Seuraatko tähtitieteen uutistapahtumia ja ajankohtaisia asioita monesta eri verkkolähteestä? Onko kullakin verkkosivulla erikseen vieraileminen työlästä? RSS-uutisvirrat saattavat olla sopiva ratkaisu ongelmaan. Ne ovat Internetissä vielä aika uusi juttu, mutta ovat yleistymässä – myös tähtitieteen piirissä.
Digikuvaus on rantautunut tähtiharrastajienkin suosioon. Digitaalisuus ei ole kuitenkaan mikään avain tähtikuvauksen saloihin. Kuvasit filmille tai digille, tähtivalokuvauksessa on aina oma vaikeutensa. Digikamerat, vieläpä järjestelmäsellaiset alkavat yleistyä harrastajien keskuudessa. Näin myös halu tähtikuvaukseen.
Komeetta Machholzin (C/2004 Q4) aika on lähellä. Elämme niitä päiviä, kun joku onnekas onnistuu kohteen täällä Suomessa havaitsemaan. Ei mene enää montaa päivää, kun joku sen saa kiikariinsa. Olisipa sää suosiolliset. Kirkkausennusteet lupaavat hyvää. Komeetta on pysynyt hyvin kirkkauskäyrällä, joka ylittänyt sen. Seichii Yoshidan sivuilla (www.aerith.net) on annettu virallista efemeridiä …
Myrskybongausjaostolla on vetäjänvaihdos vireillä. Bongareita piti herätellä talviunesta jaostoasioihin parilla kärjistetyllä ärsytysviestillä. Loppujen lopuksi jaostotoiminta koettiin tärkeäksi. Myrskybongausjaostoa pari vuotta vetänyt Tom Eklund on jättämässä tehtäviään muille innokkaille. Hän ilmaisi jo alkusyksystä halukkuutensa vetätyä vetäjän pallilta. Asia tuli esille jälleen marraskuun alussa myrskybongareiden syystapaamisessa Valkeakoskella.
Mikä onkaan kaukaisin kohde, joka paljain silmin näkyy? Asia kumuloituu lähes suoraan siihen kysymykseen, mikä onkaan ihmissilmän saavuttama rajamagnitudi. Uutisryhmässä sfnet.harrastus.astromia käydystä keskustelusta, miten kauas aurinkokunta näkyy, juttu siirtyi pohdintaan, miten himmeitä kohteita harrastajat ovat saavuttaneet ilman optisia apuvälineitä. Tästä voidaan helposti siirtyä myös pohdintaan, mikä onkaan se kaukaisin kohde, …
Halojaoston sähköpostilistalla virisi mielenkiintoinen keskustelu halojen harvinaisuudesta. Ovatko harvinaiset halot enää harvinaisia, kun niitä opitaan katsomaan ja löytämään? Ja mikä jostain halosta tekee oikeasti harvinaisen? Muutaman huiman jääsumuhalonäytelmän (Jämsä/Arto Oksanen, http://nyrola.jklsirius.fi/tmp/halot20041122 ja Teuva/Heikki Mahlamäki, http://www.teuva.fi/koulut/komsi/halot/ ) innoittamana lähti listalla käyntiin keskustelu harvinaisuuksien todellisesta harvinaisuudesta.
Monet aktiivit tähtiharrastajat tuntevat kenties jo persoonan, mutta ehkäpä jotain on jäänyt kertomatta. Lisäksi tänne eksyy varmasti niitäkin, jotka ei tunne allekirjoittanutta ja heitä saattaa kiinnostaa, kuka näitä jorinoita tänne kirjoittelee.
Päätin valita oman verkkolokini nimeksi Tähtiviisarin. Mikä ihmeen Tähtiviisari? Viisarin varmaan kaikki ymmärtävät. Kellon viisarit osoittavat aikaa, Tähtiviisari osoittaa tähtiin.. tai ainakin tähtiharrastuksellisiin ilmiöihin. Olivat ne sitten taivaallisia tai ihmisten välisiä ilmiöitä. Kenties vähän ontuva aasinsilta, mutta nimi kuulostaa nasevalta ja hauskalta.
Päätin aloittaa oman weblogin ylläpidon. Tarkoituksenani on kirjoitella kaikenlaista suomalaisen tähtiharrastuksen tapahtumista ja ilmiöistä. Weblogit eivät toki ole enää mikään uusi juttu verkossa. Tosin olen nähnyt suomalaisia verkkolokeja tähtitieteestä vielä aika vähän. Ainakin Timo-Pekka Metsälä käyttää weblogia tähtivalokuvauspäiväkirjanaan. Raahen Phobos on hyödyntänyt blogia kuulumisia-osastossaan. Jonkun muunkin verkkopäiväkirjatyyppisen sivuston olen tähtiharrastuksestä …