haittannut tahtia.
Sunnuntaista
Tulin sunnuntaina ensimmäisellä ilmaisella bussikuljetuksella Senaatintorilta Vantaalle. Yleisöä oli jo jonkun verran paikalla ja lisää väkeä ja tuttujakin ilmaantui pikku hiljaa.
Ehdin vielä tarkastella näyttelyä ja osan aikaa jatkoin tuttujen kanssa jutustelua. Tapasin vanhan aktiiviursalaisen, Petteri Valjuksen, 1980-luvun ajoilta. Oli hauska nähdä. Joskus on aina välillä miettinyt, mitähän silloin kuvioissa olevat nykyäään puuhailevat.
Tarkoitus oli myös myös seurata esitelmiä. Ensimmäisenä olin menossa kuuntelemaan kansainvälisestä polaarivuodesta kertovaa Kirsti Kauristien esitystä, mutta ohjelmaan oli tullut joku muutos ja se esitys olikin loppumassa, silloin kun sen ohjelman mukaan piti alkaa. ESA:n edustaja oli jäänyt pois ja jostain syystä tuota aikaa ei vain ollut jätetty tyhjäksi, vaan esitykset jatkuivat putkeen. Hiukan harmitti, kun tietoa ei päivitetty.
Erik-Arne Herlandin kaukokartoituksesta ja Hannikaisen Dianan gammapurkauksista (ja muistakin avaruus räjähdyksistä) kertovat esitykset tuli kuunneltua ja lopuksi castorilaisten Supikoira-rakettiprojektin esittely.
Lopuksi
Kaiken kaikkiaan viikonlopusta jäi hyvä fiilis. Jos joku luulee, että alan kaivella asioita arvostellakseni tapahtumaa, niin erehtyy. Ei edes nuo pienet järjestäjän kömmähdykset ja informaatiokatkokset niin kauheasti harmittaneet.
Tähtipäivien osuus ja fiilis jäi vähän kyseenalaiseksi, mutta ehkä juuri tuttujen tapaaminen ja muutaman jaoston esiintymiset sekä ursalaisten läsnäolo yleensä oli sitä. Ursan suunnalta ei kyllä kovin massiivisesti panostettu tiedottamiseen, mutta toisaalta Mäkisen Jari oli mielestäni näyttelyn suhteen hoitanut leiviskänsä hyvin. Parhaan informaation sain tapahtuman omilta sivuilta.
Suomisen Mikko tuossa ehti muuten jo laitella kuviaan verkkoon.