Cygnuksen yhteydessä tuli pohdittua, mikä on Cygnuksen tulevaisuus, miten välttää tämänkertainen yllätystilanne, ja miten kehittää tapahtumaa ja säilyttää sen suosio. Suunnitellun Cygnus-paikan peruuntuminen myöhäisessä vaiheessa kevättä oli ainutkertainen tilanne koko tapahtuman 24-vuotisessa historiassa. Yritän tässä muistella, olisiko peruuntumisia tapahtunut aiemmin, esimerkiksi alustavan tarjokkaan kohdalla, mutta en nyt saa mieleen.
Hannu Määttänen luennoi havaintolaitteiden ja -tekniikoiden historiasta hyvin ilmastoidussa salissa. Jälkikäteen ajatellen Cygnus tuntui onnistuneen ihan mainiosti. Etukäteen tiedostetut ongelmat sekä pelätty kritiikki jäivät odotettua vähäisemmin. Joko tapahtuma onnistui, harrastajat ovat sopeutuvaisia tai sitten vain kohteliaita.
Jokioisten Tapulimakasiini, josta tuli myös Cygnuksen symboli. Cygnus-kesätapaaminen alkaa olla takanapäin. Tapahtuman jälkeen on ollut vielä jonkun verran jälkihoitotoimia, mutta vähitellen voi kääntää katseensa seuraaviin haasteisiin. Cygnuksen valmistelut vaativat aika paljon vääntöä ja joistakin asioista pakostakin jouduttiin ajan puutteen vuoksi tinkimään.
Tähdet 2012 -vuosikirjaa on taas pakerrettu koko kevään. Vaikka homma tuli aloitettua suhteellisen ajoissa ja työtä jatkettua koko kevään kerran viikossa, jostain syystä aikataulu on 2-3 viikkoa myöhässä.
Yritän taas elvyttää pari vuotta jäissä olleen blogihavaintopäiväkirjani. Saa nähdä, kuinka kauan jaksan sitä pitää, kun en tunnut tänne Viisariinkaan muistavan kirjoittaa. Yritän minimoida vaivan, enkä välttämättä ei kirjata kaikkia havaintoja heti. Täydennän puuttuvia havaintoja aina, kun tulee aikaa. Edellisessä yrityksessä kävi työläimmäksi halohavaintopiirrosten skannaaminen ruutuvihosta ja niiden siistiminen. No, …
Turun tähtipäivistä 2011 on nyt pari päivää. Olen tavannut tapahtumien jälkeen vähän pohdiskella, miten homma meni ja mihin suuntaa harrastustapahtumat ovat yleensä menossa. Tähtipäivät ovat kyllä enempi yleisötapahtuma nykyään.
Helmikuu on ollut yllättävän selkeä pitkän pilvisen talven jatkeena… ja kylmä tietenkin. Eilen lauantaina 26.2. oli pitkästä aikaa kokonaan pilvinen päivä ja ilta. Sunnuntaiaamu näyttää valjenneen taas aurinkoisena.
Joku buumi on nyt meineillaan tai vain sattumaa, että olen saanut kolme radiohaastattelupyyntöä kahden viikon sisään. No, toki tähtitieteestä ja ennen kaikkea sen harrastamisesta mielellään kertoo Ursan nimissä yleisölle. Tmä on saanut itseni pohtimaan, voisiko Ursa järjestää halukkaille jonkinlaista mediavalmennustakin.
Tulin viimein liittyneeksi maailman suurimpaan muuttuvien tähtien havaitsijoiden yhdistykseen AAVSO:iin eli American Association of Variable Star Observersiin. Täytyy sanoa, että yhdistyksessä osataan kyllä antaa uuden jäsenen kokea olevansa tervetullut.
Hyvää uutta vuotta vaan Viisarin lukijoille! Tässä on hassu tilanne, jossa Ursa Minor -lehden deadline on huomenna, mutta kaikki suunnittelemani jutut ovat valmiina. Ehkä tässä onkin irccailun lomassa mahdollisuus kirjoittaa pari riviä.